Liikennetaksa valtionrautateille Suomessa.
Annettu Helsingissä, 7 p:nä Lokakuuta 1875.
I. Luku.
Maksot matkustajain kuljetuksesta.
1 §. Matkustajamaksot luetaan ja ylöskannetaan seuraavin määrin:
Virstalta. Markkaa. p:iä. Ruplaa. kop. Kultakin hengeltä:
I luokan vaunussa 10 3
II luokan vaunussa 7 2
III luokan vaunussa 4 1,25
Nuoremmat kuin kahdentoista vuotiaat lapset maksavat puolen maksoa. Täysikasvuinen matkustaja saakoon kuitenkin ilman maksotta mukaansa ottaa alle kolme vuotta olevan lapsen, mutta ilman eri sijan oikeudetta sille.
Vähin makso, luokkaa ja matkaa katsomatta, on matkustajalta, joko vanhemmalta taikka nuoremmalta, 50 penniä eli 15 kopeekkaa.
Matkustajamaksojen laskussa eri pysäyspaikkain väleiltä määrätään hinta aina viisi- ja kymmenluvuissa, siten että missä pennien eli kopeekkain loppunumero menee alle 5:den, hinta lisätään 5:ksi, ja missä loppunumero käypi 5:den ja 10:nen välille lisätään se lähinnä korkeammaksi kymmenluvuksi.
Paikallista matkustajaliikennettä varten Keisarikunnassa on myötäliitetty erikseen vahvistettu taksa voimassa.
2 §. Kun matkalla muutetaan alemmasta luokasta ylempään, maksetaan lisäpiletistä, lukien siitä pysäyspaikasta, missä juna lähinnä ennen muuttoa pysähtyi, ja poislähtöpysäys- paikkaan, pilettihinnan eroitus sen luokan välillä, josta, ja sen, johon muutto tapahtuu.
3 §. Kun erinäinen vaununosasto tilataan, on aina täysi makso heti suoritettava niin monesta sijasta, kuin osastossa on, ja siitä luokasta, jota halutaan.
II. Luku.
Maksot pakaasin kuljetuksesta.
4 §. Matkustaja, joka on lunastanut täyden piletin, saa maksotta muassaan kuljettaa eninnä viisikymmentä naulaa pakaasia, sekä lapset, joilta puoli piletin hintaa on suoritettu, viisikolmatta naulaa.
Lisäpiletti ei anna oikeutta pakaasia muassaan kuljettaa.
6 §. Matkustajalla on oikeus ilman maksotta ottaa kupeaan kanssansa semmoisia pienempiä matkakapineita, jotka mukavasti saatetaan panna istuinpaikan alle taikka sen yllä olevalle verkolle.
Matkustajavaunuihin ei saa myötäottaa eläviä eläimiä. Jos niin kuitenkin tapahtuu, taikka jos matkustaja kupeaan kanssansa ottaa kapineita, joista muille matkustajille on haittaa, taikka jotka valtaavat tarpeellista tilaa istuin- paikoilta tahi penkkien väliseltä lattialta, on konduktöörillä oikeus panna vaunusta pois mitä sinne on luvattomasti mukaan otettu ja matkustajan pitää eläimistä suorittaa kaksinkertainen rahtimakso ja muista kapineista kaksin- kertainen ylipainomakso.
III. Luku.
Maksot kuljetuksesta ylimääräisellä junalla.
8 §. Ylimääräisestä junasta, johon kuuluu lokomotivi, konduktöörinvaunu ja neljä matkustaja- tahi kuormavaunua, suoritetaan kultakin kuljetulta virstalta, junan nopeuden silloin saamatta olla suuremman kuin kolmekymmentäviisi virstaa tunnissa, 7 markkaa eli 2 ruplaa virstalta, kun matka on 75 virstaa tahi vähemmän, sekä pitemmästä matkasta äskenmainittu määrä ensimäisiltä 75 virstalta ja 5 markkaa 25 penniä eli 1 rupla 50 kopeekkaa virstalta jälellä olevasta tien pituudesta.
Tässä luetaan makso kuitenkin aina vähintänsä viideltä- kolmatta virstalta ja välipysäyspaikalla lähimmästä varastopysäyspaikasta.
Nopeuden ollessa suuremman kuin kolmekymmentäviisi virstaa tunnissa, luetaan 50 prosentin koroitus.
Makso suoritetaan aina edeltäkäsin tilauksen tapahtuessa, mutta takaisinmaksetaan jos juna rautatienhallinnon toimenpidon johdosta jäisi menemättä.
IV. Luku.
Maksot sotaväen, postin ja vankien kuljetuksesta.
