VUOSIEN 1877-1878 VALTIOPÄIVIEN MERKITTÄVIMMÄT PÄÄTÖKSET
VALIOKUNNAT: 1877 valtiopäivillä oli valiokuntia kaikkiaan 14. Valtiopäiväjärjestyksessä säädettyjen viiden valiokunnan (laki-, talous-,valtiovarain-, suostunta-ja pankkivaliokunnat). Lisäksi asetettiin laki-ja talousvalio- kunta, valtiovarain-ja talousvaliokunta, rautatievaliokunta, yleinen valitusvaliokunta, toimitusvaliokunta ja tarkastus- valiokunta. Uusia valiokuntia näillä valtiopäivillä olivat asevelvollisuus-, kultarahakanta-ja säätytalovaliokunta.
HALLITUKSEN ESITYKSET: Hallituksen esityksiä oli valtiopäivillä 49, joista hyväksyttiin 42.
ANOMUSEHDOTUKSET: Edustajien tekemiä anomus- ehdotuksia oli yhteensä 165. Talonpoikaissäädyn esityksiä oli 93. Aatelissäädyssä tehtiin 7, pappissäädyssä 26 ja porvaris- säädyssä 39 aloitetta.
PÄÄTÖKSET:
1. ASEVELVOLLISUUSLAKI: Suomeen perustettiin tarkka- ampujapataljoonia, jotka muodostettiin yleisen asevelvolli- suuden perusteella. Ruotujakoista armeijaa ei perustettu, mutta ruotulaitosta ei silti lakkautettu. Rauhan aikana asevelvollisen armeijan vahvuus on 5000 miestä. Siihen valitaan miehet arvannostolla, johon jokaisen 21 vuotta täyttäneen asevelvollisen on osallistuttava.
Ne, jotka eivät arvan perusteella joutuisi suorittamaan aevelvollisuuttaan pataljooniin, joutuvat nostoväkeen, joka eräissä tapauksissa sota-aikana ja muutenkin olisi velvollinen suorittamaan palvelusta. Asepalvelusaika on 3 vuotta vakinaisessa väessä rauhan aikana ja 8 vuotta reservissä, jonka jälkeen reserviläisetkin siirtyvät nosto- väkeen aina 40 vuoden ikään asti.
2. Siirryttiin kultarahakantaan.
3. Porvarissäädyn vaalioikeutta laajennettiin.
4. ELINKEINOASETUS: Laajamittainen elinkeinovapaus toteutui. Muiden kuin kotivalmisteisten esineiden kulku- kauppa jäi edelleen kielletyksi. Myös työnantajalle jätettiin edelleen vastuu ja velvollisuus huolehtia työntekijöistään.
5. VAIVAISHOITOASETUS: Uuden asetuksen mukaan vaivaishoitohallituksen muodostaa maalaiskunnassa kunnallislautakunta. Kaupungissa tai kauppalassa on erillinen vaivaishoitohallitus, jossa on puheenjohtaja ja vähintään 5 jäsentä. Keskeinen asia asetuksessa oli kotipaikkaoikeuden määräytyminen. Kotikunta joutuu vastaamaan asianomaisen henkilön huollosta. Pääsääntöisesti tämä on se kunta, jonka kirjoissa asianomainen oli 50 vuotta täyttäessään.
6. AVIOTTOMIEN LASTEN PERINTÖOIKEUS: Avioliiton ulkopuolella syntyneelle lapselle annettiin äidin jälkeensä jättämään omaisuuteen puoli perintöosuutta avioliitossa syntyneen lapsen osuuteen verrattuna.
7. Päätettiin rakentaa rata Tampereelta Vaasaan.
8. Sortavalaan perustettiin sekä mies-että naisseminaari.
9. PERINTÖOIKEUS SUKUPUOLTEN VÄLILLÄ: Miehelle ja vaimolle tuli kummallekin oikeus periä puolet pesästä. Samoin poika ja tytär saivat yhtäläisen perintöoikeuden (myös maalla).