Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus,
yleisten siviili-sairashuoneiden järjestämisestä ja hallinnosta Suomenmaassa.
Annettu Helsingissä, 5 p:nä Elokuuta 1875.
Me Aleksander Toinen jne. Teemme tiettäväksi: Meidän Suomen Senaatimme Talous-Osaston alamaisen ehdotuksen johdosta ja myös maan Kenraalikuvernöörin kehoitukseen katsoen, olemme Me yleisten siviilisairashuoneiden järjestämisestä ja hallinnosta Suomenmaassa nähneet hyväksi määrätä:
1. Luku.
Sairashuoneista ja niiden hallituksesta.
1 §. Ylin vaarinpito Suomen yleisistä siviili-sairashuoneista kuuluu läänin Kuvernöörille ja Lääkintätoimen Ylihalli- tukselle, mutta likintä hoitoa itse paikalla pitää kussakin sairashuoneessa sairashuoneen lääkäri, joka on sen johtaja ja tässä hoidossa saa apua toimennusmieheltä, kaikki sillä tavoin kuin alempana sanotaan.
2 §. Kuvernööri on velvollinen: ylimalkaan vaaria pitämään järjestyksestä ja kunnosta lääniin laitetuissa yleisissä sairashuoneissa sekä katsomaan, että sääntöjä sairaiden sisäänottamisesta, hoidosta ja uloskirjoituksesta asian- omaisesti noudatetaan; aika ajoin, ja varsinkin erityisen syyn ollessa, käymään tarkastamassa sairashuoneita, jolloin sekä lääkärin että toimennusmiehen pitää Kuvernöörille mieluisasti antaman kaikkia anottuja tietoja; toimittamaan kassankatsatusta sairashuoneessa, joka on lääninhallitus- kaupungissa tahi sen läheisyydessä; antamaan maakonttoo- rissa, Lääkintäylihallituksen ilmoituksen jälkeen, pitää urakkahuutokauppoja niin hyvin ruoanpidon kuin myös kaluvarain ja muiden tarpeiden hankkimisen ulostarjoomista varten, sekä Lääkintäylihallitukselle toimittamaan ne näin tehdyt tarjoukset ynnä tarvittavat tiedot ei ainoastansa tavarain ja tarpeiden hinnoista, vaan myös halullisten tarjoojain persoonista; Lääkintäylihallituksen tilauksen jälkeen läänin räntteristä maksettavaksi määräämään tarpeellisia rahavaroja sairashuoneiden ylläpidoksi, kuitenkin niin, ett´ei enempää kuin sitä tarkoitusta varten vuosirahansäännössä olevia määrärahoja oteta, sekä, läänin sairashuoneiden toimennusmiehenvirkain avonaisiksi tultua, ei ainoastansa valitsemaan ja määräämään soveliaita henkilöitä viran toimittamiseen ja siitä ilmoittamaan Lääkintäylihallitukselle, vaan myös käymään toimiin jällenasettamisesta virkaan, siinä järjestyksessä kuin 8 §:ssä on määrättynä.
3 §. Lääkintäylihallitus valvoo, että sairashuoneihin otettuja sairaita huolellisesti hoidetaan lääkärintieteen vaatimusten mukaan, sekä pitää silmällä sairashuoneiden taloudellista hallintoa. Lääkintäylihallituksen vallassa on sentähden, sillä tavoin kuin tutkitaan voivan soveliaimmin ja vähimmällä kustannuksella tapahtua, antaa määräys ruoanpidosta sairashuoneissa sekä tarpeellisten kaluvarain ja vaate- kappaleiden hankkimisesta niihin; ja on tässä vaarinotettava, että kullekin sairashuoneelle vuosirahansääntöön otettuja määrärahoja säästäväisesti käytetään eikä niistä yli mennä. Lääkintäylihallitus on myös velkapää katsomaan, että yksityisten henkilöiden sairashuoneille lahjoittamista rahavaroista olevat korot tulevat sairashuoneiden hyväksi ja aivottuihin tarkoituksiin käytetyiksi; mutta tämmöisten varain hoidosta, jos se on annettu erinäisen viraston tahi toimikunnan tehtäväksi, on edellensä noudatettavana, mitä siitä on säätty.
