Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaatinsa
päätös Pankkitirehtööri Anders Johan Rudbäckin, Professorien, Kanslianeuvos Aksel Wilhelm Liljestrandin, Jakob August Estlanderin, Robert August Montgomeryn ja Leopold Henrik Stanislaus Mechelinin, Insinööri Karl Gustaf Sanmarkin, Lehtori Nils Karl Nordenskiöldin, Yliopiston- kamreeri Nils Kristian Westermarckin, Taapikapteeni Aleksander Wilhelm Lagerborgin, Varatuomari Sebastian Stenbergin sekä Kauppias Fredrik Kristian Nybomin allekirjoittaman, Keisarilliseen Senaatiin sisäänannetun kirjan johdosta, jossa he alamaisuudessa ovat pyytäneet lupaa, hengen, elinkautiskoron ja pääoman vakuuttamista varten, saada perustaa "Kaleva" nimisen osakeyhtiön, myötäliittämänsä ehdotuksen mukaan asetuksiksi, joka kuuluu seuraavalla tavalla:
EHDOTUS YHTIÖJÄRJESTYKSEKSI
Vakuutus-Osakeyhtiölle Kaleva.
1 §. Vakuutus-osakeyhtiö Kaleva, perustettu nimettömistä eli osakeyhtiöistä olevan lain mukaan Marraskuun 24 päivältä 1864, tarkoittaa toimellansa
1:ksi. Hengen,
2:ksi. Elinkautiskoron,
3:ksi. Pääoman
vakuutuksen antamista sekä siihen kuuluvain tahi sen kanssa samanlaatuisten välipuheiden tekemistä.
Ilman toiseen yhtiöön jällensä vakuuttamatta, älköön yhden edesvastauskohtion osalle valtuutettako isompata summaa, kuin 30 000 markkaa, kunnes vakuutuksenottajain luku nousee kolmeen tuhanteen, ja sitten korkeintansa 50 000 markkaa.
Yhtiön johtokunnalla on asemansa Helsingin kaupungissa.
2 §. Yhtiön osakepääoma tekee kaksi miljoonaa Suomen markkaa, ja on jaettuna kahteen tuhanteen osakkeesen, joista jokainen kuuluu tuhannelle markalle. Tästä pääomasta tehdään:
1:ksi. Kantarahasto, johon rahassa maksetaan kaksisataa markkaa kultakin osakkeelta, sekä
2:ksi. Takausrahasto, johon luetaan muut kahdeksansataa markkaa kultakin osakkeelta. Tästä osakerahan osasta, joka maksettakoon sisään ainoastansa siinä tapauksessa, jonka 36 § näissä asetuksissa otaksuu, on osakkeen omistaja vastauksessa ja tulee siis yhtiön johtokunnan, kun osakkeen luovuttaminen toiselle tapahtuu, tutkia sen täysivaraisuus, jonka haltuun osake tulee. Semmoista tutkimusta ei kuiten- kaan tarvita niissä tapauksissa, jolloinka luovuttamisen perustuksena on perintö, testamentti tahi ulosottomyynti.
Yhtiön muut rahastot ovat:
3:ksi. Vakuutusrahasto, johon eroitetaan yhtä suuri summa, kuin yhtiön edesvastausten arvoksi on tilinpäätöksessä luettu.
4:ksi. Vara- ja voitonjakorahasto, johon luetaan kaikki semmoiset säästöt, joita ei tarvita mihinkään edellämainituista rahastoista.
3 §. Osaketilausta tehtäissä maksetaan rahassa viisikym- mentä Suomen markkaa kultakin osakkeelta. Neljässä kuukaudessa sen jälkeen, kuin yhtiöjärjestys on saanut asianomaisen vahvistuksen, pitää sinä päivänä, jonka johtokunta kolme kertaa, ensimäisen kerran vähintäänki kaksi kuukautta ja viimeisen kerran vähintäänki kahdeksan päivää edeltäpäin, maan virallisissa sanomalehdissä kuulututtaa, loppumakso, tekevä sataviisikymmentä markkaa kultakin osakkeelta, kantarahastoon suoritettaman, uhalla sen laiminlyöjälle, että hän on menettänyt sisään- maksetut rahat ynnä oikeuden osaketta saada.
