Keisarillisen Majesteetin Armollinen Ohjesääntö
majoituksesta sekä sotaväestöjen ja sotaväenkalujen kuljetuksesta Suomessa.
Annettu Helsingissä, 19 p:nä Tammikuuta 1876.
Me Aleksander Toinen jne. Teemme tiettäväksi: että Me, Suomen Senaatimme Talous Osaston alammaisesta esityksestä, olemme hyväksi nähneet Armossa vahvistaa seuraavan ohjesäännön majoituksesta sekä sotaväestöjen ja sotaväenkalujen kuljetuksesta Suuriruhtinaanmaassa:
I ARTIKLA.
Majoituksesta.
1 Luku.
Yleisiä määräyksiä.
1 §. Sotaväen majoitus kaupungissa ja maalla toimitetaan yhteisellä kustannuksella kruunun rakennuksissa, mutta missä semmoisia ei ole saatavina, on se maan asujanten suorastaan tehtävä, tätä ennen määrättyjen perustusten mukaan; älköötkä mainitut rakennukset tahi joku osa niistä seisoko ilman asujamitta taikka käytettäkö mihinkään niiden tarkoitukselle vieraisin tarpeisin, niinkauan kuin asujamet siinä paikkakunnassa, jossa nämät rakennukset löytyvät, ovat majoituksella rasitetut.
2 §. Vapaan majoituksen saavat kenraalit, taapi- ja yliupsierit sekä alipäällystö ja miehistö kuin myös sivili- ja kirkollis- virkamiehet ja palvelijat maa- ja merisotaväessä, niin myös sotaväen sairashuoneisin taloutta tahi sairashoitoa varten asetetut naispalvelijat, milloin he, todellista palvelusta maassa tehden, ovat joko seisontakorttiereihin sijoitetut, taikka komennuksilla, kulkuretkillä tahi marsseilla matkassa.
Samanlaista etua nauttivat myös ne vastamainituista henkilöistä, jotka ovat sotaoikeudessa syytökseen saatetut ja toistaiseksi virantoimituksesta eroitetut, mutta kuitenkin saavat vapaina oleskella.
Naimaton upsieri tahi virkamies, joka sotaoikeudessa on syytökseen saatettu eikä saa vapaana oleskella, nauttii majoitusta, kuitenkin vain puoleksi säädetystä määrästä.
3 §. Ylipäällystöön kuuluvat henkilöt ja heidän vertaisensa, jotka ovat Suomen syntyperäisiä asujamia tahi Suomen rajain sisäpuolella ovat tulleet haavoitetuiksi sekä kovain haavain tähden, joko virasta eroitetuiksi taikka sijoitetut armeijaan tahi sotalaivastoon ilman todellista viran- toimitusta, taikka haavain parantamista varten ovat saaneet virkavapautta, saavat maan kaupungeissa oleskellessaan, majoitusta kruunun kustannuksella siksikuin he saavat pensionin taikka muun palkallisen paikan yleisestä palveluksesta taikka taas ovat ryhtyneet virantoimitukseen.
4 §. Sotaväestössä palveleva henkilö, joka Venäjän tahi Suomen kruunulta saa määrärahaa huoneen hyyryksi tahi jonka palkkauksessa on korvausta siitä, älköön olko majoitukseen oikeutettu. Kun sotavirastossa palveleva henkilö virka-asioissa oleskelee ulkopuolella asema- paikkaansa, tulee hänen, sillaikaa majoitusta nauttiaksensa, todistuksella päällystöltänsä vahvistaa, ettei hän tätä komennusta varten kruunulta nauti hyyryapua.
5 §. Sotaravinnoitsijat tahi muut, jotka sotaväestöjä yksityisissä asioissa seuraavat, sekä myös pestaamassa olevat henkilöt eivät nauti majoitusta.
6 §. Virkamiehet ja palvelijat sotilaisopetuslaitoksissa, sekä myös sotilaisarvoiset henkilöt niissä virastoissa, jotka eivät ole Keisarikunnan Sota- tahi Meriministeriön alaisia, olkoot, vaikkapa he tätä ennen ovatkin majoitusta maan asujamilta nauttineet, kaikesta oikeudesta sellaiseen etuun vastaiseksi ulossuljetut; kuitenkin ovat sotilaisopetuslaitosten oppilaat, kun he harjoitusta varten tekevät sotatoimeen kuuluvia ketotöitä, sekä heitä seuraava päällystö ja opettajat varustettavat vapaalla korttierilla paikkakunnan asujanten luona.
