JUHLAMENOT
Valtiopäiviä aljettaissa Helsingissä, Tammikuun 23 p:nä 1877.
1 §. Tammikuun 23 päivänä, eli Keisarillisen Majesteetin armollisessa valtiopäiväkutsumuksessa määrättynä päivänä, saapuu Suomen Senaatin Yleinen Esittelijäsihteeri, joka silloin tulee toimittamaan Valtiokuuluttajan virkaa, kahden Senaatin Protokollasihteerin tahi muun virkamiehen seurassa, Kenraalikuvernöörin luoksi, joka armossa on määrätty ja asetettu Keisarillisen Majesteetin Korkeassa nimessä avaamaan valtiopäivät.
Sittenkuin Kenraalikuvernööri on Yleiselle Esittelijä- sihteerille antanut valtiopäiväjulistuksen, käskien hänen kohta kuuluttaa valtiopäivät aljetuiksi, menee Yleinen Esittelijäsihteeri, seurakumppaniensa häntä saattaessa, Senaatinhuoneesen, jossa hän isoilta portailta, joidenka edustalle komppania Henkivartiaväestön 3:tta tarkka- ampujain Suomen pataljoonaa on soittokuntanensa asetettu, torvien soidessa julkisesti lukee valtiopäiväjulistuksen ruotsiksi ja suomeksi, kehoituksella maan kaikille Säädyille, että määrätyillä paikoilla ilmoittavat itsensä nimien- kirjoitusta ja valtuuskirjainsa esille antamista varten.
2 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on ilmoittanut, kutka Keisarillinen Majesteeti on hyväksi nähnyt armossa nimittää Maamarsalkiksi ja vara-Maamarsalkiksi, tulevat nämä, kutsuttaissa, kahden etevimmän saapuvilla olevan Kreivin heitä seuratessa, määrätyllä kellonlyömällä Keisarilliseen Linnaan ja odottavat erinäisessä huoneessa päästäksensä Kenraalikuvernöörin eteen.
3 §. Samaan aikaan kokoontuvat täksi tilaisuudeksi määrättyyn vastaanottosaliin Keisarillisessa Linnassa, Senaatin Varaesimiehet ja Jäsenet sekä Prokuraatori, Kenraalikuvernöörin seurue ja muut sinne kutsutut henget, ja käyvät sijoillensa seuraavassa järjestyksessä: Senaatin Oikeus-Osaston esimmäinen Jäsen, joka on määrätty lukemaan Maamarsalkki-valan, asettuu salin keskelle laitetun pöydän viereen, jonka päälle piplia on laskettu, Senaatin Talous-Osaston Varaesimies, Senaatin Jäsenet ja Prokuraatori saman pöydän vasemmalle puolelle, sekä Kenraalikuvernöörin seurue ja Helsingissä olevat Hoviherrat sen oikealle. Muille kutsun saaneille hengille osoitetaan paikkansa alempana salissa.
4 §. Sittenkuin asianomaiset näin ovat kokoontuneet ja paikoillensa käyneet, sekä Valtiopäiville määrätty Juhlamenojen ohjaaja siitä on Kenraalikuvernöörille ilmoittanut, astuu tämä sisähuoneista ulos vastaanottosaliin.
5 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on tullut vastaanotto- saliin, saattaa Juhlamenojen ohjaaja sinne Maamarsalkin ja vara-Maarmarsalkin, joita kaksi etevintä Kreiviä seuraa, ja tuopi Kenraalikuvernöörille maamarsalkkisauvan, jonka Kenraalikuvernööri sitten Maamarsalkille antaa. Sen jälkeen tekevät Maamarsalkki ja vara-Maamarsalkki piplian päällä Kenraalikuvernöörin edessä määrätyn valan, jonka Senaatin Oikeus-Osaston yllä mainittu Jäsen ruotsinkielellä lukee ja Maamarsalkki ja vara-Maamarsalkki korkealla äänellä kertovat; minkä tehtyä he, samalla tapaa saatettuina kuin tullesansakin saliin sieltä menevät pois.
6 §. Arkkipispan ja sen, jonka Kenraalikuvernööri on ilmoittanut Keisarillisen Majesteetin armossa määränneen Päppissäädyn vara-Puhemieheksi, tuo Juhlamenojen ohjaaja, heti Maamarsalkin ja vara-Maamarsalkin poismentyä, vastaanottosaliin ja tekevät he Kenraalikuvernöörin edessä valan samalla tapaa, kuin Maamarsalkista ja vara-Maa- marsalkista on sanottu. Sittenkuin tämä on tapahtunut ja juhlameno siten on päättynyt, astuu Kenraalikuvernööri pois vastaanottosalista.