Yhtiö alkaa toimensa heti kun tuhat osaketta on tilattu, määrätyt maksot niiltä ovat suoritetut ja osakekirjat ulosannetut.
4 §. Osake on jakamaton, älköönkä useammat henget semmoisen puolesta puhevaltaa käyttäkö. Ei myöskään saada osakkaan yhtiöosaa pois lohkaista, ja hänen yksityisestä velastansa älköön yhtiön omaisuutta kiinnitettäkö tahi ulosottoon pantako.
5 §. Osakekirjat kirjoitetaan vissille miehelle. Kun osake toiselle luovutetaan, on kirjallinen ilmoitus siitä tehtävä yhtiön johtokunnalle, sitä uuden omistajan täysivaraisuuden tutkimista varten, jota 2 §:ssä on määrätty. Ilman semmoisetta ilmoituksetta ja jollei johtokunta ole luovutusta hyväksynyt, on se mitätön. Älköön sentähden osakkeen jako-osuutta ulosmaksettako tahi puhevaltaa sen puolesta sallittako muulle, kuin sille, joka näin on sen omistajaksi hyväksytty. Niissä poikkeustiloissa, jolloinka, vastamainitun pykälän mukaan, täysivaraisuuden tutkintoa ei osake- oikeuden muutossa tapahdu, on ilmoitus kuitenkin luovutuksesta tehtävä.
6 §. Osakekirjat ovat kolmen johtokunnanjäsenen allekirjoitettavat, järjestysnumerolla ja antopäivällä varustettavat sekä registeröitävät eri kirjaan, joka kutakin osaketta varten ylösottaa:
a) sen hengen nimen, elinkeinon ja kotopaikan, joka osakekirjan on tilannut;
b) mitä maksoja osakeelta on suoritettu; ja
c) mitä osakkeiden omistusoikeuden suhteen tapahtuneita muutoksia on asianomaisesti ilmoitettu, sekä ajan, jolloin ilmoitus tapahtui.
7 §. Yhtiön asioita hoitaa johtokunta, jossa on seitsemän jäsentä.
Asettautumiskokouksessa valitaan kolme jäsentä lähinnäseuraavan almanakkavuoden loppuun asti ulottuvaa aikakautta varten, sekä muut neljä jäsentä samaksi ajaksi ja vielä sittenkin yhdeksi vuodeksi. Sitten valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa kolme tahi neljä jäsentä, poiseriäväin sijalla kaksi vuotta johtokunnassa olemaan
Kun jäsenten vaali tapahtuu, valitaan samalla kolme varajäsentä johtokuntaan, yhdeksi vuodeksi kerrallansa.
Jäsenet ja varajäsenet saatetaan takaisin valita.
Johtokunta valitsee keskuudestansa joka vuosi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Tieto johtokunnan kokoonpanosta on vuosittain annettava maan virallisissa sanomalehdissä.
8 §. Johtokunta kokoontuu puheenohtajan kutsumukselle, niin useasti kuin hän sen tarpeelliseksi havaitsee, mutta vähintäänkin kerta kunakin kuukautena; pitäen kaikissa johtokunnan kokouksissa kirjoitettaman pöytäkirja.
Johtokunnan päätösten kelpaamiseksi vaaditaan, että vähintäänkin neljä jäsentä on ollut läsnä ja että vähintäänkin kolme ovat päätöksen suhteen yksimielisiä olleet. Jos kuusi jäsentä on ollut läsnä ja äänet ovat tasan jakautuneet, käyköön se mielipide noudatettavaksi, jota puheenjohtaja puolustaa.
