Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä sääntöjä niille hevosilla tehtäville yleisille kilpa-ajoille, joita toistaiseksi tullaan vuosittain Suomessa pitämään
Annettu Helsingissä, 23 p:nä Joulukuuta 1874.
Me Aleksander Toinen jne. Teemme tiettäväksi: Koska Armollisen julistuksen kautta 21 päivältä Joulukuuta 1870 antamamme säännöt semmoisille yleisille kilpa-ajoille, joissa palkintoja siihen Armollisimmasti määrätyistä Suomen valtiorahoista jaetaan, tämän vuoden lopussa voimastansa lakkaavat, olemme Me, sittenkuin asianomaiset Kuvernöörit ovat vaadituilla lausunnoilla sisääntulleet ja komitea asian ymmärtäviä miehiä on ehdotuksen asiasta valmistanut, Armosta hyväksi nähneet mainittuja kilpa-ajoja varten vahvistaa seuraavat säännöt, noudatettaviksi ensinnä- tulevan vuoden 1875 alusta alkaen.
1 §. Yleinen kilpa-ajo hevosilla pidetään, hallituksen puolesta siihen valitun asiamiehen läsnäollessa, vuosittain Helsingin, Turun, Hämeenlinnan, Mikkelin, Viipurin, Kuopion Nikolainkaupungin ja Oulun kaupungeissa, kerran kussakin.
2 §. Ajan näille kilpa-ajoille, joihin tulee kuulumaan ainoastansa juoksiankoetuksia reellä, määrää asianomainen Kuvernööri yksissä neuvoin paikkakunnan hevosystäväin- yhdistyksen kanssa; ja ovat nämä määräajat, joista kruunun asiamiehelle heti on annettava tieto, etenkin niin sovitettavat, että tulevat tapahtumaan jonakin päivänä ennen paikkakunnan talvimarkkinoita, jos niitä siellä on, siten kuitenkin, ettei kilpa-ajoa yht´aikaa pidetä kahdessa eri paikkakunnassa, eikä myöskään sunnuntai- tahi pyhäpäivänä, taikka niitä lähinnä seuraavana päivänä.
3 §. Kuvernöörin tulee kilpa-ajon ajasta antaa yleisölle tieto ilmoitusten kautta, jotka kolme kertaa, ensimäisen kerran viimeistäänkin kuukautta ennen kilpa-ajoa, pannaan sekä maan virallisiin sanomalehtiin, että niihinkin sanomiin, jotka ulosannetaan siinä paikkakunnassa, missä kilpailu tulee pidettäväksi; jota paitsi Kuvernöörin pitää kilpailun ajasta antaa kuulutus läänin kaikkiin kirkkoihin, niissä julistettavaksi kolmena sunnuntaina, ensimäisen kerran viimeistäänkin kuukautta ennen kilpailua. Näissä ilmoituksissa on myös mainittava niiden palkintojen lukumäärä ja suuruus, jotka tulevat jaettaviksi, sekä minkälaisia ne hevoset ovat, jotka kilpailuun saavat osaa ottaa, ja missä paikassa ja millä ajalla hevoset ovat 7 §:ssä mainittuun syyniin ja koetusajoon ilmoitettavat.
4 §. Palkintokilpaan ottakoot osaa ainoastansa semmoiset oriit ja tammat, jotka ovat Suomessa syntyneitä ja joita pidetään siityseläimiksi kelpaavina, sekä joissa ei huomata tautia eikä perimöisiä vikoja. Ontuvan hevosen, ja tamman, joka nähtävästi on tiineenä, ei sallita ottaa kilpa-ajoon osaa.
5 §. Saadaksensa ottaa kilpa-ajoon osaa tulee hevosen olla vähintäänkin neljä vuotta vanhan, eikä kahtatoista vuotta vanhemman, korkeudeltaan vähintäänkin yhdeksän korttelia kolme tuumaa, lukien lautasen korkeimmalta paikalta, sekä koetusajossa kulkea yhden virstan korkeintaan kahdessa minuutissa kolmessakymmenessä sekunnissa.
