Kaupan ja Merikulun Liittokirja
Hänen Majesteetinsa Venäjän Keisarin ja Franskan Hallituksen välillä,
tehty Pietarissa 1 päivänä Huhtikuuta (20 päivänä Maalis- kuuta) ja vahvistettu Jugenheimissä 24 (12) päivänä Kesä- kuuta 1874.
Me Aleksander Toinen jne. Teemme tämän kautta tiettäväksi: että, molemminpuolisen suostumuksen johdosta Meidän ja Franskan Hallituksen välillä, ovat valtuusmiehemme 20 päivänä / 1 päivänä Maaliskuuta / Huhtikuuta 1874 Pietarissa tehneet ja allekirjoittaneet liittokirjan kaupasta ja merikulusta Venäjän ja Franskanmaan välillä, siihen kuuluvain kolmen erikois-artikkelin kanssa, jotka sanasta sanaan kuuluvat näin:
Pyhän ja jakamattoman Kolminaisuuden nimeen!
Hänen Majesteettinsa koko Venäjänmaan Keisari ja Franskan Tasavallan Presidentti, jotka hartaasti haluavat huojentaa kauppa- ja merikulkuyhteyksiä molempain valtakuntain välillä, ovat päättäneet sen vuoksi tehdä kaupan ja merikulun liitokirjan sekä sitä varten valtuusmiehiksensä valinneet:
Hänen Majesteettinsa koko Venäjänmaan Keisari:
Riikinkanslerinsa, Ruhtinas Aleksander Gortschakovin, Riikinkonseljin Jäsenen, kantava Hänen Majesteetinsa Keisarin hohtokivillä reunustettua muotokuvaa, Ritari Venäjän Pyhän Antrean tähdestä hohtokivissä, Pyhän Vladimirin tähtikunnan ensimäisestä luokasta, Pyhän Aleksander Nevskin tähdestä, Valkean Kotkan tähdestä, Pyhän Annan tähtikunnan ensimäisestä luokasta ja Pyhän Stanislaon tähtikunnan ensimäisestä luokasta, Isoristikäs Franskan Kunnialegionan tähdestä, Annunciate tähdestä, HispanianKultaisennahan tähdestä, Itävallan Pyhän Tapanin tähdestä, Preussin Mustan Kotkan tähdestä hohtokivissä useammista muista ulkomaisista tähdistä, ja
Todellisen Salaneuvoksensa ja Valtiosihteerinsä, Raha-asiain Ministerin, Herra Michael Reutern, Ritari Venäjän Pyhän Vladimirin tähtikunnan ensimäisestä luokasta, Pyhän Aleksander Nevskyn tähdestä, Valkean Kotkan tähdestä, Pyhän Annan tähtikunnan ensimäisestä luokasta Keisarillisella Kruunulla ja Pyhän Stanislaon tähtikunnan ensimäisestä luokasta, Isoristikäs Italian Pyhän Maurition ja Lazaruksen tähdistä ja Montenegron Itsenäisyystähdestä;
sekä Franskan Tasavallan Presidentti:
Herran Adolphe Le Flô, Divisionikenraalin, Kansalliskokouksen Jäsenen, Ylimääräisen ja Täysivaltaisen Ambassadöörin Hänen Majesteetinsa Koko Venäjänmaan Keisarin tykönä, Kommendööri Kunnialegionan tähdestä, Ritari Keisarillisesta Pyhän Aleksander Nevskin tähdestä, ym., ym., ja
Herran Jean Francois-Guillaume, Bourgoing´in Kreivin, Ambassadööri en disponipilité, Ritari Kunnialegionan tähdestä, Isoristikäs Paavillisesta Pius IX:nen tähdestä, Isoristikäs Alankomaiden Leijona-tähdestä, ym., ym.,
jotka valtuusmiehet, vaihetettuansa hyvässä ja asianomaisessa muodossa oleviksi havaitut valtuuskirjansa, ovat sopineet seuraavista artikkeleista:
1 §. Täydellisen kaupan ja merikulun vapaus pitää molemmin puolin voimassa oleman korkeain liittoutuvain Valtain laivoja ja alamaisia varten kaikissa niissä kummankin valtakunnan ja sen alusmaiden kaupungeissa, haminoissa, kymeissä ja muissa paikoissa, joihin pääsy kunkin muun vieraan kansakunnan alamaisille ja laivoille tätä nykyä on myönnetty taikka vasta ehkä myönnetään.