9 §. Johtokunnan velvollisuus on:
valvoa yhtiön asioita;
kolmen jäsenen kautta, yhden läsnäollessa niistä tilintutkioista, jotka siksi vuodeksi ovat valitut, vähintäänki kaksi kertaa vuodessa lukemalla tarkastaa kaikki yhtiön vakuuskirjat ja kirjoittaa pöytäkirja siinä ilmaantuvista muistutuksista;
valita, joko keskuudestansa taikka ulkoa, yksi toimeenpaneva tirehtööri ja yksi aktuario, joka kerta yhdeksi vuodeksi, sekä ulosantaa johtosäännöt, jotka yhtiön asetusten ohessa määräävät heidän työtoimet, ja jos siten joku johtokunnan jäsenistä valitaan toimeenpanevaksi tirehtööriksi, hänen sijaansa kutsua varajäsen;
toimitukseen ottaa ja siitä eroittaa konttorinpalveliat;
määrätä konttorien tahi asioimistojen asettamisesta, niin kuin myös ennen asetettujen semmoisten lakkauttamisesta;
ulosmäärätä maksettaviksi käyneet vakuutussummat, niinkuin myös muutkin menot;
päättää miten joutilaina olevat rahat ovat kasvullisiksi tehtävät;
määrätä kasvunperusta ja hyväksyä kuolemantaulut, joihin vakuutusrahaston laskeminen on perustettava;
tehdä vakuutusmaksojen taksat ja vakuutuskontrahtien yleiset ehdot; sekä
päättää kaikki muut yhtiön asiat, joiden lopullisesta tutkimisesta ei toisi ole säädetty.
10 §. Kaikkien yhtiöllä olevien menojen suorittamiseen sekä sen määräsumman poiseroittamiseen, joka, vuoden kuluessa lisääntyneen edesvastauksen tähden, on vakuutusrahastoon pantava, kuin myös ylimalkaan tämän rahaston ja kanta- rahaston pitämiseen heidän oikeassa määrässänsä, ovat etupäässä kaikki kulkevan vuoden tulot käytettävät.
Jolleivät ne tähän riitä, täyttäköön vara- ja voitonjako- rahasto vajauden, niin pitkälle kuin sama rahasto ulottuu. Kun vara- ja voitonjakorahastoa ei ole, otetaan kanta- rahastosta mitä vakuutusrahaston täytteeksi tarvitaan.
11 §. Jos vara- ja voitonjakorahasto ei tee viittäkolmatta prosenttia kantarahastosta, jaettakoon osakkaille korkeintaan kuusi prosenttia siltä osakesummalta, joka sisään on maksettu. Pitääkö tässä tapauksessa mainitut kuusi prosenttia taikka vähemmän osakkaille ulosjakaa, on varsinaisen yhtiökokouksen päätettävänä; mutta älköön mitään ulosjaettako, jos yhtiön täytyy muuttaa joku osa kantarahaston varoista vakuutusrahastoon.
12 §. Jos yhtiö on kasvattanut itsellensä sata tuhatta jopa neljäkin sataa tuhatta markkaa tekevän vara- ja voiton- jakorahaston, pitää osakkaille jaettaman ei ainoastansa kuusi prosenttia kantarahastolta, vaan myös neljä prosenttia vara- ja voitonjakorahastolta.
13 §. Jos vara- ja voitonjakorahasto nousee neljäänsataan tuhanteen markkaan taikka enempään, jaetaan siitä osakkaille kymmenen prosenttia kantarahastolta, jonka ohessa ensinnämainitusta rahastosta ulosotetaan neljä prosenttia siltä summalta, jolla sama rahasto nousee kantarahastoa enemmäksi, ulosjaettaviksi puoli osakkaille mainittujen kymmenen prosentin lisäksi, ja toinen puoli niille vakuutuksenottajille, jotka vakuutusvälipuhetta tehtäissä ovat voittoon osallisiksi otetut ja joiden vakuutus on koko menneenä vuonna ollut voimassa. Siinä noudatettakoon kuitenkin, ettei isompata jakosummaa vuodessa, kuin viisitoista prosenttia kantarahastolta, missään tapauksessa osakkaille anneta; ja että koko se summa, joka vuoden voitto-osinkona jaetaan vakuutuksenottajain välillä, ei saa nousta enemmäksi, kuin viideksi prosentiksi kantarahastolta, jollei vara- ja voitonjakorahasto säädettyjen jakosummain poisluettua, nouse yhteen miljoonaan kuuteensataan tuhanteen markkaan.