10 §. Sotaväen, postin ja vankien kuljetuksesta suoritettavain maksojen suhteen on voimassa mitä siitä tätä nykyä on säättynä taikka vastedes kentiesi eriksensä säädetään.
V. Luku.
Maksot ruumisten kuljetuksesta.
11 §. Kustakin ruumiista maksetaan 35 penniä eli 10 kopeekkaa virstalta.
Makso suoritetaan vähintäänkin viideltäkolmatta virstalta.
Jos ruumista kuljetetaan junassa, johon ei kuulu mitään matkustajavaunua, on ruumiin muassa olevalla seuraajalla oikeus, tavallista kolmannen luokan piletin lunastusta vastaan, junaa seurata konduktöörin vaunussa.
VI. Luku.
Maksot tavarain kuljetuksesta ylimalkaan.
12 §. Rahtimakso paketeista, jotka eivät saa painaa yli kolmenkymmenen naulan eikä kooltansa olla yli viiden kuutiojalan, suoritetaan aina sisäänannettaissa, ja käytetään sitä varten seuraavan arvoisia vapaamerkkejä:
...
13 §. Kuitista että paketti on lähetetty maksetaan 10 penniä eli 3 kopeekkaa
19 §. Sekä rahtisummaa että muita maksoja laskettaessa luetaan jokainen puolta sentneriä vähempi paino lähinnä korkeammaksi puoleksi sentneriksi. Makso määrätään aina vähintänsä puolesta sentneristä. Täysi eli bruttopaino on perustuksena rahtimaksoja luettaessa.
20 §. Makso määrätään aina vähintäänki 10 virstalta. Pitemmästä matkasta maksetaan täysiltä virstaluvuilta niin, että ylimenevä osa virstaa luetaan täydeksi virstaksi.
21 §. Tavaran rahtimakso määrätään jokaiselta lähetykseltä aina vähintäänkin 50 pennillä eli 15 kopeekalla.
VII. Luku.
Maksot erilaatuisten tavarain kuljetuksesta.
Sisältää erinäisiä määräyksiä koskien seuraavia luokkia:
A) Maito, taalet (kerma) ja elävät kalat.
B) Kalleukset.
C) Vaaralliset aineet.
D) Päällyksettömät tavarat.
E) Ko´okkaat tavarat.
F) Halot ja puutavarat ylimalkaan sekä tiilet.
VIII. Luku.
Maksot eläväin eläinten kuljetuksesta.
34 §. Makso eläväin eläinten kuljetuksesta luetaan:
a) Yksityisten eläinten kuljetuksesta:
Virstalta.
Hevosesta, isommasta härästä tahi sonnista, kappaleelta 10 penniä eli 2,86 kop.
Lehmästä, pienemmistä naudoista, täysikasvuisista,
kappaleelta 8 penniä eli 2,29 kop.
...
Porsaasta, siipielävästä, kappaleelta 0,5 penniä eli 0,14 kop.
Kun yksityisiä hevosia kuljetetaan matkustajajunassa, suoritetaan makso 50 prosentin koroituksella.
b) Eläinten kuljetuksesta täysin lastatuissa vaunuissa:
Täysin lastatulta vaunulta ja virstalta.
Hevosista, naudoista ja muista eläimistä 35 penniä eli 10 kop.
Kananpoikia kuljetetaan myöskin matkustajajunassa pakaasina, suoritettavaa täyttä ylipainomaksoa vastaan.
Niistä eläimistä, joita ei ole tässä yllä lueteltu, määrätään rahti sen lajin mukaan, jonka näköisiä ne likinnä ovat, ja sen tilan suhteen, jonka he vaunuissa ottavat.
Kun kuljetus on pitemmän matkan päähän, myönnetään 16 §:n a) momentissa määrätty vähennys.
Rahti luetaan vähintäänkin viideltäkolmatta virstalta ja maksetaan aina lähetys pysäyspaikassa, kun ilmoitus kuljetuksesta tapahtuu, eikä saada sitä takaisin, jos säännöllisesti ilmoitettua eläintä ei tuoda määrätyssä junassa kuljetettavaksi.
37 §. Piletti koiraa varten lunastetaan puolella siitä, mitä matkustajamakso kolmannessa luokassa tekee. Makso luetaan vähintäänkin viideltäkolmatta virstalta.
IX. Luku.
Maksot ajokalujen ja veneiden kuljetuksesta.
38 §. Rahtia ajokaluista ja veneistä maksetaan tavarajunassa:
Virstalta.
a) Vene tahi nelipyöräinen isompi ajokalu, niin kuin omnibus-
ja ratavaunu, isot dormösit, tarantassit, isot matkavaunut, rattaille asetetut paloruiskut 18 penniä eli 5,14 kop.