6 §. Kilpa-ajo toimitetaan tasaisella, ympäriinsä virstan pituisella, soikealla radalla, joka kolme kertaa yhteen menoon päästä päähän juostaan. Tämmöisen radan mallipiirroksen saa kilpa-ajon toimikunta läänin Kuvernöörin kautta.
7 §. Kussakin kilpailun paikkakunnassa valitsee hevos- ystäväin yhdistys, jos semmoista siellä on, mutta muutoin läänin Kuvernööri, toimikunnan laittamaan rataa toimeen. Tämän toimikunnan tulee jäsenistänsä tahi muista asianymmärtävistä hengistä valita vähintäänkin viisi kilpailun palkintotuomaria sekä määrätä se tulomakso, joka kultakin kilpa-ajoon ilmoitetulta hevoselta on suoritettava, ja joka makso ei saa nousta yli neljän markan.
Palkintotuomarien tulee määrätyllä ajalla ennen kilpa-ajoa kruunun asiamiehen läsnäollessa eläinlääkärin avulla syynätä ja ajamalla koetuttaa kilpailuun ilmoitetut eläimet, sekä kilpailusta poissulkea ne, jotka 4 ja 5 §§:ien mukaan nähdään ei olevan oikeutettuja siihen osaa ottamaan.
Muutoin tulee palkintotuomarien yksissä neuvoin kruunun asiamiehen kanssa katsoa itse kilpa-ajon perään ja silloin päättää mitkä kilpailevista ovat palkinnon voittaneet, kaikki tarkasti noudattamalla tässä asetuksessa määrättyjä sääntöjä.
8 §. Kilpa-ajossa juoksevat hevoset toinen toisensa jälkeen, yksitellen, ajanlaskun mukaan; kuitenkin saattavat, jos se palkintotuomareista ja kruunun asiamiehestä on tarpeellista, kaksi hevosta yhtä haavaa kilpailla, jolloin yhden hevosen annetaan radan kummastakin päästä samalla aikaa juoksemaan lähteä.
Varman tarkkuuden saamiseksi tulee kruunun asiamiehellä aina olla muassa iso ja asianomaisesti justeerattu sekunti-uuri (sekundometeri), jonka mukaan palkinto- tuomarit ylöskirjoittavat kunkin hevosen juoksun.
Hevoset olkoot niin asetettuina, että ne heti, kun merkki annetaan, saattavat alkupaikasta lähteä, mitään vauhtia etempänä siitä ottamatta.
Ruoskaa eli piiskaa ei saada kilpa-ajossa missään tapauksessa käyttää.
9 §. Kilpa-ajon jälkeen keskustelevat palkintotuomarit ja kruunun asiamies, miten kilpailu kävi, jonka jälkeen Kuvernööri tahi kruunun asiamies kilpailioille jakaa palkinnot ynnä todistukset niistä. Jos kaksi hevosta tahi useampikin olisivat juosseet määrätyn matkan yhtä pitkässä ajassa, tulee palkintotuomarien ja kruunun asiamiehen, hevosten ulkonaiseen laatuun ja juoksun puhtauteen ym. katsoen, ratkaista heidän välinsä
Kruunun oriille älköön missään tapauksessa palkintoa annettako.
10 §. Kussakin yllämainituista kilpa-ajoista saatetaan oriista ja tammoista jakaa seuraavia palkintoja:
Oriista. Markkaa Tammasta. Markkaa.
1:nen palkinto 500 250
2:nen " 350 200
3:mas " 200 150
4:jäs " 125 100
-------------
Yhteensä 1 175 700.
11 §. Palkinnon saamiseen vaaditaan, että hevonen kulkee määrätyn kolmen virstan matkan yhtä menoa ja taukoamatta, korkeintaan seitsemän minuutin ajassa. Juoksun tulee samassa olla puhdasta, eikä saaada siis palkintoa antaa hevoselle, joka juostessaan etu- tahi takajaloilla varastaa, taikka useamman kerran rupeaa nelistämään, pian tottelematta ajajan ojennusta. Kuitenkin sallittakoon muutoin puhdasjuoksuisen hevosen yllämainitulla matkalla tehdä neljä lyhyempätä nelistysyritystä.