4 §. Jokaisen vuosipuoliskon loputtua toimittaa sairas- huoneen lääkäri, kaupungissa yhden Maistraatinjäsenen ja maalla Kruununvoudin tahi Nimismiehen avulla, katsastuksen sairashuoneen vaatekappaleista ja muista sellaisista omuuksista. Katsastus sairashuoneen ylläpidoksi määrätyistä, toimennusmiehen hallussa olevista rahoista pidetään vuosineljänneksittäin semmoisessa kaupungissa tahi sen läheisyydessä olevan sairashuoneen suhteen, jossa on lääninhallitus, Kuvernööriltä tahi, hänen estettynä ollessaan, Maakamreerilta, jolloin Apulaismaakamreeri kirjoittaa pöytäkirjan, sekä muiden sairashuoneiden suhteen lääkäriltä ynnä semmoisen apumiehen kanssa, kuin vuosipuoliskokatsastuksesta on sanottu. Ja pitää sairas- huoneen rahavaroja katsastettaessa niin hyvin kassasäästö luettaman, kuin myös sen yhtäpitäväisyys kirjanpidon ja siihen kuuluvain vahvisteiden kanssa tarkastettaman. Edellämainituissa tarkastuksissa, joiden tulee tapahtua kahdeksan päivän kuluessa vuosipuoliskon tahi neljänneksen lopusta, pitää toimennusmiehen välttämättömästi läsnä olla.
Tässä §:ssä määrättyjen vuosineljänneskatsastusten lisäksi voipi Kuvernööri, kun niin hyväksi näkee, joko itse taikka Maakamreerin kautta pitää ylimääräisen kassankatsas- tuksen kussakin läänin sairashuoneessa.
5 §. Niistä sairashuoneiden kaikkia tuloja ja menoja koskevista erityistililaskuista, jotka, 32 §:n mukaan, ovat kultakin vuodelta, Maaliskuun kuluessa lähinnä seuraavana vuonna, ynnä tarpeellisten vahvisteiden kanssa Lääkintä- ylihallitukselle lähetettävät, tekee tämän Kamreeri yhteen- vedon eli yleistililaskun, joka ynnä erityistililaskujen ja vahvisteiden kanssa, kaikki asianmukaisesti sivunume- roittuna ja täydellisellä ainehistolla varustettuna, pitää, ennen vuoden loppua, Lääkintäylihallitukselta Senaatin Talous-Osaston Kamari-Toimikunalle jätettämän.
6 §. Ylin vaarinpito sairashuoneiden rakennuksista, sikäli kuin ne joko ovat Kruunun omia taikka niitä muutoin valtion varoilla voimassapidetään, kuuluu Yleisten rakennusten Ylihallitukselle, siten kuin siitä on erikseen säädetty. Vähempiä vikanaisuuksia mahdettakoon kuitenkin, jos joutuisuutta on tarvis, toimennusmiehen ilmoituksen jälkeen ja hänen peräänkatsantonsa alla, Kuvernöörin määräyksen mukaan korjailla.
7 §. Avonaisiin lääninsairashuoneiden lääkärinvirkoihin sekä niihin yhdistettyihin linnanlääkärinvirkoihin tekee Lääkintä- ylihallitus, asianomaisesti kuulutetun kuudenkuudetta päivän hakemusajan jälkeen, alamaisen vaaliehdotuksen, joka sen perästä, virkaan asettamista varten, lähetetään Senaatin Talous-Osastolle. Muihin sairashuoneihin valitsee Lääkintäylihallitus soveliaan miehen toistaiseksi lääkärin töitä toimittamaan.