...
d) Työkärryt ja reki 4 penniä eli 1,14 kop.
Ajokalusta, joka ottaa enemmän tilaa kuin avonainen tavaravaunu, maksetaan 30 penniä eli 8,57 kopeekkaa virstalta tavarajunassa.
Kun ajokalua matkustajajunassa kuljetetaan, koroitetaan yllä sanotut maksot 50 prosentilla.
Veneitä kuljetetaan ainoastansa tavarajunassa.
Kun kuljetus on pitemmän matkan päähän, myönnetään 16 §:n a) momentissa määrätty vähennys.
Makso luetaan vähintäänki viideltäkolmatta virstalta ja suoritetaan samalla kuin ajokalu tahi vene kuljetusta varten ilmoitetaan pysäyspaikassa, eikä saada sitä takaisin jos oikein ilmoitettua ajokalua tahi venettä ei jätetä määrätyssä junassa kuljetettavaksi.
X. Luku.
Maksot liikkuvan rautatien liikekaluston kuljetuksesta.
XI. Luku.
Pysäyspaikkamakso.
XII. Luku.
Maksot lastauksesta ja lossauksesta.
XIII. Luku.
Maksot vaakauksesta.
XIV. Luku.
Maksot makasinoimisesta.
XV. Luku.
Maksot varastossapidosta pysäyspaikoilla.
XVI. Luku.
Korvaus kadonneesta tahi vahingoittuneesta pakaasista ja tavarasta.
47 §. Vakuuttamattomasta tavarasta, joa se on mennyt katoon, maksaa rautatienhallinto korvausta seuraavaan korkeimpaan määräsummaan asti, nimittäin:
3 markkaa 50 penniä eli 1 ruplan naulalta matkustajanpakaa- sia,
44 markkaa eli 12 ruplaa 50 kopeekkaa sentneriltä tavaroita,
3,5 penniä eli 1 kopeekan kuutiojalalta halkoja,
700 markkaa eli 200 ruplaa isommasta vaunusta,
350 markkaa eli 100 ruplaa pienemmästä vaunusta,
175 markkaa eli 50 ruplaa muusta ajokalusta,
50 markkaa eli 14 ruplaa veneestä,
175 markkaa eli 50 ruplaa hevosesta,
105 markkaa eli 30 ruplaa härjästä, sonnista eli lehmästä,
21 markkaa eli 6 ruplaa vasikasta,
17 markkaa 50 penniä eli 5 ruplaa vähemmästä elukasta,
10 markkaa 50 penniä eli 3 ruplaa koirasta.
26 markkaa 25 penniä eli 7 ruplaa 50 kopeekkaa sentneristä metsänriistaa, lintuja ym.
XVII. Luku.
Maksoja tavarain vakuutuksesta.
XVIII. Luku.
Yleisiä sääntöjä.
49 §. Kaikki paino luetaan sadan naulan sentnereissä ja makso suoritetaan Suomenmaan sisällä markoissa ja penneissä sekä Venäjällä ruplissa ja kopeekoissa.
50 §. Perustuksena olemaan makson määräämisessä pitää yleisessä taksassa säättyjen perusteiden ja määräysten mukaan valmistettaman erikoistaksat, joihin on otettu maksomäärät kaikenkaltaisilta kuljetuksilta, laskettuina kultakin virstalta. Tämä lasku on tehtävä Suomen ja Venäjän rahassa. Näihin erikoistaksoihin pitää liitettämän ei ainoastaan luettelo kaikista pysäyspaikoista ja seisaus- paikoista, ilmoituksen ohessa, kuinka pitkä matka niistä on heidän kanssansa kohtipäisessä rautatieyhdistyksessä oleviin jokaisiin muihin pysäyspaikkoihin, vaan myös taulu, joka osoittaa Suomen sentnerien ja Venäjän puutain välisuhdan.
Jos erikoistaksoja tehtäissä summa ei pääty kokonaisella pennillä eli kopeekkaluvulla, kirjoitetaan murtoluvut ainoastansa yhdellä kymmenisellä.
51 §. Makson laskussa pannaan kukin posti, joka loppuu murtoluvulla, lähinnä korkeammaksi kokonaisluvuksi; ja joll´ei rahtia ja muita maksoja suoritettaissa summa pääty viis- tai kymmenluvuilla penneissä eli koko kopeekalla, pannaan loppusumma lähinnä korkeammaksi viis- tahi kymmenpenniksi eli koko kopeekaksi.
Tämä taksa on käytettävä alkaen Tammikuun 1 päivästä v. 1876.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 7 p:nä Lokakuuta 1875.