Keisarillisen Majesteetin Armollinen
OHJESÄÄNTÖ
Suomen Pankille.
Annettu Helsingissä, 27 p:nä Kesäkuuta v. 1878.
Me Aleksander Toinen jne., Teemme tiettäväksi: Viimmeksi pidetyille valtiopäiville kokoontuneiden Suomenmaan Säätyjen alamaisesta anomuksesta, tahdomme Me, muuttamalla erityisiä määräyksiä 26 p:nä Heinäkuuta 1875 annetussa armollisessa ohjesäännössä Suomen Pankille ja tätä asiaa koskevassa armollisessa asetuksessa 9 p:ltä Elokuuta 1877, armossa vahvistaa seuraavan, Säätyjen hyväksi ottaman ohjesäännön sekä vuosirahansäännön Pankille:
1. Luku.
Pankin tarkoitus ja toimi.
Yleiset määräykset.
1 §. Suomen Pankilla, joka jääpi olemaan Suomen Säätyjen vakuuden ja hoidon alla, on tarkoituksena pysyttää maan raha-asiat vakavalla ja tukevalla kannalla sekä edistää ja auttaa rahaliikettä maassa.
2 §. Suomen Pankki ulosantaa setelejä, ostaa ja myy kultaa ja hopeaa, obligationeja ja valtioarvopapereita, Venäjän ja ulkomaan vekselejä sekä kotomaan vekselejä ja maksun- osoituksia, myöntää rahalainoja ja kassakreditivejä, sekä vastaanottaa rahapanoksia.
Paitsi sitä vastaanottaa Pankki talletettavaksi asiakirjoja, arvopapereita ja muuta irtainta tavaraa.
3 §. Suomen Pankin kantarahasto on tekevä kuusi miljoonaa markkaa ja näin suuruisena pysytettävä.
Sen ohessa perustetaan Pankin muusta säästöstä erityinen vararahasto, joka vuosittain lisätään, kolmena ensimmäi- senä vuonna koko sekä sen jälkeen puolella voitolla Pankin liikkeestä, kunnes rahasto nousee yhdeksään miljoonaan markkaan, Pankin kiinteistöin, kaluvarain ja epätietoisten saamisten arvoa siihen lukematta; ja sen ohessa että vararahasto alituisesti on mainitulla määrällä pysytettävä, käytettäköön ainoastaan jäännös vuosivoitosta tarkoituksiin, jotka Pankin vaikutukselle ovat vieraat.
Tätä ennen myönnetyt rahanmääräykset hulluinhoidoksi, realikouluille ja erinäisille laitoksille maanviljelyksen auttamiseksi ovat kuitenkin vastaiseksi ulosmaksettavat jo säättyihin määriin.
4 §. Suomen Pankin tehtävistä valtiovaraston hyväksi on erittäin säädetty.
Pankin seteliannosta.
5 §. Suomen pankin tulee ulosantaa setelejä, jotka vaadittaessa ovat takaisinlunastettavat maassa käyvällä kultarahalla.
Näitten setelien arvosta, sisällyksestä sekä muodosta ja näystä on erittäin säädetty.
6 §. Koko määrä liikkeessä olevia Pankin setelejä saa kahdellakymmenellä miljonalla markalla, mutt´ei sen enemmällä nousta yli yhteenlasketun määrän Pankin omistamaa metallista arvoainetta, johon ei ainoastaan lueta Pankin metallikassaa ynnä hopean kanssa, sen hinnan mukaan, joka sillä on maailman kauppaliikkeessä, vaan myös Pankin vastaansanomattomat saamiset sen ulkomaanasia- miehiltä sekä Pankille kuuluvain, ulkomaan rahassa olevain obligationien ja valtioarvopaperien arvo, tämä arvo luettuna siihen hintaan, jolla Pankki on nämät arvoaineet ostanut.
Liikkeessä olevat Pankin maksunosoitukset Suomen rahassa, Pankissa ulosottamatta oleva määrä myönnettyjä kassa- kreditivejä sekä Pankkiin pannut varat ovat vastamainitussa kohden katsottavat ja luettavat liikkeessä oleviksi seteleiksi.
7 §. Metallikassaksi katsotaan ja luetaan:
1:ksi. Suomen kultaraha.
2:ksi. Kulta, joka on Pankista tahi sen puolesta annettu rahapajaan myntättäväksi;
3:ksi. Venäjän ja ulkomaan kultaraha;
4:ksi. Mynttäämätön kulta.
Toistaiseksi ja siksi kuin maan Hallitus, Pankkiedusmiesten esityksestä, toisin määrää, katsottakoon metallikassaksi myöskin kankina oleva hopea, mutta ei kuitenkaan korkeammassa määrässä kuin viidesosa kassaa.
Pankin metallikassaa ei saa pitää vähempänä kuin kymmenen miljonaa markkaa; ja sentähden, jos on syytä odottaa että suurempi määrä liikkeessä olevia Pankin seteleitä tulee sisäänvaihetettavaksi, ovat tarpeelliset toimet ajoissa pidettävät siitä, ett´ei metallikassa pääse alenemaan alle mainitun määrän.