7 §. Valansa tehtyä menee Maamarsalkki, kahden etevimmän Kreivin häntä seuratessa, Ritarihuoneesen, jossa, Ritari- huonekansliaksi määrätyissä huoneissa, Ritarihuoneen johtokunta ja palvelijat ovat häntä vastassa, ja annattaa tiedoksipanon, jossa ne Ritariston ja Aaatelissäädyn jäsenet, jotka haluavat valtiopäiviin osaa ottaa, käsketään nimien- kirjoitusta varten Ritarihuoneesen tulemaan.
8 §. Valtiopäivämiesten nimienkirjoitus tapahtuu Tammikuun 24 ja 25 päivinä.
Aatelittomain säätyin edusmiesten valtuuskirjat tarkastaa se, jonka Keisarillinen Majesteeti armossa siihen on määrännyt.
9 §. Tammikuun 25 päivänä, sittenkuin Porvaria- ja Talon- poikaissäätyin edusmiesten nimienkirjoitus on tapahtunut ja Kenraalikuvernööri ilmoittanut, kenen Keisarillinen Majesteeti armossa on määrännyt olemaan Talonpoikais- säädyn sihteerinä, tulee lähetystöjä näistä Säädyistä, Talonpoikaissäädyn lähetystö Sihteerin kanssa, määrätyllä kellonlyönnillä Keisarilliseen Linnaan, pyytämään Puhe- miesten ja vara-Puhemiesten määräämistä Säädyille. Lähetystöt odottavat eri huoneessa, kunnes pääsevät esiin vastaanottosalissa. Yksin ajoin kokoontuvat saliin kaikki ne henget, jotka Maamarsalkkia ja vara-Maamarsalkkia sekä Arkkipispaa ja Pappissäädyn vara-Puhemiestä vastaan otettaissa saivat olla läsnä, ja asettuvat samoille sijoille, jotka heille silloin olivat määrätyt.
10 §. Sittenkuin Juhlamenojen ohjaaja on Kenraali- kuvernöörille ilmoittanut, että kaikki ovat asianomaisessa järjestyksessä koolla, tulee Kenraalikuvernööri vastaanotto- saliin.
11 §. Nyt saattaa Juhlamenojen ohjaaja ensinnä sisään Porvarissäädyn lähetystön, jota joku sen jäsenistä johtaa ja edeltää. Kun lähetystö on ilmoittanut pyyntönsä saada Puhemiestä ja vara-Puhemiestä Säädylle nimitetyksi, antaa Kenraalikuvernööri Senaatin Oikeus-Osaston esimmäiselle Jäsenelle sen kirjallisen määräyksen, jolla semmoiset Puhemiehet ovat asetetut, ja jonka määräyksen mainittu Senaatinjäsen lukee julki. Jos joku taikka jotkut lähetystön jäsenistä ovat Puhemieheksi taikka vara-Puhemieheksi määrätyt, tekevät he heti asetetussa järjestyksessä säädetyn valan, jonka jälkeen lähetystö astuu ulos. Muussa tapauksessa tehdään vala toisella määrätyllä ajalla ja siinä järjestyksessä, kuin sanottu on.
12 §. Porvarissäädyn lähetystön poismentyä, saattaa Juhlamenojen ohjaaja sisään Talonpoikaissäädyn lähetystön, jota joku sen jäsenistä johtaa ja edeltää ja Säädyn Sihteeri seuraa. Lähetystö pyytää silloin Puhemiehen ja vara- Puhemiehen nimittämistä Säädylle, jonka jälkeen siinä kohden, niin kuin myös Puhemiehenkin ja vara-Puhemiehen vannottamisen suhteen, menetellään kuten 11 §:ssä on Porvarissäädyn Puhemiehestä ja vara-Puhemiehestä sanottu. Paitsi sitä tekee Talonpoikaissäädyn Sihteeri säädetyn valansa, vaikka ei Säädyn Puhemies ja vara- Puhemies olisikaan läsnä ja heidän tahi jommankumman heistä vannottaminen on lykättävä toiseen aikaan.
