Keisarillisen Majesteetin Armollinen Ohjesääntö
ylioppilastutkintoa varten Suomen Aleksanderin-Yliopistossa.
Annettu Helsingissä, 14 p:nä Tammikuuta 1874.
Me Aleksander Toinen jne. Teemme tiettäväksi: 137, 138, 139, ja 140 §§:ien muuttamalla Suomen Aleksanderin-Yliopiston noudatettavana olevissa asetuksissa 1 päivältä Lokakuuta 1852, olemme Me hyväksi nähneet ylioppilastutkinnosta armossa säätää seuraavalla tavalla:
1 §. Ylioppilastutkintoon, jonka tarkoituksena on koetella ovatko ne nuorukaiset, jotka tahtovat opintoja Yliopistossa harjoittaa, tajunsa puolesta siihen tarpeeksi valmistuneita ja onko heillä tarpeelliset tiedot, kuuluu näyte-kirjoitukset ja suullinen kuulustelemus.
Näyte-kirjoitukset pidetään vuosittain Maaliskuun jälki- puolella niissä oppilaitoksissa, joilla on oikeus Yliopistoon laskea, sekä oppilaitosten omain oppilasten, että niidenkin nuorukaisten kanssa, jotka, yksityistä opetusta käytettyänsä, siellä ovat ilmoittaneet itsensä päästötodistuksen saamiseen.
Oppilaitoksen johtaja saa sekä jakaa eri näytteet eri päiville sillä tapaa, että korkeintaan kuusi tuntia niihin kuhunkin käytetään, ja myöskin määrätä missä järjestyksessä opettajain tulee niitä valvoa.
Suullisen kuulustelemuksen pitää se Ylioppilastutkintokunta Yliopistossa, joka 3 §:n mukaan armollisessa Julistuksessa 30 päivältä Toukokuuta 1871 valitaan, kunakin vuonna keski- Toukokuusta keski-Kesäkuuhun asti sekä Syyskuun edellis- puolella.
2 §. Näyte-kirjoitukset ovat sovitettavat opetuksen määrää myöten oppilaitoksessa ja ovat seuraavaiset:
a) lyhempi, mutta tyydyttävästi oikein ja järjestyksin suoritettu kirjoitus oppilaan äidinkielellä jostakin semmoisesta aineesta, joka kuuluu oppilaitoksessa annettuun yleiseen sivistykseen;
b) ilman pahempia kieliopillisia virheitä tehty käännös oppilaan äidinkielestä latinaksi, kuitenkin niin että ne, jotka eivät ole käyneet yleisen lyceumin läpi, missä latinankieli on välttämätön opetusaine, ovat oikeutetut vaihtamaan viimemainitun kielen joko venäjän, saksan tahi ranskan kieleen;
c) tyydyttävästi oikein tehty käännös oppilaan äidinkielestä toiselle kotimaiselle kielelle;
d) vähintäänkin kolmen matematisen tehtävän suorittaminen.
Sen näytteen kirjoittamisessa, josta a kohdassa puhutaan, älköön käytettäkö mitään apukeinoa, mutta b ja c kohtien näytteissä käytettäköön sanakirjoja sekä d kohdan näytteessä logaritmi-tauluja. Joka tätä vastaan rikkoo taikka muutoin tavataan vilpinteosta, olkoon menettänyt oikeuden sinä vuonna jatkaa tutkintoansa.
Aineita yllämainittuihin näytteisin antaa Tutkintokunta riittävässä määrässä sekä eri oppilaitoksia varten, niin paljon kuin mahdollista on, sisällyksen puolesta yhtäläisiä, ja lähetetään ne, eriksensä kutakin kategoriaa (aineluokkaa) varten sinetillä lukittuina, Yliopiston Rehtorin kautta oppilaitosten johtajille, jotka silloin murtavat sinetin, kun tutkittavat ovat kokoontuneet näytettä suorittamaan.
Sittenkuin näytteet ovat tehdyt ja asianomainen opettaja niiden päälle on kirjoittanut arvosanansa sekä, milloin hän sen tarpeelliseksi katsoo, todistuksen siitä, missä suhteessa työ on niihin, jotka tutkittava tavallisesti on opetusaikana suorittanut, ovat näyte-kirjoitukset viipymättä lähetettävät Tutkintokunnalle, jonka tulee tarkastaa ja arvostella ne sekä ennen Huhtikuun loppua oppilaitoksen johtajalle ilmoittaa mitkä tarkoitusta varten ovat hyväksytyt.
