Keisarillisen Suomen Senaatin kirje
Uudenmaan läänin Kuvernöörille, kyydinteko-velvollisuuden järjestämisestä läänissä.
Annettu Helsingissä, 27 p:nä Tammikuuta 1874.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaatinsa:
Sittenkuin 3 §:n kautta Armollisessa Julistuksessa 30 päivältä Tammikuuta 1872 on säädetty, muun ohessa, että sen kestikievari-, reservi- ja hollikyydin jakamista varten, jota kyytilahko kohdastansa toimittaa, kruununvoudin tulisi, yksissä neuvoin kyytilahkoon kuuluvain kuntain puolesta olevain asiamiesten kanssa, tehdä erinäinen luettelo, johon ylöspannaan, kuinka monta hevosta manttaalilta pitää jokaisesta kunnasta tuleman ja mihin kestikievareihin ne hevoset jaetaan, sekä että eritellyt kyytiluettelot tämän jaon johdolla ovat eri nimismiehenpiiriä varten tehtävät, ja kyydinkäynti niissä, samalla määrättyin perustusten mukaan, eri tilain välillä jaettava, on Teidän virassa edeltäjänne, siitä pidetyn toimen johdosta, Keisarilliseen Senaatiin lähettänyt asianomaisten kruununvoutien lääninhallitukselle antamat kertomukset niistä kokouksista, joita he, yllämainitun asetuksen mukaan, ovat kuntien asiamiesten kanssa pitäneet, joista kertomuksista näkyy että näissä kokouksissa osaksi on tehty päätöksiä sen holli- ja reservihevosten luvun määräämisestä, joka kussakin kestikievarissa pitäisi oleman saatavina, ja kyydinkäynnin järjestäminen sitten sen mukaan sovitettu, osaksi myös määrätty että semmoinen järjestäminen olisi toisessa vastaisessa kokouksessa tehtävä.
Mutta koska 5 §:ssä Rakennuskaaren 28 lukua, 12 §:ssä Kunink. Kestikievarijärjestystä 12 päivältä Joulukuuta 1734 ja 8 §:ssä Kunink. Selitystä 11 päivältä Joulukuuta 1766 nimenomaan säädetään että paikkakunnan Kihlakunnan- oikeudessa pitää tutkittaman ja selville saatettaman, kuinka monta holli- ja reservihevosta kussakin kestikievarissa tarvitaan, sekä silloin yhteisen kansan sovinnon mukaan tehdyt päätökset läänin Kuvernöörin suostumuksella hyväksyttämän, ja mitä näin yleisessä laissa on määrätty ei yllämainitun Armollisen Julistuksen kautta ole mitenkään muutettu; sentähden ja kun kruununvoudeilla siis näissä kokouksissa ei ole ollut valtaa muuhun toimenpitoon, kuin keskustelemiseen kuntien asiamiesten kanssa sen hevosluvun jakamisesta kyytivelvollisten välillä, joka ylläsanotulla tavalla lain säätämässä järjestyksessä on kullenkin kestikievaritalolle vahvistettu, ja säädettyjen luettelojen tekemiseen sitten sen mukaan, on Keisarillinen Senaati tahtonut Teidän huomioonne johdattaa tämän seikan; jonka ohessa tänne lähetetyt asiakirjat nyt laitetaan takaisin. Helsingissä, 27 p:nä Tammikuuta 1874.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaatinsa:
J. M. Nordenstam. E. af Forselles K. Furuhielm.
H. Molander. Oscar Norrmén. A. Mechelin.
V. von Haartman.
Gustaf Avellan.