Jos vara- ja voitonjakorahasto, sittenkuin 20 prosenttia kantarahaston summalta on edellisen momentin mukaan siitä ulosjaettu, vielä nousee yhtä miljoonaa kuuttasataa tuhatta markkaa enemmäksi, niin kuuluu varsinaisen yhtiökokouksen määrättäväksi, onko tämä jäännös toistaiseksi talletettava, vai heti jaettava voitto-osinkoon oikeutettujen vakuutuksenottajain välillä.
Vakuutuksenottajille tuleva voitto-osinko jaetaan heidän välillä niiden arvojen mukaan, joita viimeisessä tilinpäätöksessä on vakuutuskirjain varalta pantu vakuutusrahastoon.
Siinä tapauksessa, että vara- ja voitonjakorahasto taasen vähentyisi, käyköön jällensä noudatettavaksi, mitä ulosjakamisen suhteen on säädetty rahaston ollessa tällä alhaisemmalla kannalla.
14 §. Että ne asiakirjat, jotka näyttävät kenen omina osakkeet ovat, että kaikki ne vakuutuskirjatkin, joita ei jokapäiväistä liitettä varten tarvita, ovat kolmen lukun taa´ pantavat tulenottamattomaan kassakellariin. Näiden lukkujen avaimet talletetaan, yksi sen tykönä vuoden tilintutkioista, jonka he siihen valitsevat, toinen yhden johtokunnan jäsenen tykönä, näiden jäsenten määräystä myöten, ja kolmas toimeenpanevan tirehtöörin tykönä. Kaikki muut asiakirjat talletetaan kahdella lukulla varustetussa tulenottamatto- massa kassakaapissa, jonka avaimet ovat, toinen toimeen- panevalla tirehtöörillä ja toinen sillä johtokunnan jäsenellä, jonka johtokunta siihen määrää.
15 §. Joutuisuuden ja huojennuksen vuoksi yhtiön asiain käsittelemisestä saa johtokunta, noudattaen tarpeellisia vaarinpiteitä, osaksi komitealle, johon kuuluu kaksi johtokunnan jäsentä ja toimeenpaneva tirehtööri, osaksi toimeenpanevalle tirehtöörille yksinänsä ja osaksi asioitsioille tahi muille valiomiehille jättää päätösvallan semmoisissa asioissa, jotka ovat kulkevata laatua ja jotka johtokunnan mielestä eivät ole sen arvoisia, että niiden päättäminen on johtokunnalle itsellensä pidätettävä.
16 §. Kaikki kirjalliset välipuheet, joita johtokunta tekee, ovat allekirjoitettavat yhtiön puolesta ja ulospanemalla sen ottonimityksen: Försäkringsaktiebolaget Kaleva (Vakuutusosakeyhtiö Kaleva). Muussa tapauksessa ovat se tahi ne, jotka välipuheen alle ovat kirjoittaneet, siihen perustetusta sitoumuksesta yksityisesti vastauksessa, yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, niin kuin omasta velasta.
17 §. Virkamiesten ja asioitsiain vahvistuskirjat sekä kaikki yhtiön annettavat vakuutuskirjat allekirjoittaa yhtiön puolesta toimeenpaneva tirehtööri ja kaksi johtokunnan jäsentä.
Kuitit suoritetuista vakuutusmaksoista, vekselit, osoitukset, vekselien hyväksymiset ja siirto-atestit allekirjoittaa toimeenpaneva tirehtööri ja yksi johtokunnan jäsen.