Sellaisessa tarkoituksessa on maan Hallituksella oikeus, tutkittuansa Pankkiedusmiesten esittelyä siitä, Säätyin puolesta taata korkeintaan kymmenen miljonan Suomen markan ulkomaanlaina tahi krediitti, jotka rahat otetaan lainaksi Valtiovaraston puolesta ja annetaan Pankin käytettäväksi, joka on velvollinen vastaamaan tämän lainasumman takaisinmaksusta määrätyssä ajassa.
8 §. Pankki on velvollinen, vaadittaessa, heti Suomen kultarahalla lunastamaan ulosantamat setelinsä siihen markkamäärään, jonka arvoisia ne ovat, ja pitää sentähden Pankilla aina olla varalla tarpeeksi semmoista rahaa, niin ett´ei seisahdusta tahi viivytystä setelein sisäänvaihetuksessa tapahtuisi.
9 §. Seteli, joka on lopen kulunut taikka vikaantunut, on joko takaisin lunastettava koko arvollansa taikka peräti hyljättävä.
Seteliä, joka on palasina tahi rikkinäinen, ei oteta Pankkiin vastaan, jos eivät ne palaset siitä, jotka sisäänannetaan, ole pantuna paperikääreesen; seteliä, joka on liisteröity, ei oteta ollenkaan vastaan.
Rikkinäistä seteliä ei voida suorastansa ottaa vastaan, jos ei ainakin joko molempia allekirjoituksia ynnä jompaakumpaa numeroa taikka oikeanpuolista numeroa ynnä jotakin osaa allekirjoituksista sisäänanneta kiinni toisissansa, ja ellei paitsi sitä voida varmaan eroittaa setelin arvoa. Mutta jos joku setelin edellämainituista pääasiallisista osista puuttuu, on Pankkiedusmiesten vallassa, Pankin johtokunnan esittelyn jälkeen, päättää, josko Pankin tulee lunastaa sisään seteli.
Samoin tulee Pankkiedusmiesten, viimeksi osoitetussa järjestyksessä ja tutkittuansa asiasta esiintuodut syyt ja asianhaarat, määrätä sellaisen setelin takaisinlunastami- sesta, joka tapaturmasta taikka huolimattomuudesta on joutunut niin palasiksi ja turmelluksi, että sen kelpo on epäiltävä.
Seteliä, joka jollakin tavoin on vikaantunut taikka lopen kulunut, ei Pankki enää saa jättää ulos.
Miten Pankki ostaa ja myy kultaa ja hopeata sekä obligationeja ja valtioarvopapereja.
10 §. Pankin metallikassan vahvistukseksi ja, tarpeen mukaan, rahaksi lyötäväksi, ostaa Suomen Pankki, omassa maassa taikka ulkomaalla, missä Pankille hyödyllisintä on, sekä myntättyä että mynttäämätöntä kultaa.
11 §. Samoin on Pankin vallassa ostaa sellaisia ulkomaan- rahassa olevia obligationeja ja valtioarvopapereja, joiden kurssi määrätään Europan suuremmissa kauppapaikoissa ja jotka hintansa puolesta eivät ole havaitut liian suurten vaihtelujen alaisiksi.
12 §. Pankki ostakoon myös, jos sen liikkeessä olevat setelit ovat melkoisesti alempana sitä määrää, johon ne, 6 §:ssä säätyn perusteen mukaan, saavat korkeintaan nousta, korkoakasvavia valtioarvopapereita ja obligationeja Suomen rahassa, kuitenkin niin ett´ei Pankin lainaliikkeelle tule siitä haittaa.
13 §. Pankki myy, varan ja tarpeen mukaan, niinhyvin kultaa ja hopeata kangittain sekä ulkomaan kulta- ja hopearahaa, kuin valtioarvopapereja ja obligationeja yllämainittua laatua.
Kuinka Pankki ostaa ja myy Venäjän ja ulkomaan vekseleitä.
14 §. Suomen Pankki ostaa luotettavia, Venäjän ja ulkomaan rahassa olevia vekseleitä, jotka ovat maksettavat, edelliset Keisarikunnan, jälkimmäiset muiden Europan maiden pankeissa ja vekselipaikoissa. Jos semmoinen vekseli protesteerataan joko evätyn täydellisen hyväksiomistamisen (akseptin) tahi maksamatta jättämisen tähden, on laissa- hakemus Pankin puolesta viipymättä toimitettava, esinnä sitä tai niitä vekselin edesvastauksessa olevia henkilöitä vastaan, jotka asuvat maassa.
15 §. Pankki myy Venäjän rahassa olevia maksunosoituksia sen konttooriin Pietarissa niin kuin myös ulkomaan rahassa olevia vekseleitä, sekä salkusta että sen ulkomaisten asiamiesten maksettavaksi asetettuja.