8 §. Kun lääninsairashuoneen toimennusmiehen virka on täytettävä, julistuttaa Kuvernööri sen avonaiseksi hänen luonansa haettavaksi neljässätoista päivässä; ja pitää virkaa auki julistettaessa myöskin ilmoitettaman, että hakemus- kirjan oheen on pantava niin hyvin todistettu ansioluettelo, kuin myös ominainen takauskirja, jossa vähintäänkin kaksi henkeä, joiden täysivaraisuus on oikealla tavalla todistettu, sitoutuu vastaamaan kaikkiansa neljäntuhannen markan summasta virassa tapahtuvasta ylöskantomäärästä sekä niiden kaluvarain ja vaatekappalten arvosta, joiden hoito toimennusmiehelle uskotaan. Tietoon saatuansa Lääkintä- ylihallituksen lausunnon hakijain soveliaisuudesta sekä niiden antamat takaussitoumukset tutkittuansa ja hyväksyt- tyänsä tekee Kuvernööri vaaliehdotuksen virkaanasetta- miseen ja lähettää sen sekä kaikki asiaankuuluvat kirjat ja oman puoltolauseensa yhdelle hakijoista Senaatin Talous- Osastolle, joka virkaan nimittää toimennusmiehen, joka sitte Kuvernöörin edessä vannoo uskollisuus-, kuuliaisuus- ja virkavalan.
Kaikkiin muihin sairashuoneihin, paitsi lääninsairashuoneita, on Lääkintäylihallituksen asiana toimennusmieheksi toistaiseksi ottaa soveliaan henkilön, joka voi tuoda tarpeellisen takauksen. Takauksen hyväksyminen on tässä tapauksessa Lääkintäylihallituksen vallassa, joka asiain oloa tutkittuansa määrää takaussumman korkeintaan neljäksi- tuhanneksi ja vähintänsä yhdeksi tuhanneksi markaksi.
Kun toimennusmies astuu virkaansa, ovat sairashuoneen kassa sekä sen vaatekappaleet ja muut sellaiset omuudet hänen haltuunsa annettavat tarkastuksen tapahduttua, joka toimitetaan siinä järjestyksessä, kuin yleiseen semmoiselle toimitukselle on 4 §:ssä määrätty.
9 §. Kelpaamista varten toimennusmiehenvirkaan vaaditaan tarpeellista tililaskupidon osaamista sekä sairashuoneessa sattuvan kirjevaihdon toimittamisen taitoa.
10 §. Sairashuoneeseen ottamista varten tarvitsee olla papinkirja sairaan nimestä, säädystä ja kotopaikasta sekä hänen iästään ja maineestansa. Jos häneltä puuttuu varoja sairashuoneessa saatavan hoidon ja ylöspidon maksamiseen, pitää siitä myös esiin tuotaman semmoinen selvitys, josta 11 §:ssä mainitaan.
Kuppatautia potevia henkilöitä vaalitaan erityisessä sairashuoneen osastossa ja toisten sairasten yhteyteen joutumatta.
11 §. Kuppataudittomille sairaille määrätyssä sairashuoneen osastossa saavat varattomat sairaat, joiden köyhyys on papin tahi kunnallislautakunnan esimiehen todistuksella näytetty, niin myös vakinaiset postiljoonit hoitoa ja ylöspitoa ilman maksotta. Muiden sairasten pitää sitä vastoin suorittaa päivämakso, jonka suuruuden Senaatin Talous- Osasto, Lääkintäylihallituksen alamaisen esityksen johdosta, määrää kullakin erällä kolmen vuoden ajaksi. Nuoremmat kuin viidentoistavuotiaat henkilöt suorittavat ainoastansa puolen makson; ja otettakoon maksavia sairaita sisään niin paljo kuin huonetila, lääkärin tutkimuksen mukaan, myöten antaa, kuitenkin vaarinottaen, että sairashuoneissa varattomille sairaille määrättyjä vapaasijoja ei käytetä sairaiden sisäänottamisen maksoa vastaan, ellei lääkäri joskus näe erityistä syytä siihen olevan. Jos ei vapaasänkyä ole joutilaana, pitää varattoman sairaan, joka haluaa päästä sairashuoneesen, paitsi papinkirjaa ja köyhyyden todistusta tuoman asianomaisen kunnan tahi yksityisen varallisen henkilön sitoumuskirja vourasänkymakson vastaamisesta siksi kuin vapaasänkyä ilmaantuu ja sairas siis siihen lasketaan. Jos ei sairas heti voi täyttää, mitä häneltä tämän ja 10 §:n mukaan vaaditaan, on hän kuitenkin otettava sisään, jos muka sairaus on sitä laatua, että lääkäri harkitsee pikaista hoitoa välttämättömästi tarvittavan; ja pitää määrätyt todistukset, joita ei ole muassa ollut, jälkeenpäin hankittaman. Jos varaton sairas on, äskenmainitussa tapauksessa, ollut maksettavalle sijalle otettuna, ja jos hän ei ole antanut maksunsitoumusta, niin kuin ylempänä on sanottu, on vourasänkymakso, jos ei sairas ennen sairas- huoneesta lähtemistänsä sitä suorita, ilman sen enempää pantava sen kunnan maksettavaksi, johon hän kuuluu.
