Keisarillisen Majesteetin Armollinen perustuskirja
meri- ja tapulikaupungille Bromarvin kappelissa ja Tenholan pitäjässä Uudenmaan lääniä.
Annettu Helsingissä, 12 p:nä Helmikuuta 1878.
1 §. Tämä kaupunki, joka ennen annetun Armollisen määräyksen mukaan on nimitettävä Hankoniemeksi, pitää perustettaman ja asetettaman Hankoniemen kylän ja Kruunun kylän vieressä olevalle maalle Bromarvin kappelissa ja Tenholan pitäjässä sekä rakennettaman Armossa vahvistetun asemapiirroksen mukaan.
2 §. Sittenkuin tätä ennen, valmisteleviin toimiin puheena olevaa kaupunginperustamista varten ryhdyttyä, osa Kruunun kaupungille määrätystä maasta, sitävarten tehdyn ja Armossa hyväksytyn asemapiirroksen mukaan, on jaettu tontteihin ja näitä on saatu yksityisille asuttaviksi antaa ja myydä, sekä senjälkeen ja vaikk´ei kaupunkia vielä voitu täydellisillä prilegiumeilla varustaa, Armollisen Julistuksen kautta 2 p:ltä Kesäkuuta 1874 oli määrätty että siellä, sillä tavoin kuin sanottu julistus tarkemmin sisältää, oli perustettava Järjestysoikeus ja myöskin muuten kaupungeille yleensä voimassa oleva järjestys toimeenpantava, niin on Keisarillinen Majesteeti nyt, kaupungin alueen ja järjestyksen lopullisen määräämisen suhteen, antanut omistajilta lunastaa muutamat osat Backan, Östergårdin, Norrgårdin, Gunnarsin ja Södergårdin perintöluotsitaloista ennen- mainitussa Hankoniemen kylässä; ja tulee kaupungin alueesen luettavaksi ja siihen eroitettavaksi sekä vasta- mainituista taloista lunastetut maa- ja vesialueet että myöskin Kruunun maa, joka lännessä on Gunnarin talon rajan ja idässä Tächtomin kylän välillä, siihen myöskin luettuna Hankoniemen-Hyvinkään rautatien nykyinen alue sekä edelleen se Kruunun omistama maapalsta, jota nimitetään tykistön maaliinampumiskentäksi, ynnä Kruunun kalavesi eteläpuolella Hankonientä ja kaikki nyt mainituista vesissä olevat luodot ja karit. Tästä kaupunkiin luetusta alueesta, joka on ylösotettu erääsen vuonna 1874 tehtyyn tiluskarttaan sekä myöskin löytyy tähän karttaan kuuluvassa, vuonna 1877 tarkemmin toimitetussa selityksessä, pidätetään Kruunulle omistusoikeus sekä siihen maahan, joka tätä nykyä on Hankoniemen-Hyvinkään rautatietä varten käytetty, että myöskin Kruunun maahan sen länsipuolella aina Gunnarsin talon rajaan asti, sekä paitsi sitäennen mainittuun, tykistön maaliinampumiskentäksi nimitettyyn maapalstaan, sen vieressä olevaan, Södergårdin talosta lunastettuun maahan, siihen kaikista viidestä talosta lunastettuun niemeen, jota sanotaan Uddskataksi, kuin myös kaikkeen siihen veteen, joka on länsipuolella sitä itäistä vesilinjaa, joka vasta- mainitulle kartalle on sinisellä värillä merkitty, ynnä kaikkiin tässä vedessä oleviin luotoihin ja kareihin, paitsi Hanko- niemen kylästä lunastettuun kalaveteen siihen kuuluvain luotojen ja karien kanssa, joka viimemainittu ynnä muu alue, joka ei ole Kruunulle pidätetty, annetaan kaupungille ikuiseksi omaksi, kuitenkin seuraavilla siihen liitetyillä ehdoilla, nimittäin:
a) että, jos rautatie tulisi Kruunun varaksi rakennettavaksi sen kaupungin maanosan yli, joka on kuulunut Gunnarsin taloon ja nimitetty sen rantalohoksi, pitää kaupungin maksuttomasti antaa Kruunulle semmoiseen rautatien- rakennukseen tarvittava alue;
b) että vaikka erinäiset alueet, joita viidenkymmenen vuoden arennilla hallitsevat, Backan talon piirissä Rakennusmestari Kaarlo Nyman kontrahdin mukaan 2 p:ltä Tammikuuta 1874, sekä Laivuri H.A. Signell kontrahdin mukaan 4 p:ltä Helmikuuta samaa vuotta, kuin myös Gunnarsin talon piirissä Laivuri Berndt Fredrik Bäckström kontrahdin nojalla 21 p:ltä Marraskuuta 1860 ja Insinööri August Fredrik Hildén kontrahdin mukaan 15 p:ltä Marraskuuta 1873, kuuluvat Hankoniemen kaupungille nyt annettuihin tiluksiin, sekä mainitut alueet siis omistusoikeudella joutuvat kaupungin omiksi, sen kautta kuitenkaan ei tapahdu mitään muutosta mainittuin kontrahtien pysyväisyydessä, vaan tulevat ne, kaupungin siihen oikeudettomasti sekaantumatta, laillisessa voimassa ja vaikutuksessa pysytettäviksi; sekä
c) että isossajaossa Hankoniemen kylään pantu, kylän ulkometsälohkoihin vievä tie, missä se menee Backan, Östergårdin ja Norrgårdin taloista lunastettujen maa- palstain ylitse, yhä edelleen ja siksi että siitä, tehdystä alamaisesta esityksestä, voidaan toisin määrätä, on jätettävä avoimeksi ja saavat Hankoniemen kylänmiehet ynnä kaupungin kanssa sitä käyttää.