Kirjeiden ja muiden asiakirjain alle kirjoittaa toimeenpaneva tirehtööri yksinänsä.
18 §. Kun toimeenpanevalla tirehtöörillä on este, valitsee johtokunta yhden jäsenistänsä hänen tehtäviä toimittamaan, taikka määrätköön siihen muun sopivan miehen.
19 §. Toimeenpanevan tirehtöörin tulee, johtokunnan annettavan johtosäännön mukaan, huolta pitää kaikkien yhtiön ja johtokunnan päätösten toimeenpanosta, kuin myöskin, johtokunnan määräystä myöten, itse tahi asiamiehen kautta, yhtiön puolesta puhua ja vastata, valvoa yhtiön etua saatavain ja velkain suhteen, sekä järjestää ja johdattaa konttorin työt.
20 §. Yhtiön aktuaarion velvollisuus on kunkin vuoden alussa johtokunnalle, sen määräämän ajan kuluessa, antaa luvunlasku, kuinka paljo vakuutusrahasto silloin kuluvaa vuotta varten tekee.
Jos yhtiön vara- ja voitonjakorahasto on niin suureksi kasvanut, että muutamilla vakuutuksenottajilla 13 §:n mukaan on osallisuus yhtiön voittoon, pitää aktuaarion, heti kun tilinpäätös on tehty, johtokunnalle laittaa ilmoitukset niistä arvoista, joihin kysymyksessä olevain osakasten vakuutuskirjat viimeksi kuluneen Joulukuun 31 päivänä ovat luetut, mitkä voitto-osingot heille ovat tulevia sekä mikä ääntöoikeus heillä on sitten tulevassa yhtiökokouksessa. Tämä luvunlasku ja ääntöluettelo on, Helmikuun 15 päivästä Maaliskuun 15 päivään, yhtiön pääkonttorissa pidettävä niiden vakuutuksenottajain saatavina, jotka sitä tahtovat tulla tietämään.
21 §. Toimeenpanevalla tirehtöörillä pitää oleman vähintäänki kaksikymmentä ja aktuaariolla vähintäänki kymmenen yhtiön osaketta, jotka ovat johtokunnan talteen pantavat ja joita he eivät saa myydä, ennen kuin toimituksistansa ovat eronneet ja toimestansa saaneet päästökuitin.
22 §. Johtokunnan, toimeenpanevan tirehtöörin ja aktuarion, kuin myös revisorien palkat määrätään varsinaisessa yhtiökokouksessa.
23 §. Yhtiön hoito, tilikirjat ja vakuuskirjat tarkastetaan vuosittain kolmen tilintutkian kautta, jotka, ynnä kolme varamiestä, osakasten tulee varsinaisessa yhtiökokouksessa valita.
24 §. Sittenkuin yhtiön tilikirjat ovat almanakkavuodelta umpeen lasketut, pitää johtokunnan antaa tilintutkioille, paitsi niitä tilikirjoja, pöytäkirjoja ja muita tarpeellisia asiakirjoja, tilinteko yhtiön tilasta ja hoidosta viimeksi kuluneena vuonna, niiden esitysten ohessa, joita johtokunta erinäisten asianhaarain suhteen kentiesi on vaadittu tilintutkioille tahi yhtiökokoukselle tekemään.
Tilintutkinto alkaa sitten viimeistäänki Maaliskuun 15 päivänä ja pitää oleman lopetettuna niin varhain, että se kertomus, jonka tilintutkiat ovat velvolliset yhtiölle antamaan voitaneen viimeistäänkin Huhtikuun 15 päivänä johtokunnalle jättää.
Johtokunnan pitää ennen keski-Toukokuuta Keisarilliseen Suomen Senaatiin antaa präntätty kappale samaa kertomusta.
25 §. Jos osakas taikka voitto-osinkoon oikeutettu vakuutuksenottaja tahtoo tehdä muistutuksia tahi ehdotuksia, keskusteltaviksi tulevassa tilintutkinnossa tahi varsinaisessa yhtiökokouksessa, tulee hänen ennen Maaliskuun 15 päivää jättää ne kirjallisesti ylöspantuina johtokunnalle.