12 §. Kuppatautiset sairaat tulevat vastedes, ainoastansa jos heidän varattomuutensa on toteen näytetty, saamaan maksuttoman hoidon etua Kruunun sairashuoneissa, mutta sitä vastoin, jos heillä on maksun varoja, suorittamaan yhtä suuren päivämakson, kuin 11 §:ssä on sanottu muiden sairasten suhteen, jotka eivät ole varattomia, kuitenkin sillä eroituksella, ett´ei minkään ikäisten naisten maksettavaksi panna enempää kuin puoli maksoa.
Vaikka kuppatautisten sairaiden pitää, niin kuin sairaiden suhteen ylimalkaan on 10 §:ssä säädetty, sairashuoneesen otettaessa tuoman muassaan papinkirja itsestänsä, kuin myös, jos ovat varattomia, näyttämän todistuksen siitä, ei kuitenkaan tarpeellisten todistusten puute missään tapauksessa saa estää sairasta vastaanottamasta, vaan pitää hän heti sairashuoneesen otettaman ja sitten tointa pidettämän todistusten hankkimisesta.
Kuppatautiset sairaat, joita kaupungin tahi maaseudun poliisi sairashuoneesen lähettää, ovat, paitsi papinkirjalla ja, jos sairas on varaton, todistuksella siitä, myöskin asian- mukaisella passilla varustettavat.
13 §. Parantumattomia sairaita sekä tarttuvassa kuume- tahi rohtumataudissa taikka koleerassa olevia henkilöitä älköön sairashuoneesen otettako.
Mitä tulee niiden henkilöiden ottamiseen sairashuoneihin, jotka kuuluvat Suomen sotaväkeen tahi Suomenmaahan sijoitettuun Venäjän sotaväkeen, niin myös mielipuolten vastaanottoon, joita koetusparannuksille tulemista varten lääninsairashuoneihin ilmoitetaan, olkoon sen suhteen voimassa, mitä siitä erittäin on säädetty tahi vasta säädetään.
14 §. Rästinä olevista vourasänkymaksoista ulosantaa toimennusmies vuosineljänneksittäin velkomusseteleitä ja lähettää ne, makson ulosottamista varten, läänin Kuver- nöörille. Vourasänkymaksot, joita ei ole voitu ulosottaa, tulee Lääkintäylihallituksen, jokaisen vuoden alussa, Senaatin Talous-Osastolle ilmoittaa poiskirjoitettaviksi.
15 §. Kun sairashuoneessa hoidettu ihminen on sairas- huoneesta uloskirjoitettava, tehköön lääkäri siitä todistuk- sen, joka sairaalle annetaan, sittenkuin toimennusmies on siihen kirjoittanut sen makson summan, jonka sairas on ollut velvollinen suorittamaan, jos hän ei ole maksutonta hoitoa nauttinut.
Jos uloskirjoiteetu potilas ei saata ilman vaaraa hengellensä ja terveydellensä jalkaisin palata kotopaikkaansa, ja jos hänellä ei ole omia varoja muulla tavoin kulkemaan päästäksensä, käskeköön lääkäri toimennusmiestä läänin Kuvernööriltä anomaan uloskirjoitettua kruununkyydillä lähetettäväksi ja matkan aikana tarpeellisella elatuksella varustettavaksi. Matkakulungit ovat sitten Kruunulle palkittavat potilaalta itseltä tahi, jos häneltä varoja puuttuu, siltä kunnalta, johon hän kuuluu.