11 §. Älköön keltäkään majoitusta kiellettäkö siitä syystä että hän on talonomistaja asemapaikalla.
13 §. Kun niin suuri sotajoukko on matkassa tahi sijoitetaan korttieriin semmoiseen paikkakuntaan, jossa sitä lukua huoneita sekä muita huoneuksia ja tarpeita, joihin kullakin mainitussa sotajoukossa tämän Ohjesäännön mukaan on oikeus, ei voida muutoin hankkia, kuin että asukkaiden itsen täytyy jättää asumuksensa tahi muuttaa pois omat hevoiset, karjan, ajoneuvot ja työkalut, älköön majoitetut sitä vaatiko, vaan pitää sotajoukon tyytyä siihen, mitä majoitusvelvolliset semmoisissa olosuhteissa kohtuullisesti voivat aikaansaada.
14 §. Sotaväestöjä, joilla ei ole telttoja ja jotka suuremmassa paljoudessa ko´olle tulevat leirikokouksiin tahi yleiseen työhön, taikka myös ovat sotavarustusasemaan pannut, voidaan sijoittaa ahtaampiin korttiereihin, jolloin latoja, luuvia tahi muita sopivia ulkohuoneita, kun vuodenaika sitä sallii, käytettäköön alipäällystön ja miehistön majoittamisek- si.
17 §. Sotilaan vaimo tahi lapset, jotka hänen kanssansa käyttävät yhteistä korttieria, saavat sitä pitää sinä aikana, jona mies tahi isä on komennettuna sotaretkelle, taikka häntä pidetään sotavankeudessa, sekä silloinkin kun hän, syytöksen tähden sotaoikeudessa, on arestiin pantuna siksikuin häntä vastaan tehdyt syytökset ovat tulleet lopullisesti tutkituiksi ja tuomituiksi.
2. Luku.
Seisontakorttierista maan asukasten luona.
22 §. Päällystön ja sen vertaisten asuinhuoneet varustetaan tavallisilla huonekaluilla, joihin kuuluu kumminkin pöydät ja tuolit sekä siisti sänky makuuvaatetten kanssa jokaiselle hengelle. Alipäällystön ja miehistön huoneissa pitää oleman pöydät ja tarpeellinen määrä laveria tahi muita makuusijoja oljilla täytettyin matrassien ja tyynyin kanssa aluisiksi; ja tulee näitä olkia joka kuukausi uudistaa jos niin vaaditaan.
23 §. Talonisäntä hankkii majoitetulle myöskin vettä juomaksi ja ruuanlaittamiseen, sekä antaa hänelle tarpeellisimmat talouskalut käytettäviksi.
3. Luku.
Majoituksesta Suomen kruunun kasarmeihin taikka sen varaksi hyyrättyihin huoneisin.
...
4. Luku.
Satunnaisesta majoituksesta.
39 §. Alipäällystö ja miehistö majoitettakoon talonväen kanssa yhteen, jollei useampaa kuin neljä miestä tule kuhunkin taloon sijoitettavaksi, mutta jos luku on suurempi, annetaan majoitetuille eri huone. Sama laki olkoon korttierista upseerien palvelijoille.
43 §. Talvisaikakautena ovat kaikki sotaväelle luovutetut asuinhuoneet talonisännän kustannuksella tarpeen mukaan lämmitettävät ja valaistuksella varustettavat.
5. Luku.
Majoituksen tilaamisesta ja toimeenpanemisesta.
...
6. Luku.
Järjestyksen voimassapitämisestä majoituksessa.
54 §. Talonisännän ja majoitetun sekä heidän väkensä tulee kohdella toisiansa kohteliaasti ja sävyisästi, niin ettei sotilaan oikeutta loukata eikä asukasten kotorauhaa ja hauskuutta häiritä. Jos tätä vastaan rikotaan ja asiata ei voida hyvällä sovittaa, valittakoon siitä talonisäntä sivilivirastolle ja sotilas päällystöllensä; mutta älköön loukattu muulla tapaa koittako saada itsellensä oikeutta.