26 §. Tilintutkiain kertomuksessa yhtiökokoukselle pitää oleman tarpeellisia tietoja yhtiön rahastoista, sen tilasta ja hoidosta, sen edesvastaussummista, tuloista ja menoista, varoista ja veloista; sekä sen lisäksi nimenomainen esitys, puolustetaanko päästökuittia johtokunnalle, toimeen- panevalle tirehtöörille ja aktuariolle, vai eikö.
Jos syytä on muistutukseen hoitoa vastaan, pitää johtokunnan taikka sen yhtiön virkamiehen, jota vastaan muistutus on tehty, saada tilaisuutta siitä antaa selityksensä, ennen kuin tilintutkiat asiassa ryhtyvät lopulliseen toimeen.
27 §. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain Helsingin kaupungissa Toukokuun jälkipuolella sinä päivänä, jonka johtokunta määrää ja, ilmoituksen ohessa kaikista kokouksessa esiintulevista asioista, kuulututtaa kolme kertaa maan virallisissa sanomalehdissä, ensimäisen kerran vähintäänki kuukautta ja viimeisen kerran vähintäänki kolme päivää ennen kokousta.
Johtokunnan ja tilintutkiain kertomukset pitää hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta oleman osakasten ja vakuutuksenottajain saatavina yhtiön pääkonttorissa.
28 §. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan ko´olle kun varsinainen yhtiökokous niin on päättänyt taikka johtokunta sen tarpeelliseksi näkee, sekä myös silloinkin kun, yhtä tahi useampata erikseen ilmoitettua asiata varten, sitä vaativat vähintäänki kymmenen johtokuntaan kuulumatonta osakasta tahi ääntövaltaista vakuutuksenottajaa, jotka yhteensä edustavat vähintäänki satatuhatta markkaa. Semmoinen kokous on kuulutettava samalla tapaa, kuin varsinaisesta yhtiökokouksesta on sanottu, älköönkä siinä keskusteltako muita, kuin siten ilmoitettuja asioita, eikä myöskään kysymystä yhtiöjärjestyksen muuttamisesta muussa tapauksessa esiin otettako, kuin että varsinainen yhtiökokous siten on edeltäpäin päättänyt.
29 §. Yhtiökokouksen äänestyksestä luetaan jokaiselta osakkeelta yksi ääni. Valtuuskirjan nojalla saadaan ääntöoikeutta käyttää; ja toisen edusmiehuuden alaisena olevan osakkaan puolesta käyttää sitä edusmies.
Jos vakuutuksenottaja, niinkuin 13 §:ssä määrätään, on otettu osalliseksi yhtiön voittoon, saa hän myöskin ääntöoikeutta yhtiökokouksessa käyttää, siten että vakuutuskirja, jota varten vakuutusrahastoon on pantu:
1000 eninnä 2000 markkaa, antaa hänelle yhden äänen,
2000 " 3000 " " " kaksi ääntä,
3000 " 4000 " " " kolme " , jne.
Useammat voitto-osintoon oikeutetut vähempisummaiset vakuutuksenottajat, jotka kukin itsekseen eivät edusta yhtä ääntä, saattavat sopia yhteisestä valtuusmiehestä.
Älköön johtokunnan jäsen, toimeenpaneva tirehtööri, aktuario taikka joku yhtiön virkamies ääntöoikeutta valtuuskirjan nojalla käyttäkö.
Ei kukaan saa, olkoonpa valtuuskirjan nojalla taikka muutoin, äänestää enemmällä kuin viidennellä osalla koko siitä ääniluvusta, joka kokouksessa on annettu.
30 §. Yhtiökokouksen alkaa johtokunnan puheenjohtaja ja pöytäkirjan kirjoittaa se, jonka johtokunta siihen määrää.