Tämän johdosta on kaupungilla oikeus käyttää sen alueesen, edellämainittuin määräysten mukaan, luettuja tiluksia, paitsi mitä niistä on Kruunulle pidätetty, sekä noudattamalla muuten tehtyjä ehtoja, tonteiksi, avoimiksi paikoiksi, makasiinien asemapaikoiksi, karjan laitumeksi, istutusmaiksi ja muiksi semmoisiksi kaupungille tarpeellisiksi laitoksiksi kuin myöskin panna mainituista tiluksista saatavat tulot kaupungin virkamiesten palkkaamiseksi ja muihin sen tarpeisin.
3 §. Täten kaupungille annetuista tiluksista älköön siltä mitään luovutettako taikka yksityisen omaksi annettako, olkoonpa vaikka millä ehdolla ja minkä varjon alla hyvänänsä, paitsi mitä tässä alempana talontonteista säädetään, vaan on se maa, jota ei jo mainittuihin tarkoituksiin tarvita, ainoastansa vissiksi korkeintansa viidenkolmatta vuoden ajaksi annettava kaupungin asukkaille viljeltäväksi ja käytettäväksi kaupungin kassaan maksettavaa arentia vastaan.
4 §. Koska tonteilla, 2 §:ssä mainitun asemapiirroksen mukaan kaupungin rakentamista varten, on havaittu yleensä olevan jotenkin ahdas tila, on uusi asemakartta, tarkoittava sanottuin tonttien laajentamista, missä se on voinut tapahtua, sekä sen ohessa muutamien uusien semmoisten asettamista ynnä vähempää järjestämistä muuten, tehty ja Armossa vahvistettu. Ja pitää tätä uutta asemapiirrosta kaupunkia rakennettaessa vastedes seurattaman oikeudella kaupungille antaa saman asemapiirroksen mukaan yksityisiksi talontonteiksi määrätyt paikat, jos omistajoita niihin vielä puuttuu, huoneenrakennukseen käytettäviksi täydellä omistusoikeudella sitä lunastushintaa vastaan, joka joko julkisessa huutokaupassa taikka kaupungilta määrätään, joka lunastus ynnä vuotuiset tonttiäyrit menevät kaupunginkassaan; tästä eroitetaan kuitenkin sekä tontit N:o 1, 2, 17 ja 19 Bulevardinkadun varrella, jotka pidätetään Kruunulle, että myöskin tontti N:o 15 saman kadun varrella sekä tontit N:o 2 ja 4 Vuorikadun varrella, jotka annetaan kaupungille, kaksi viimemainittua sijaksi kouluhuoneelle ja tontti N:o 15 sijaksi raastuvalle; ja on semmoisen tätä ennen myydyn tontin omistaja, jonka alue on laajennettu, oikeutettu mutta ei velvollinen, ilmoituksen jälkeen kaupungin- hallitukselle, tontin laajennettua aluetta vastaanottamaan, sittemmin omistaaksensa ja hallitaksensa tonttia sen kokonaisuudessa sitä vastaan että hän kaupunginkassaan maksaa semmoisen tonttiäyrien koroituksen, jota tontin suurempi tila vaatii; mutta mitään lisäystä tontista jo maksettuun lunastushintaan ei tässä tapahdu. Siksi että tontin uusi alue tällätavoin vastaanotetaan, on se pysyvä käyttämättä.
Erikoistonteille pitää omistajain rakentaa huoneet niiden riitinkien mukaan, jotka kaupunginhallitus hyväksyy ja Kuvernööri kelvollisiksi katsoo, sekä kaupungille vasta annettavan rakennusjärjestyksen mukaan; eikä saada kaupungin tontteja maanviljelykseksi käyttää, älköönkä niitä vastedes lohottako tahi halkaistako taikka jotakin tontinosaa yhdistettäkö vieressä olevan tontin kanssa, tahi naapurin annettako minkään varjon alla lunastaa ja itsellensä vallata suurempaa tahi vähempää osaa läheisestä tontista, vaan pitää kaikkien semmoisten tonttien pysymän sen kokoisina, kuin kukin niistä on kaupungin asemakartassa määrätty.
Kaupungille annetaan oikeus kauemmaksi aikaa sekä, jos erinomaiset syyt siihen aihetta antavat, täydellä omistusoikeudella, vuotuista arentia tahi määrättyä lunastushintaa vastaan, kaupunkipaikan ulkopuolelta antaa niin paljon maata teollisiin ja yleisiin laitoksiin, makasiinirakennuksiin sekä varastopaikkoihin, kuin siihen tarvitaan.
5 §. Sen johdosta mitä edellä on säädetty, ei kauppaa tahi muita semmoisia välipuheita kaupungin lahjoitusmaasta, sillä poikkeuksella, jonka 4 § sisältää teollisista ja yleisistä laitoksista, makasiinirakennuksista ja varastopaikoista, voida tehdä tahi niillä voimaa olla, eikä niille lainhuudatusta antaa; mutta nautinto-oikeuden tahi arennin saa sen omistaja, asianomaisella luvalla, toiselle siirtää, kuin myöskin hänellä on oikeus mieltänsä myöten käyttää sitä omistamaansa huonerakennusta, joka semmoisille paikoille on tehty.
...