13 §. Sittenkuin Maamarsalkki itse on käynyt Kenraali- kuvernöörille ilmoittamassa, että kaikkien valtiopäivä- miesten nimienkirjoitus ja valtuuskirjain tarkastus on lopetettu, tulevat Valtiosäädyt, valiomiesten kautta, Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin, ja muut Säädyt Puhemiestensä johdattaessa, määrättynä päivänä ja määrätunnilla Keisarilliseen Linnaan ja asettautuvat siellä sitä varten määrättyyn saliin, pitkin seinää vastapäätä sitä ovea, jonka kautta Kenraalikuvernööri tulee. Yksin ajoin kokoontuvat saliin Senaatin vara-Esimiehet, Jäsenet ja Prokuraatori mainitun oven oikealle puolelle, ja sen vasemmalle puolelle Kenraalikuvernöörin seurue ja Hoviherrat.
14 §. Sittenkuin kaikki ovat käyneet heille osoitetuille paikoillensa ja Juhlamenojen ohjaaja siitä on tehnyt Kenraalikuvernöörille ilmoituksen, astuu Kenraalikuvernööri saliin.
15 §. Sitten astuvat eriksensä Maamarsalkki, Arkkipispa sekä Porvaris- ja Talonpoikaissäätyjen Puhemiehet esiin ja lausuvat, kukin Säätynsä puolesta, sen alamaiset kunnian- osoitukset sekä anovat että Kenraalikuvernööri suosiollisesti määräisi ajan, jolloinka valtiopäivät tulevat valtaistuin- salissa Keisarillisessa Linnassa avattaviksi. Silloin julistaa Kenraalikuvernööri päivän ja tunnin valtiopäiväin avaamiselle ja astuu ulos salista; jonka jälkeen Valtiosäätyjen valiomiehet myöskin menevät pois.
16 §. Siksi päiväksi ja tunniksi, jona valtiopäivät ovat valtaistuinsalissa avattavat, kutsuu Kenraalikuvernööri Keisarillisen Majesteetin Korkeassa nimessä kaikki maan Säädyt tulemaan sinne mainittuun juhlallisuuteen, sittenkuin he ensinnä ovat Jumalanpalveluksessa olleet Nikolainkirkossa.
17 §. Senaatin vara-Esimiehet, Jäsenet ja Prokuraatori, maan hallintovirastojen Esimiehet, Helsingissä olevat Kenraalit ja muut Kenraalikuvernöörin määräämät henget, kutsutaan myöskin Jumalanpalvelukseen kirkossa ja juhlallisuutta valtaistuinsalissa viettämään, jossa kummassakin tilassa he, Juhlamenojen ohjaajan osoituksen mukaan, määrätyllä ajalla astuvat paikoillensa alempana säädetyllä tavalla.
18 §. Kohta kuin Säädyt ovat kokoontuneet kirkkoon, ilmoitetaan siitä Kenraalikuvernöörille.
19 §. Saatuansa tämän ilmoituksen, lähtee Kenraali- kuvernööri seuranensa kirkolle.
20 §. Kirkon ovella on Kenraalikuvernööriä vastaan- ottamassa Porvoon hiippakunnan Pispa kahden Provastin kanssa täydessä juhlapuvussa; jolloin Pispa tervehtii Kenraalikuvernööriä Raamatun lauseella. Pispan ja Provastin johdattaessa astuu Kenraalikuvernööri kirkkoon.
21 §. Kenraalikuvernöörin astuessa kirkkoon alkaa kirkko- musiiki.
22 §. Kirkossa käy Kenraalikuvernööri istumaan vasemmalle puolelle alttaristahäntä varten kuoriin asetetulle istuimelle. Kenraalikuvernöörin seurueelle ja Hoviherroille on tuoleja järjestetty Kenraalikuvernöörin taakse.
23 §. Alttarin oikealle puolelle, Kenraalikuvernööriä vasta- päätä, käyvät Senaatin vara-Esimiehet, Jäsenet ja Prokuraatori istumaan. Ison käytävän varrelle lähinnä kuoria ja sille puolelle, missä Kenraalikuvernöörin istuin on, sijoitetaan Ritaristo ja Aatelissääty sekä Maamarsalkki, ja toiselle puolelle muut Säädyt Puhemiehinensä.
Muut kutsutut henget asettautuvat niille sijoille, joihin heitä osoitetaan.
24 §. Kohta kun Kenraalikuvernööri on sijallensa asettunut, alkaa Jumalanpalvelus, jossa saarna pidetään sekä ruotsiksi että suomeksi, määrätyn tekstin johdolla.
Jumalanpalveluksen lopulla veisataan virsi "O gud wi lofwe Dig" (O Jumal´, Sinua kiitäm´), rumpujen ja torvien soidessa.