12 §. Ensimmäisen palkinnon saamiseen vaaditaan että hevonen juoksee radan kolme kertaa ainakin kuudessa minuutissa kahdessakymmenessä sekunnissa ja toisen palkinnon saamiseen että hevonen juoksee saman radan yhtäläisellä tavalla ainakin kuudessa minuutissa neljässäkymmenessä sekunnissa. Muut palkinnot jaetaan hevosten osoittaman verrallisen nopeuden mukaan, kuitenkin noudattamalla 11 §:ssä siitä olevia määräyksiä.
13 §. Orit, joka on saanut juoksiapalkinnon, kilpailkoon myös edestinpäin samana vuonna muilla paikoin, ja saakoon silloin sen palkinnon, jonka hän ansaitsee, siten kuitenkin, ettei enemmän kuin kaksi palkintoa sanottuna vuonna sille annettako. Semmoisella oriilla on myöskin oikeus samalla tapaa seuraavien vuosien kilpa-ajoissa kilpailla ja saada palkintoja, kuitenkin sillä ehdolla, että selvitys siitä kilpa-ajossa näytetään, että orit edellisenä vuonna on astunut vähintäänkin kaksitoista tammaa.
Juoksijapalkinnon saaneella tammalla ei ole oikeutta enää tulla kilpa-ajossa palkituksi, mutta saa sitä vastoin, jos häntä edellensä voidaan pitää siityseläimeksi kelpaavana, virheettömästä varsasta, jonka sama tamma on tehnyt kruunun oriille tahi palkinnon saaneelle astujalle, samanlaisen palkinnon, kuin hän ennen on juoksuradalla voittanut. Kuitenkin annettakoon samalle tammalle palkinto ainoastansa kahdesta varsasta. Semmoisen palkinnon vaatimus on Heinäkuun kuluessa kunakin vuonna ilmoitettava paikkakunnan kruununvoudille, jolloin hakian, jollei asianlaita muutoin ole kruununvoudille tunnettu, eikä hän saata sitä oikeaksi todistaa, tulee todistuksella kahdelta täysin uskottavalta hengeltä näyttää, että tamma tosiaankin on palkittu ja että varsa on saatu kruununastujalle tahi palkitulle oriille, jonka jälkeen kruununvouti Kuvernöörille ilmoittakoon hakian vaatimuksen ja samalla ehdotelkoon syynäyslautakunnan, jossa on kolme paikkakunnassa asuvaa, hevosenkasvatuksessa kokenutta henkeä. Sittenkuin Kuvernööri sen jälkeen on määrännyt tamman varsoineen syynättäväksi sekä pöytäkirja siitä, joka selittää että tamma edellensä on palkintoon kelpaava ja varsa virheetön, on Kuvernöörille tullut, tulee Kuvernöörin lähettää asiakirjat Keisarillisen Senaatin Maanviljelys-Toimikuntaan, palkinnon ulosmääräämistä varten tamman omistajalle, jota älköön millään kustannuksilla syynäyksestä rasitettako.
14 §. Luettelon kaikista kilpa-ajoissa palkituista hevosista, jossa mainitaan niiden tunnusmerkit ja omistajat sekä, jos mahdollista on, syntymäpaikka ja vanhemmat, valmistaa kruunun asiamies, joka myös vastaista silmälläpitoa varten haltuunsa saa pöytäkirjat 13 §:ssä mainituista syynäyksistä. Sanotun asiamiehen velvollisuus on myöskin kuulutuksen kautta sanomalehdissä antaa yleisölle tieto niistä oriista, jotka ovat palkinnon saaneet, sekä muutoin noudattaa sitä johtosääntöä, joka erittäin tulee hänelle annettavaksi.
15 §. Ne tulomaksut, jotka 7 §:n mukaan suoritetaan kilpa-ajoissa, ovat käytettävät kilparadan toimeen panemiseen. Mitä siihen kentiesi näiden maksujen lisäksi tarvitaan, on keräysten kautta ko´ottava asiata harrastavilta hengiltä paikkakunnassa, sillä tavalla kuin asianomaiset siitä sopivat. Mitään osaa määrätyistä palkintorahoista ei saada mainittuun tarkoitukseen käyttää.
16 §. Nämät säännöt pysyvät voimassa 1 päivään Tammikuuta 1883. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 23 p:nä Joulukuuta 1874.