Venäläisillä pitää Franskassa ja Franskalaisilla Venäjällä molemmin puolin oleman oikeus, noudattaen maan lakeja, täysin vapaasti tulla mihin paikkaan hyvänsä kummankin valtakunnan arvoisissa aluspiireissä ja alusmaissa, siellä matkustaa tahi oleskella, asiansa ajamista varten, ja on heillä siinä itsiensä ja omaisuutensa suhteen samanlainen turva ja vakuus, kuin maan omillakin asukkailla. Heillä olkoon oikeus kummankin valtakunnan koko aluspiirissä harjoittaa elinkeinoa, tehdä tukku- ja erikoiskauppaa, vourata tahi omistaa heille tarpeellisia huoneita, makasiineja, kauppapuoteja tahi tontteja, tulemattansa, olkootpa itsiensä tahi omaisuutensa puolesta, taikka harjoittamansa kaupan tahi elinkeinon tähden, minkään- laisilla muilla tahi korkeammilla yleisillä tahi paikallisilla maksuilla, veroilla tahi velvollisuuksilla rasitetuiksi, kuin niillä, jotka maan omain asukasten päälle ovat pannut tahi vasta ehkä pannaan.
Ymmärrettävä on kuitenkin tässä, että edellämainitut määräykset eivät mitenkään kumoa niitä erikoislakeja, sääntöjä ja asetuksia, jotka kaupankäynnin, elinkeinojen ja polisihoidon suhteen ovat kummassakin maassa voimassa ja kaikkia ulkomaalaisia yleensä koskevat.
2 §. Venäläisillä pitää Franskassa ja Franskalaisilla Venäjällä molemmin puolin oleman vapaa pääsy Oikeuksiin, saattaaksensa, noudattaen maassa olevia lakeja, kaikissa maan oikeuslaitoksissa hakea ja valvoa oikeuttansa. He saavat kaikissa oikeuskohdissa käyttää kaikenkaltaisia maan lakien hyväksymiä jutunajajia, edusmiehiä ja asiamiehiä; ja olkoon heillä siinä samat edut ja oikeudet, kuin maan omilla alamaisilla.
3 §. Venäläisillä Franskassa ja Franskalaisilla Venäjällä pitää yltä yleensä molempain valtkuntain aluspiireissä ja alus- maissa oleman täydellinen vapaus hankkia, omistaa ja itseltänsä luovuttaa kaikkea senlaista omaisuutta, jonka hankkimiseen tahi omistamiseen kunkin vieraan kansan alamaiset ovat oikeutetut tahi vasta oikeutetaan. Heillä olkoon valta hankkia semmoista omaisuutta sekä siitä säännellä myynnin, lahjoituksen, vaihdon, avioliiton ja testamentin kautta, taikka muullakin tapaa, samoilla ehdoilla, jotka nyt jo ovat määrätyt taikka vasta määrätään kunkin muun vieraan kansan alamaisille, tulemattansa rasitetuiksi muilla tahi korkeammilla maksuilla, ulosteoilla tahi veroilla, olkoonpa minkä nimisillä hyvänsä, kuin mitä maan omain alamaisten päälle ovat pannut tahi vasta pannaan.
He saavat myöskin esteettömästi ulosviedä ne rahat, joita he tavarainsa ja ylimalkain kiinteän omaisuutensa myynnin kautta ovat saaneet, tulemattansa siitä ulkomaalaisina velvoitetuiksi korkeampiin maksuihin, kuin maan omat alamaiset sellaisissa tapauksissa ovat velvolliset suoritta- maan.
4 §. Venäläiset Franskassa ja Franskalaiset Venäjällä olkoot molemmin puolin vapautetut kaikesta itsetehtävästä palveluksesta, niin hyvin armeiasta tahi laivastosta, kuin nosto- tahi varustusväestä, sekä kaikista niistä rahasta taikka luonnossa suoritettavista maksuista, jotka itse- tehtävän palveluksen sijaan määrätään, kuin myös kustakin pakkolainasta ja kaikista tehtävistä tahi tilauksista sotaväelle.
Tästä eroitetaan kuitenkin semmoiset toimitukset, jotka millä nimellä hyvänsä seuraavat kiinteimistön omistusta, kuin myöskin ne tehtävät ja tilaukset sotaväelle, joihin kaikki maan alamaiset, maanomistajina tahi arenttimiehinä, saattavat tulla velvoitetuiksi.
He olkoot myöskin vapautetut kaikista oikeuspuolisista ja kunnallistehtävistä ja toimituksista.