25 §. Kirkosta palajaa Kenraalikuvernööri Keisarilliseen Linnaan samassa järjestyksessä, kuin kirkkoon tulikin.
26 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on kirkosta lähtenyt, menevät kaikki Valtiosäädyt ja ne muut, jotka valtaistuin- salissa tulevat juhlamenoissa olemaan, Keisarilliseen Linnaan, jossa Senaatin vara-Esimiehet, Jäsenet ja Prokuraatori sekä Kenraalikuvernöörin seurue ja Hoviherrat kokoontuvat sitä varten määrättyihin huoneisin.
Valtaistuinsalissa, jonka toiseen päähän Keisarillinen valtaistuin on asetettu, tulevat sillä välin, Juhlamenojen ohjaajan osoituksen mukaan, Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa, Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikais- säädyt Puhemiehineen, maan hallintovirastoin Esimiehet sekä Kenraalit paikoillensa asettumaan seuraavassa järjestyksessä, nimittäin: Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa oikealle sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehineen salin vasemmalle puolelle valtaistuimelta lähtien ja tulo-ovelle asti, ja mainitut Esimiehet ja Kenraalit valtaistuimen taaksi, edelliset oikealle ja Kenraalit vasemmalle puolelle. Muut sisällepääsyyn valtuutetut henget käyvät heille määrätyille sijoillensa.
27 §. Sittenkuin Valtiopäiväin Juhlamenojen ohjaaja tämän jälkeen on Kenraalikuvernöörille ilmoittanut asianomaisten olevan valtaistuinsalissa koolla, lähtee Kenraalikuvernööri sinne, seuraavassa järjestyksessä saatettuna:
1:ksi. Valtiopäiväin Juhlamenojen ohjaaja.
2:ksi. Senaatin Prokuraatori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain; Prokuraatori ja nuorin Jäsen ensinnä ja muut siinä järjestyksessä, jossa Senaatissa istuvat, nuoremmat vanhempain edellä.
3:ksi. Senaatin Talous- ja Oikeus-Osastojen vara-Esimiehet.
4:ksi. Kenraalikuvernööri.
5:ksi. Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat henget ja Hoviherrat.
28 §. Saliin tullessaan asettuvat Senaatin vara-Esimiehet, Jäsenet ja Prokuraatori valtaistuimen viereen oikealle puolelle, ja Kenraalikuvernöörin seurue valtaistuimen vasemmalle puolelle. Maamarsalkki astuu Ritariston ja Aatelissäädyn eteen ja muiden Säätyjen Puhemiehet asettuvat samoin, kukin Puhemies Säätynsä eteen.
29 §. Kenraalikuvernööri asettuu valtaistuimen portaiden viereen.
30 §. Se, jonka Keisarillinen Majesteeti on määrännyt valtiopäiväin avaamisesta pöytäkirjaa pitämään, asettautuu pöydän ääreen vasemmalla puolella valtaistuinta lähellä.
31 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on astunut valtaistuimen portaiden vieressä olevalle paikallensa, lukee Kenraali- kuvernööri Hänen Majesteetinsa Keisarin tervehdyspuheen Säädyille venäjän kielellä, jonka jälkeen se mies, jonka Kenraalikuvernööri siihen on määrännyt, lukee sen ruotsalaisessa ja suomalaisessa käännöksessä julki.
32 §. Tämän perästä astuvat Maamarsalkki ja Puhemiehet, jokainen järjestyksessään, esiin ja pitävät kukin Kenraali- kuvernöörille lyhyen puheen.
33 §. Sitten ilmoittaa Kenraalikuvernööri Säädyille ne esitykset ja ehdoitukset, jotka Keisarillinen Majesteeti on tahtonut heidän eteensä panna; jota varten se, jonka Kenraalikuvernööri siihen on määrännyt, lukee luettelon niistä ensinnä ruotsin ja sitten suomen kielellä.
34 §. Kun tämä on tapahtunut, palajaa Kenraalikuvernööri sisähuoneisiin takaisin, samalla muotoa seurattuna, kuin valtaistuinsaliin tullessakin, jonka jälkeen kaikki Säädytkin salista lähtevät.
Yhtäpitäväksi niiden juhlamenojen kanssa, jotka Hänen Majesteetinsa Keisari Tammikuun 10 p:nä 1877 (Joulukuun 29 p:nä 1876) on armossa vahvistanut, todistaa:
J.F. Pipping.
Yleinen Esittelijäsihteeri.