Pöytäkirja, laadittu Suomen Suuriruhtinaanmaan viidensiä yleisiä Valtipäiviä aljettaissa, Keisarillisen Linnan valtiosalissa Helsingin kaupungissa, 27 päivänä Tammikuuta 1877.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti, Jalkaväenkenraali Kreivi Nikolai Adlerberg, jonka Hänen Majesteetinsa Keisari ja Suuriruhtinas armossa oli määrännyt ja asettanut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Keisarillisen Majesteetin 23 päiväksi nyt kuluvata Tammikuuta kokoonkutsumat yleiset valtiopäivät Suomen- maan Säätyjen kanssa, tuli Keisarillisen Majesteetin armollisimmasti vahvistamain juhlamenoin mukaan valtio- päiviä aljettaissa, oltuansa läsnä Jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, ennen kello kolmea päivällä valtiosaliin, jolloin Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi. Valtiopäiväin juhlamenon ohjaajat,
2:ksi. Keisarillisen Suomen Senaatin Prokuraatori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain; ja
3:ksi. Keisarillisen Senaatin Talous-Osaston Varaesimies; sekä perässä tuli:
4:ksi. Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat sotilashenkilöt ja siviilivirkamiehet sekä hovikavaljerit.
Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehinensä olivat, ennen Kenraalikuvernöörin tuloa valtiosaliin, sinne kokoontuneina.
Maan hallintovirastojen Esimiehet ja Keisarillisen Senaatin Esittelijäsihteerit ja Kamreerit sekä kaupungissa oleskelevat Kenraalit, kuin myös muut kutsutut henkilöt olivat käyneet heille osoitetuille sijoillensa valataistuimen taakse, Esimiehet ja siviilihenkilöt oikealle ja Kenraalit vasemmalle puolelle.
Saliin tultuansa asettui Keisarillisen Senaatin Talous- Osaston Varaesimies sekä Keisarillisen Senaatin Prokuraatori ja Jäsenet valtaistuimen viereen oikealle, niin myös Kenraalikuvernöörin seurue vasemmalle puolelle valtaistuimen viereen.
Maamarsalkki otti paikkansa Ritariston ja Aatelin etupuolelle ja muiden Säätyjen Puhemiehet asettuivat myöskin, kukin Puhemies oman Säätynsä eteen.
Kenraalikuvernööri asettui valtaistuimen portaiden viereen; sen perästä luki Kenraalikuvernööri erään Hänen Majesteetinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Säädyille antaman Korkeasti omalla kädellä allekirjoittaman tervehdyspuheen venäjän kielellä, joka kuului näin: (puhe venäjäksi)
Sittenkuin Kenraalikuvernööri oli tämän Armollisen puheen suomalaisessa ja ruotsalaisessa käännöksessä antanut Keisarillisen Senaatin Talous-Osaston Jäsenelle, Senaatori Albert Nykopp´ille, niin Senaatori luki mainitut käännökset, valtaistuimen portaiden vieressä; ja kuuluvat ne, tähän otettuina näin: ( suomalainen versio):
"Suomen Suuriruhtinaanmaan Edusmiehet!
Meidän on erinomaisen rakasta, voida lämpimin sydämmin sanoa tervetultua Teille. Kolmentoista vuoden kuluttua, kävimme Me viime Heinäkuussa ynnä Keisarinnan, Perintöruhtinaan Cesarevitschin, Cesarevnan ja Suuriruhtinattaren Maria Aleksandrownan kanssa Suomenmaan pääkaupungissa ja vastaanotettiin kaikkialla vilpittömällä riemulla ja mieliharrastuksella. Suomen kansan alamaisuuden tunteet ja sen jalo sekä rehellinen mieliala, joista Kenraalikuvernöörikin Meidän edessämme aina on todistanut, ovat olleet Meille todelliseksi mielihyväksi.
Yleisessä näyttelössä Helsingissä oli Meidän mieluista saada vakuutuksen maan teollisuuden vaurastumisesta ja Me yhdistymme Teidän kanssanne siihen toivoon, että Suomen- maan varallisuuden yhä edelleen karttumisessa näkisimme tämän ensimäisen menestyksen hedelmät.
Niiden viiden vuoden kuluessa, jotka ovat kuluneet viime valtiopäivistä, on maan taloudellinen tila voinut vaurastua, koska, Jumalalle olkoon siitä kiitos, maata ei ole kohdannut mikään turmiollinen katovuosi.