Kaikissa vaalitoimituksissa, sekä muutoinkin kun kaksi ääntövaltaista sitä vaativat, tapahtuu äänestäminen suljetuilla lipuilla, joiden ulkopuolelle ääniluku kirjoitetaan.
Annettujen äänten yksinkertainen enemmistö määrää yhtiön päätöksen. Jos yhtä monta ääntä vaalissa tulee kahdelle tahi useammalle hengelle, on asia arvalla ratkaistava; mutta jos äänet käyvät tasan äänestyksessä muista asioista, saakoon se mielipide voiman, johon useimmat läsnä olevat ääntö- valtaiset miesluvun mukaan ovat yhdistyneet. Jos tämäkin luku on molemmin puolin tasan, käyköön se mielipide, jota puheenjohtaja puolustaa, yhtiön päätökseksi.
Yhtiökokouksessa pidetyn pöytäkirjan alle kirjoittaa pöytäkirjuri, ja puheenjohtaja sekä kaksi kokouksen jäsentä vakuuttavat sen oikeaksi.
Päätös, joka yhtiökokouksessa on asianomaisessa järjestyksessä tehty, sitoo poissaolevatkin jäsenet.
31 §. Varsinaisessa yhtiökokouksessa esilleotetaan ja päätetään seuraavat asiat:
1:ksi. Kokouksen puheenjohtajan vaali.
2:ksi. Johtokunnan ja tilintutkiain kertomukset ja niiden kanssa yhteydessä olevat asiat.
3:ksi. Edellisen yhtiökokouksen päätöksestä riippuvat asiat.
4:ksi. Kysymys päästökuitista johtokunnalle, toimeenpanevalle tirehtöörille ja aktuariolle.
5:ksi. Johtokunnan, toimeenpanevan tirehtöörin, aktuarion ja tilintutkiain palkan määrääminen.
6:ksi. Osakkaille ulosjaettavan prosentin määrääminen, jos vara- ja voitonjakorahasto ei nouse viiteenkolmatta prosenttiin kantarahastosta, noudattamalla mitä tästä on 11 §:ssä ylempänä säädetty.
7:ksi. Jäsenten ja varajäsenten vaali johtokuntaan, siitä poiseriäväin sijaan.
8:ksi. Kolmen tilintutkian ja kolmen varatilintutkian vaali.
32 §. Jos yhtiökokous kieltää päästökuittia yhdelle taikka useammalle johtokunnan jäsenelle, toimeenpanevalle tirehtöörille tahi aktuariolle, on erinäinen päätös kunkin heidän suhteen tehtävä. Jollei kielletyn päästökuitin johdosta nousevata palkitsemisen kysymystä sovinnossa saateta ratkaista, lykätään se uskottuin miesten tutkittavaksi, sillä tapaa kuin 35 §:ssä tästä jälempänä säädetään.
33 §. Päätös yhtiöjärjestyksen muuttamisesta älköön käykö voimaan, ennenkuin kaksi perättäistä yhtiökokousta siitä ovat sopineet.
34 §. Valtion puolesta yhtiön asioita silmälläpitämään asetetaan julkinen asiamies, jonka Keisarillinen Senaati valitsee.
35 §. Kaikki yksityisten osakkaiden ja yhtiön välillä syntyvät riidat yhtiön asioista ovat kolmen uskotun miehen ratkaistavat, joista kumpikin asianomistaja valitsee yhden ja molemmat siten valitut kolmannen.
Näiden uskottuin miesten on päätettävä yhteisesti ja äänten enemmistön mukaan.
Jos jompikumpi riitapuoli kauemmin kuin kahdeksan päivää on uskottua miestä valitsematta, sittenkuin toinen riitapuoli häntä siihen on vaatinut, taikka jolleivät molemmat uskotut miehet sovi kolmannen vaalista, kuuluu vaali kumpaisessakin tapauksessa Helsingin Maistraatille, sen riitapuolen sitä pyytäessä, joka ensinnä tekee siitä esityksen.