16 §. Jos lääninsairashuoneen toimennusmies jättää virkaansa kuuluvia velvollisuuksia täyttämättä, tulee Lääkintäylihallituksen hankkia tarkka tieto asian laidasta ja, milloin ei virheen katsota vaativan muuta tointa, nuhdella vianalaista; mutta jos vika on vaikeammanlaatuinen tahi jos ojennusta, varoituksen tapahduttua, ei ole seurannut, tehköön Ylihallitus tästä ilmoituksen Senaatin Talous- Osastolle, joka, ilmaantuneiden asianhaarain mukaan, toimennusmiehen virasta eroittaa.
Jos toimennusmies, jonka Lääkintäylihallitus on viran- toimeen ottanut, osoittaa laiminlyömistä tahi leväperäisyyttä sen hoitamisessa, on Ylihallituksella valta antaa toimennus- miehelle varoitus taikka hänet joksikin ajaksi tahi kokonansa virasta eroittaa.
17 §. Jos lääninsairashuoneen toimennusmiehellä ilmaantuu vajautta sairashuoneen hänen hoidettaviksensa asetetuissa rahavaroissa, on vailingin suuruus, maakonttoorissa tehdyn vaillinkilaskun jälkeen ja asianomaisten saatua tilaisuuden siitä selityksensä antaa, Kuvernöörin määrättävä päätöksen kautta, joka lykätään Senaatin Talous-Osaston tutkittavaksi ja siis on kaikkein asiaa koskevain kirjain kanssa mainittuun Osatoon lähetettävä; ja on päätökseen kirjoitettava osoitus tyytymättömälle, että sopii kolmessakymmenessä päivässä tiedon saamisen jälkeen valittaa sanotussa Osastossa; jonka lisäksi todistus ajasta, jona asianomainen on saanut päätöksestä tiedon, pitää sitä sisäänlähetettäessä myöskin oheen pantaman. Siksi aikaa Kuvernööri kuitenkin luovutta- koon toimennusmiehen hänen virastaan ja määrätköön toisen sitä toistaiseksi pitämään. Mitä Kuvernööri vimmeksi- mainitussa suhteessa on tehnyt, tulee hänen ilmoittaa Talous-Osastolle, jonka perästä on sanotun Osaston vallassa antaa likempiä määräyksiä asiassa.
Jos vailinkia sattuu toimennusmiehellä, jonka Lääkintäyli- hallitus on virkatoimeen ottanut, on vailinkiasia, yllä säädetyssä järjestyksessä, esille otettava mainitussa Ylihllituksessa, joka muutoin heti virasta eroittakoon toimennusmiehen ja sen ohessa Senaatin Talous-Osastolle kertokoon niistä toimenpiteistä, joihin on käyty Kruunun oikeuden ja parhaan vaarinottamista ja valvomista varten.
2. Luku.
Lääkäristä.
18 §. Sairashuoneen lääkärin pitää tarkalla huolella ja ahkeruudella hoitaa sairashuoneesen otettuja sairaita; ja käyttäköön lääkäri tätä varten niitä lääkkeitä ja parannus- tapoja, jotka hän katsoo sopivimmiksi, kuitenkin etupäässä semmoisia, joista on vähimmät kustannukset, jonka suhteen lääkärin myös tulee ottaa Lääkintäylihallituksen määräyksiä noudattaaksensa.
19 §. Lääkkeitä sairaille pitää lääkärin tilata siitä apteekista, johon Lääkintäylihallitus on häntä sitä varten neuvonut.
Apteekinrätingit sekä muutkin rätingit sairashuoneessa sattuneista menoista ovat, ennenkuin ne, tässä alempana määrätyllä tavalla, toimennusmiehen kautta lähetetään Lääkintäylihallitukselle, lääkärin tarkastettavat, joka sitten niihin kirjoittaa lauseensa.
20 §. Kun sairas ilmoittaa itsensä sairashuoneesen otettavaksi tahi asianomainen virkakunta on sairaan sitä varten sisään lähettänyt, niin lääkäri sairaan tutkikoon ja koetelkoon; ja älköön sairashuoneesen pääsemistä kiellettäkö, ellei laillista syytä semmoiseen kieltoon ole. Jos yksin ajoin useampia ilmoitetaan ja jos ei heitä kaikkia tilanahtauden vuoksi voida vastaanottaa, pääsköön se ensiksi, jonka sairaus parhaiten vaatii sairashuoneessa pitelemistä.
....