Turun-Tampereen-Hämeenlinnan rautatie on valmiiksi rakennettu ja avattu liikkeelle; sitä paitsi on valtiovaraston puolesta ostettu yksityisen yhtiön rakentama Hankoniemen- Hyvinkään rautatie ja tulee Teidän eteen nyt pantavaksi esitys rautatieverkon ulottamisesta pohjoiseenpäin.
Näillä valtiopäivillä annetaan Teille myös ehdoitus yleisen asevelvollisuuden toimeenpanemiseksi maahan. Me olemme siitä vakuutetut että Te, käsittäen Teidän velvollisuutenne ottamaan osaa Isänmaan puolustukseen, tätä asiaa tutkiessanne osoitatte täydellisen kernauden, varojenne mukaan, ryhtymään niihin välttämättömyyden vaatimiin toimiin, jotka Teille esitetään.
Me julistamme tämän kautta valtiopäivät avatuiksi. Antakoon Kaikkivaltias siunauksensa Teidän töillenne.
ALEKSANDER."
Maamarsalkki, Senaatori, Kamariherra Parooni Johan August von Born ja aatelittomain Säätyjen Puhemiehet: Arkkipispa Edvard Berkenheim, Oikeuspormestari Viipurissa, Hovioikeudenneuvos Alexander Reinhold Frey ja Talollinen Karl Johan Slotte astuivat sitte esiin, kukin vuorostaan, ja pitivät, jokainen Säätynsä nimessä, Kenraalikuvernöörille seuraavat puheet:
Maamarsalkki Parooni von Born: (puhe ranskaksi)
Arkkipispa Bergenheim: (puhe ranskaksi)
Pormestari Frey: (puhe ruotsiksi)
Talollinen Slotte:
"Korkean vapaasukuinen Herra Kreivi, Suomenmaan Kenraalikuvernööri!
Suomenmaan Talonpoikaissääty, joka aina uskollisen alamaisen vilpittömällä rakkaudella on kohdellut Hallitsijoitansa, pyytää Teidän Ylhäisyytenne Herra Kenraalikuvernöörin kautta saadaksensa Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle esiintuoda hilpeimmät ja alamaisimmat kunnioituksen ja kiitollisuuden tunteensa niistä suurista hyvänteoista, joita Suomenmaa on saanut nauttia Hänen Majestettinsa armollisen hallituksen aikana, sekä erittäin kansan edusmiesten kokoonkutsumi- sesta nyt taas avattuun säätykokoukseen, kuin myös siitä armollisesta käynnistä, jolla Hänen Majesteettinsa kunnioitti maatamme viime kesällä.
Sitte viime valtiopäiväin on tapahtunut monta ja suurta muutosta sekä tässä pienessä, köyhässä osassa Hänen Majesteettinsa suurta valtakunnan piiriä, että muussakin valtakunnassa.
Ne synkät ukkosenpilvet, jotka nyt ovat kokoutuneet Etelä- Europan taivaanrannalle, eivät ole voineet olla Suomen kansan huomiota puoleensavetämättä. Syvästi ottaen osaa niihin kärsimyksiin, joita kristittyin kanssaveljien Balkan- saarennolla on täytynyt kokea, lähettää Suomen Talon- poikaissääty hartaimmat ja innokkaimmat rukoukset Kaikkivaltiaalle, että hän soisi menestystä korkiasti rakastetun Hallitsijamme pyrinnöille näitten onnettomain kanssaveljiemme vapauttamiseen. Mutta jos näitä uhkaavia ukkosenpilviä ei voitaisi hajoittaa vähemmällä kuin että Hänen Majesteettinsa tulisi pakoitetuksi aseisin tarttumaan ja vaikkapa sodan jyrinä ulottuisi aina meidän köyhään maahamme asti, niin ei tämä vähimmällä tavalla ole vähentävä sitä suurta rakkautta ja alamaista kunnioitusta, jota Suomenmaan Talonpoikaissääty pitää jaloa ja lemmekästä Hallitsijaansa kohtaan. Jokainen ajatteleva kansalainen tässä kaukaisessa pienessä maassa tietää, ettei vallanhimo tahi maanvoitto ole saattanut Hänen Majesteettiansa miekkaan tarttumaan, vaan että ainoastaan kristillinen velvollisuus ja Hänen Majesteettinsa valta- kunnan arvo ovat häntä siihen pakoittaneet.
