RANGAISTUSLAKI
Suomen Sotaväelle.
Annettu Helsingissä 9 p:nä Huhtikuuta 1877.
Me Aleksander Toinen jne. Teemme tiettäväksi: että Me, alamaisuudessa tehdystä esityksestä ja kumoamalla sota-artikkelit 31 p:ltä Maaliskuuta v. 1798, olemme sopivaksi nähneet Suomen sotaväelle armossa hyväksyä ja vahvistaa seuraavan rangaistuslain:
ENSIMMÄINEN OSASTO
Kutka tämän rangaistuksen alaiset ovat; niin myös rikoksista ja rangaistuksista ylimalkaan.
3. Luku.
Hengen-, vapaus- ja tavararangaistuksista.
I. Kuolemarangaistuksesta.
4 §. Kuolemarangaistus pannaan toimeen kuolijaksi- ampumisella.
5 §. Kuolemarangaistus voidaan, asian laadun ja tuomio- istuimen tutkinnon mukaan, julistaa sotilaallisen kunnian kadottamisen kanssa yhdistetyksi, myöskin semmoisissa tapauksissa, joiden suhteen ei sellaista seuraamusta ole tässä rangaistuslaissa määrättynä.
Muistutus. Sotilaan kunnia poistetaan soturilta sillä tavalla, että, sittenkuin hän, univormuun puettuna, on viety rintaman eteen ja tuomio hänen rikollisuudestansa ja rangaistukses- tansa julki luettu, häneltä, jos on upsieri tahi vapaaehtoinen aliupsieri, pois otetaan kunniamerkit ja epoletit (olkaiset) tahi olkalaput sekä univormu, jonka perästä miekka taitetaan poikki hänen päänsä päällä. Muilta sotilailta otetaan pois kunniamerkit ja olkalaput sekä univormu.
6 §. Kun kuolemarangaistuksen alainen rikos virka- velvollisuutta vastaan ei ole saanut alkuansa häpeällisistä vaikutussyistä, niin siitä ainoastaan sodanaikana kuolema- rangaistukseen tuomittakoon. Niissä tapauksissa, milloin tässä rangaistuslaissa ei erittäin sanota, mihin rangaistuk- seen, kuolemarangaistuksen sijaan, rauhanaikana on tuomitseminen, tuomitaan syyllinen kuritushuoneesen kymmeneksi ja enintään kahdeksitoista vuodeksi tahi elinkaudeksi.