Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
Suomenmaan Säätyjen maksaaksensa ottamasta suostuntaverosta vuodelta 1878 ja seuraavilta vuosilta 1882 vuoden loppuun asti.
Annettu Helsingissä, 26 p:nä Heinäkuuta v. 1878.
Me Aleksander Toinen jne., Teemme tiettäväksi: että viimmeksi pidetyillä valtiopäivillä koolla olleet Suomenmaan Säädyt ovat, Meidän heille antamamme Armollisen esityksen johdosta, joka koski suostuntaveron maksamista, ottaneet sitä vuosilta 1878, 1879, 1880, 1881 ja 1882 suorittaaksensa seuraavan Säätyjen sitä varten tekemän säännön mukaan:
Suomenmaan Säätyjen suostuntavero vuodelta 1878 ja seuraavilta vuosilta 1882 vuoden loppuun asti.
1. Luku.
Suostuntaveron alaiset.
1 §. Suomen kansalainen, jonka puhdas vuotuinen tulo nousee viittäsataa markkaa korkeampaan määrään, maksaa tulo-suostuntaveroa seuraavain perusteiden mukaan:
1:ksi. Kahtatuhatta viittäsataa markkaa vähemmästä tulosta, kultakin sadalta, joka menee viidensadan markan ylitse, neljä viidennestä sadalta;
2:ksi. Kahdentuhannen viidensadan markan tulosta ja siitä päälle aina viiteentuhanteen markkaan asti, koko määrältä neljä viidennestä sadalta;
3:ksi. Siitä päälle ja aina kymmeneentuhanteen markkaan asti, yhden sadalta; sekä
4:ksi. Kymmentätuhatta markkaa suuremmasta tulosta yhden ja yhden viidenneksen sadalta.
2 §. Ulkomaalainen, joka maassa asuu yhden vuoden tahi kauemmin, maksaa siitä tulosta, jonka hän sinä aikana täällä voipi hankkia, tulo-suostuntaveroa yhtäläisten perusteiden mukaan, kuin maan omille asukkaille on voimassa.
3 §. Osake- ja pankkiyhtiöiden, joiden säännöt esivalta on vahvistanut, tulee maksaa yllämäärätty suostuntavero vuoden puhtaasta voitosta, sekin osa siihen luettuna, joka pannaan yhtiön vararahastoon tahi muutoin jääpi yhtiössä seisomaan. Ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt maksavat yhtäläisen suostuntaveron liikkeensä tulosta Suomenmaassa, asiamiehen ilmoituksen mukaan.
4 §. Puhdas tulo on se säästö, joka syntyy, kun jollakin henkilöllä olevan kiinteän tahi irtaimen pääoman, viran, liikkeen tahi työnteon rahaksi lasketuista tuotteista sekä muusta lisäyksestä hänen omaisuudelleen perinnön, testamentin eli jälkisäännön, sukukartanon, löytökalun, pensionin, armovuoden ym. kautta luetaan pois ei ainoastansa vuotuiset kunnossapito- ja käyttökulungit, työpalkat, velkain korot, eläkkeet ym., vaan myöskin kaikki valtiolle, kirkolle tahi kunnalle menevät maksut, olkootpa minkä nimiset ja laatuiset hyvänsä. Sitä vastoin ei saa mitään lukea pois suostuntaverollisen ja hänen perheensä elantokustannuksiksi, joihin on luettava asunto, oma tahi vourattu, kutakin itseä varten pidetyn palvelusväen palkat ja elatus ja mitä siihen voidaan verrata. Ei saa myöskään lukea mitään pois niiden kustannusten korvaamiseksi, jotka suostuntaverollinen, liikkeensä laajentamista varten, on pannut koneisin, uusiin rakennuksiin, uudisviljelyksiin ynnä muuhun semmoiseen. Saadut jako-osuudet semmoisista yhtiöistä, jotka 3 §:n mukaan ovat suostuntaveron alaiset, eroitettakoon kuitenkin pois, kun yhdysmiesten yksityisiä tuloja lasketaan.
Muistutus. Siihen, mitä työpalkkoina poisluetaan, saapi lukea myös senkin työn hinnan, jotka yhteisen kansan täysi- kasvuiset ja henkiverolle pannut lapset vanhempainsa hyväksi tekevät.