Suomenmaan Talonpoikaissääty, joka aina on saanut nauttia niin monta ja suurta osoitusta Hänen Majesteettinsa maaisällisestä huolenpidosta, rukoilee tämän kautta yhä edespäin saadaksensa nauttia Hänen Majesteettinsa armollista suojelusta."
Kenraalikuvernööri ilmoitti sitten Säädyille ne ehdoitukset ja esitykset, jotka Keisarillinen Majesteeti Armossa oli tahtonut Valtiopäiviä aljettaissa Säätyjen eteen panna; jota tarkoitusta varten Senaatori Nykopp luki julki seuraavan luettelon niistä, ensin ruotsiksi ja sitte suomeksi:
1:ksi. Siitä, että Ritaristolle ja Aatelille, 18 kohdan mukaan privilegiumeissa 16 p:ltä Lokakuuta 1723, suotu oikeus ulosottoon heidän relssitalonpojiltansa kumottaisiin;
2:ksi. Siitä, että Naimiskaaren 7 luvun 3 §, koskeva avioliiton estämistä, muutettaisiin toisin kuuluvaksi;
3:ksi. Ehdoituksen kanssa asetukseen kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisin;
4:ksi. Niitten poikkeusetujen lakkauttamisesta, jotka 10:nen kohdan kautta Kunink. privilegiumissa 16 p:ltä Lokakuuta 1723 ovat vakuutetut papiston ja opettajasäädyn jäsenille heidän taloistansa ja tiloistansa kaupungissa;
5:ksi. Sen veron lakkauttamisesta, joka Vaasan ja Oulun läänissä, rahtirahain nimityksellä, ylöskannetaan;
6:ksi. Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjäläisten kanssa tehtyin knihtikontrahtien muuttamisesta;
7:ksi. Kiinnityksestä yksityisiin rautatienlaitoksiin;
8:ksi. Semmoisten jauhomyllyjen ja viljatamppilaitosten rakentamisesta ja veroittamisesta, joita käytetään muulla voimalla kuin vedellä;
9:ksi. 53 §:n muuttamisesta toisin kuuluvaksi 30 p:nä Tammikuuta 1865 annetussa palkkaussäännössä isännille ja palkollisille;
10:ksi. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 7 §:n muuttamisesta, joka § koskee yksityisten palkollisten jäävinalaisuutta todistamisen suhteen;
11:ksi. Kyydinpidon ja kestikievaritalojen järjestämisestä;
12:ksi. Rahanmääräysten myöntämisestä maan talous- ja maanviljelysseuroille;
13:ksi. Irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä;
14:ksi. Kihlakunnanpostin järjestämisestä maassa;
15:ksi. Koskeva asetusta, joka sisältää lisäyksen 6 p:nä Helmikuuta 1865 annettuun armolliseen asetukseen kunnallishallituksesta maalla;
16:ksi. Siitä perustuksesta, jonka mukaan tuulagimakso on laskettava;
17:o. Muunnoksen tekemisestä säännöksissä sukulunastuk- sesta sekä osatalokkaan ja naapurin lunastusoikeudesta;
18:ksi. Eräistä muunnoksista aviottomain lasten perintö- oikeutta koskevissa lainsäännöksissä;
19:ksi. Papiston palkkauksen järjestämisestä maan evankelis-lutherilaisissa seurakunnissa;
20:ksi. Yleisestä vaivaishoidosta;
21:ksi. Koskeva niitten lainkäskyjen muuttamista, jotka tätä nykyä ovat voimassa naimaoikeudesta ja perinnöstä maanoikeuden mukaan sekä huomenlahjasta;
22:ksi. Käräjäkapoista;
23:ksi. Kihlakunnan lautakunnasta;
24:ksi. Asetuksen antamisesta teiden ja siltain tekemisestä ja kunnossapitämisestä maalla;
25:ksi. Koskeva asetusta elinkeinoista;
26:ksi. Ehdoituksen kanssa emärataverkkoon rautateille Suomessa.
Sittenkuin tämä oli tapahtunut ja Kenraalikuvernööri, seurattuna samoin kuin tullessaankin, kello puoli neljä oli lähtenyt valtiosalista, erosivat kaikki Säädyt.
Armollisimman määräyksen mukaan:
J. F. Pipping.