Uskottuin miesten päätös on kumpaisenkin riitapuolen suhteen ehdottomasti sitova.
Riidat yhtiön ja vakuutuksenomistajain välillä ovat myöskin, niissä tapauksissa, joissa se yhtiön antamissa vakuutus- kirjoissa on ehdoteltu, ratkaistavat yllä säädetyssä järjestyksessä valittuin uskottuin miesten kautta.
36 §. Jos kohdanneiden tappioiden kautta taikka muusta syystä ei ainoastansa koko vara- ja voitonjakorahasto, vaan myös yhdeksänkymmentä prosenttia kantarahastosta, on kulunut vakuutusrahaston pitämiseen sille säädetyssä määrässä, älköön yhtiö kauemmin liikettänsä pitkittäkö, vaan johtokunta kutsukoon kokoon yhtiökokouksen, valitsemaan kolme uskottua miestä, joiden tulee tehdä suoritus yhtiön sitoumuksista.
Näiden uskottuin miesten asiana on:
toiseen yhtiöön jällensä vakuuttaa annetut vakuutukset, taikka ostaa ne takaisin;
varoilla suorittaa kaikki ne sitoumukset, joista yhtiö on vastauksessa, sekä siis myöskin, jos suoritus jäljelläolevan vakuutusrahaston ja kantarahaston lisäksi vielä vaatisi jotakin takausrahastoon kokoomista, joutuisasti ylöskantaa ne rahat.
Jollei mainittua lisäysmaksoa tehdä hyvällä ja julistetun ajan kuluessa, olkoon niskoitteleva osakas velvollinen maksamaan saman summan, enennettynä kymmenellä prosentilla, sekä sen lisäksi määräpäivästä luetun laillisen koron siltä osuudelta, ja palkitsemaan kaikki oikeudenkäynti- kulungit.
37 §. Suoritusta varten pidetyistä toimista on tili tehtävä lähinnä seuraavassa yhtiökokouksessa, joka päättää mitenkä sitten on meneteltävä.
Sittenkuin yhtiön kaikki sitoumukset ovat täytetyt ja suoritus siten on päättynyt, purjettakoon yhtiö ja mahdollisesti jäljellä olevat varat jaettakoot osakasten kesken.
Annettu Keisarillisessa Suomen Senaatissa ja Sen Talous-Osastossa, Helsingissä, 2 p:nä Kesäkuuta 1874.
Keisarillinen Senaati on antanut Itsellensä esittää tähän asiaan kuuluvat kirjat, ja hyväksi näkee ei ainoastansa myönnyttää että hakiat saavat perustaa kysymyksessä olevan yhtiön, vaan myöskin hyväksyä ja vahvistaa tähän ylemmäksi otetun, sille ehdotellun yhtiöjärjestyksen, kuitenkin sillä likemmällä määräyksellä, että se julkinen asiamies, josta 34 §:ssä puhutaan, on, joka kerta erittäin, kutsuttava Johtokunnan kokouksiin, tilintutkintoon ja yhtiökokouksiin, sekä että hänen pitää, oman mielensä mukaan, päästä yhtiön tilikirjoihin käsiksi; ollen Johtokunnan velvollisuus, heti kun yhtiö on toimensa alkanut, siitä Keisarilliselle Senaatille ilmoittaa, mainitun asiamiehen määräämistä varten, joka yhtiön varoista nauttikoon sen palkan, jonka Keisarillinen Senaati määrää.
Muutoin on Keisarillinen Senaati tahtonut ei ainoastansa selittää, että täten vahvistettuun yhtiöjärjestykseen tehdyllä muutoksella ei ole voimaa ennenkuin se vahvistetaan, vaan myöskin käskeä että yhtiöjärjestys on tämän päätöksen kanssa, sen suhteen mitä 3 § Armollisessa Asetuksessa nimettömistä eli osakeyhtiöistä, annettu 24 päivänä Marraskuuta 1864, sisältää, näytettävä Helsingin Maistraatille.