5 §. Tulo-suostuntaveron maksosta ovat vapautetut:
a) Kirkot, tieteelliset yhteyskunnat, talous- ja maanviljelysseurat, yleiset koulut ja opetuslaitokset, stipendirahastot, pensionilaitokset, sairas- ja vaivaishoito- sekä muut armeliaisuuslaitokset, elinkorkolaitokset, keskinäiselle edesvastaukselle perustetut kotimaiset vakuutusyhtiöt, säästöpankit sekä kunnat ja seurakunnat.
b) Suomen kansalaiset, jotka, tänä aikana asuen Suomesta ulkona, ulkomaalla harjoittavat elinkeinoa tahi ammattia, siitä olevan säästön tuloverosta.
c) Virkamiehet, käskyläiset ja väestö Suomeen asetetuissa Venäjän siviili- ja sotilasvirastoissa, sekä vierasten valtain täällä oleviin konsulivirastoihin kuuluvat henkilöt, ynnä heidän palvelijansa, elleivät he ole Suomen kansalaisia tahi maassa harjoita elinkeinoa tahi ammattia.
d) Ulkomaalaiset, jotka ainoastaan matkustajina Suomessa oleskelevat eivätkä täällä harjoita elinkeinoa, eivätkä ole valtion, kunnan tahi yksityisen ihmisen palveluksessa.
e) Asukkaat Lapin kihlakunnassa.
f) Puolisoille tahi perillisille suoraan takenevassa tahi etenevässä sukupolvessa joutunut perintö, jälkisääntö (testamentti) tahi sukukartano.
g) jako-osuudet semmoisista yhtiöistä, jotka 3 §:n mukaan maksavat tulo-suostuntaveroa.
6 §. Jokainen muu kuin Suomen kansalainen, joka maassa oleskelee kauemmin kuin kolme päivää ja omasta taahi, lähetettynä, toisen puolesta tarjoaa tahi myöpi muun maan tavaroita, paitsi muassaan tuotuja maalaistavaroita ja kotiteollisuuden tuotteita, on velvollinen maksamaan siltä ajalta, jona hän sitä kauemmin harjoittaa semmoista kauppaa, elinkeino suostuntaveroa satakaksikymmentä markkaa kuukaudessa, joka maksu suoritetaan kokonaiselta kuukaudelta, vaikka hän ainoastaan jonkun osan siitä kauppa-asioissa oleskelee täällä. Samanlaiseen elinkeino- suostuntaveroon, kuitenkaan ei enempään kuin kymmeneen markkaan kultakin kuukaudelta, velvoitetaan se, joka, olematta Suomen kansalainen, tässä maassa asianomaisella luvalla, pääsymaksua vastaan, pitää omaksi hyödykseen näytelmiä, laulannoita tahi muita soitannollisia huvituksia, harjoittaa kanto-urkujen soittoa, näyttelee taideratsasta- mista, nuorallahyppimistä, konetaiteellisia tahi muita temppuja, maailmakuvauksia, maisemakuvauksia ja muita näköopillisia taideteoksia, vahakuvastoita, eläinten ja luonnontuotteiden kokoelmia ym. Kuitenkaan ei tätä maksua suoriteta, ellei olonaikaa Suomessa jatketa pitemmäksi kuin kolme päivää.
7 §. Paitsi yleistä tulo-suostuntaveroa ja Keisarillisen asetuksen kautta Kesäkuun 22 päivältä vuonna 1859 määrättyä stemplausrahaa pelikorteilta, maksaa kortintekijä kustakin vuoden kuluessa myödystä korttipakasta eli leikistä kuusikymmentä penniä lisä-suostuntaveroa. Vapriikki on lisä-suostuntaveron maksamisen panttina.
8 §. Oluttehdasten isännät ja portterintekijät ovat velvolliset, yleisen tulo-suostuntaveron lisäksi, vuosittain maksamaan lisä-suostuntaverona viisi penniä kultakin tehtaasta myödyltä olut- tahi portterikannulta. Oluttehdas tahi vapriikki on lisä-suostuntaveron maksamisen panttina.