Ainoastansa ne oppilaat, joiden näyte-kirjoituksille Tutkinto- kunta on omistanut jonkun 3 §:ssä mainituista arvosanoista ja jotka sitten oppilaitoksessa ovat suorittaneet asian- omaisen päästötutkinnon, oikeutetaan, Yliopiston asetusten 135 §:n määräämällä tavalla, ilmoittamaan itsensä Yliopiston Rehtorille suullista kuulustelemusta varten.
3 §. Suullinen kuulustelemus käsittää ne kurssit uskon-opissa, vanhoissa ja uudemmissa kielissä, historiassa ja matema- tiikassa, jotka ovat Yliopistoon laskemisen oikeudella vaustetuille oppilaitoksille vahvistetut.
Tutkittavat ovat osastoihin jaettavat, korkeintaan viisi kuhunkin, eikä saa kuulustelemusta samana päivänä kestää kauvemmin, kuin kuusi tuntia, nimittäin kolme edeltä ja kolme jälkeen puolisen. Ainoastansa tutkittavain vanhemmat, edusmiehet ja opettajat sekä Yliopiston opettajat ja kouloimen Ylihallituksen jäsenet saavat olla niissä kuulustelemuksissa läsnä.
Sittenkuin kuulustelemus on loppunut, arvostellaan kunkin tutkitun osoittamat tiedot sillä tapaa, että siihen aikaan ja vaivaan nähden, joka oppilaitoksissa kullenkin eri opetus- aineelle omistetaan, hänelle annetaan vissi luku ääniä ja niiden yhteenlasketun summan perustuksella jompikumpi arvosanoista hyväksytty tahi kiitettävä taito. Se, joka jossakin opetusaineessa on kelvottomaksi katsottu, taikka joko kielissä tahi matematikassa ei ole osoittanut itsellänsä olevan semmoisia tietoja, että niitä on voitu arvostella enemmäksi, kuin mitä on mahdollisimmasti vähintä, saakoon, Tutkintokunnan mietinnön mukaan, yhden kuukauden tahi pitemmän ajan jälkeen, korkeintansa vuoden kuluessa, suorittaa uuden kuulustelemuksen muutamissa tahi kaikissa tutkintoon kuuluvissa opinkappaleissa.
Kuulustelemuksesta uskonnossa vapautetaan ne, jotka eivät tunnusta itseänsä evangelis-lutherilaiseen uskon-oppiin, kuitenkin pitää heidän asianomaisen papiston todistuksella näyttämän tuntevansa sitä uskon-oppia, jota he tunnustavat.
Sittenkuin ylioppilastutkinto on termiinalta lopetettu, pitää Tutkintokunnan antaa Rehtorinviraston kautta oppilaitosten johtajille täydellinen tieto niistä arvosanoista ja siitä ääniluvusta, jolla itsekustakin oppilaitoksesta laskettujen nuorukaisten tietoja on arvosteltu kussakin erinäisessä näyte-kirjoituksiin ja suulliseen kuulustelemukseen kuuluvassa aineessa.
4 §. Ennen suullista kuulustelemusta pitää kunkin tutkittavan suorittaa Yliopiston rahastoon ylioppilastutkinnosta ja matrikkeliin kirjoituksesta säädetyt maksot, kuitenkin oikeudella niiden takaisin-saantiin, jos häntä ei kuuluste- lemuksessa ole hyväksytty taikka jos hän ylioppilastutkinnon edemmäksi jatkamisesta peräytyy. Jos jotakin osaa sanotuista maksoista ei ole tarvittu taksassa määrättyihin tarkoituksiin, menköön se Rehtorin rahastoon.
5 §. Tämä Ohjesääntö on täytettävä 1874 vuoden alusta alkaen, paitsi niiden suhteen, jotka sitä ennen ovat asianomaisesta oppilaitoksesta Yliopistoon lasketut taikka opintotodistuksilla varustetut.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 14 p:nä Tammikuuta 1874.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaatinsa:
J. M. Nordenstam. Otto af Schultén.
Oscar Norrmén. A. Mechelin.
Victor Wasastjerna. V. von Haartman.
Albert Nykopp. A. Brunou.
G. M. Waenerberg.