55 §. Majoitetun tulee tarkasti hoitaa hänelle luovutetut huoneet, sekä huone- ja talouskalut, ja poismuuttaessansa jättää ne yhtä hyvässä kunnossa takaisin, kuin hän ne vastaanotti. Jos jotakin on majoitetun tahi hänen palvelijansa syystä pilaantunut tahi kadonnut, olkoon ensin mainittu velvollinen isännälle siitä antamaan täydellisen palkinnon.
56 §. Älköön majoitettu ilman asianomaisetta luvatta yksityiseksi hyväkseen tahi hyödykseen, olkoonpa minkä varjon alla hyvänänsä, käyttäkö isännän omaisuutta, taikka hänen palvelusväkeänsä vaivatko sananlähetyksillä tahi työnteolla. Metsästys ja kalastaminen sekä metsänhakkuu kruunun, kaupungin tahi yksityisten tiluksilla, ilman omistajan luvatta, sekä vallattomuus puutarhassa, pellolla, niityllä ja takamaalla olkoon myös, laillisen edesvastauksen uhalla kielletty. Mitä majoitettu on isännän omaisuudesta itsellensä tilannut tahi lainaksi saanut, pitää hänen ennen poislähtöänsä maksaa tahi takaisin antaa.
57 §. Talonisäntä ja hänen väkensä nauttikoon, majoitetun suhteen, samaa turvaa kuin kestikievarille ja hänen väellensä on laissa vakuutettu.
58 §. Kun sotaväestö asemapaikasta lähtee pois, tulee Maistraatin kaupungissa ja kruununpalvelijain maalla asianomaiselle päällikölle, tämän sitä vaatiessa, antaa todistus, miten sotaväestö on itsensä paikallaolon aikana käyttänyt.
7. Luku.
Majoituksen peräänkatsannosta kruununkartanoissa.
59 §. Lähin peräänkatsanto majoituksesta kruunun- kartanoissa ja rakennuksissa on Kuvernöörin tehtävänä, asianomaisen kruununasiamiehen avulla, jos semmoista löytyy.
Semmoisia asiamiehiä asettaa, Sota-asiain Toimituskunnan esityksestä, Senaati, jonka vallassa myöskin on heitä eroittaa heidän viroistansa, sekä vahvistaa johdesääntöä heille.
64 §. Älköön majoitettu, asianomaisetta luvatta, kruunun huoneissa purkauttako alas seiniä tahi uusia semmoisia rakennuttako, hakkauttako uusia ikkunan- ja ovenläpiä tahi semmoisia täyttäkö, rakennuttako, maahan purattako tahi muuttako tulisijoja, taikka huoneiden sisustusta muuten muuttako.
Älköön myöskään sotaväelle osoitettuja asuinhuoneita tahi muita huoneuksia muuhun, kuin niillä aiottuhun tarkoitukseen käytettäkö, taikka yksityisille henkilöille luovutettako tahi hyyrättäkö.
II. ARTIKLA.
Sotaväestön ja sotaväenkalujen kuljetuksesta.
8. Luku.
Yleisiä määräyksiä.
...
9. Luku.
Kuormakyydin tilaamisesta ja täyttämisestä.
...
10. Luku.
Kyytipalkasta ja sen maksamisesta.
11. Luku.
Kuljetuksesta rautatiellä taikka myös vesitse.
Erinäisiä sääntöjä.
...
113 §. Tämä Ohjesääntö käy voimaansa Kesäkuun 1 p:nä 1876, josta päivästä Majoitusohjesääntö Kesäkuun 19 p:ltä 1868 sekä kaikki muut majoituksesta ja kuormakyydistä annetut aikaisemmat säännöt, siltä osalta kuin ne koskevat sotaväen sekä korttierinantajain ja kyyditsijäin molemmin- puolisia oikeuksia ja velvollisuuksia, voimastansa ja vaikutuksestansa lakkaavat.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 19 p:nä Tammikuuta 1876.