Keisarillisen Majesteetin Armollinen Ohjesääntö
Suomen Kouluviraston Eläkekassalle.
Annettu Helsingissä, 23 p:nä Toukokuuta v. 1878.
Me Aleksander Toinen jne., Teemme tiettäväksi: Sen ohessa että Me tänä päivänä annetussa Päätöksessä olemme armossa suostuneet maan alkeisopistojen opettajain, valittujen edusmiesten kautta, tekemään alamaiseen anomukseen, että kirkollis- ja kouluvirastojen yhteinen leski- ja orpokassa, ilmoitetuilla perusteilla, jaettaisiin näiden virastojen välillä sekä koulunopettajat saisivat perustaa oman eläkerahalaitoksen, olemme Me, hyväksyen erään mainittujen edusmiesten tekemän ehdoituksen asiasta, hyväksi nähneet kouluviraston Eläkekassalle vahvistaa seuraavan ohjesäännön:
2. Artikkeli.
Eläkerahain luokituksesta ja määristä.
4 §. Eläkerahalaitoksen osakkaat, niin myös siitä heidän leskillensä ja lapsillensa maksettavat eläkkeet jaetaan seuraavaan kuuteen luokkaan:
Ensimmäinen luokka:
vuotuinen eläkeraha 1000 markkaa.
Normaalilyceumien yliopettajat ja lehtorit.
Lyceumien lehtorit.
Helsingin realilyceumin tirehtori ja vanhemmat opettajat.
Turun kuuromykkäinkoulun johtaja.
Kuopion sokeainopiston johtaja.
Tiedetten opettajat Haminan kadettikoulussa.
Toinen luokka:
vuotuinen eläkeraha 560 markkaa.
Normalilyceumien kollegat.
Lyceumien kollegat.
Helsingin realilyceumin nuoremmat opettajat.
Porvoon ja Kuopion kuuromykkäinkoulujen johtajat.
Kuuromykkäinkoulujen opettajat.
Kuopion sokeainopiston opettajat.
Kielenopettajat Haminan kadettikoulussa.
Realikoulujen kollegat.
Rouvasväenkoulujen kollegat.
Kolmas luokka:
vuotuinen eläkeraha 320 markkaa.
Ranskan, saksan ja voimistelunopettajat normalilyceumeissa.
Samain ainetten opettajat seitsenluokkaisissa lyceumeissa.
Uskonnon, suomenkielen, latinan, englanninkielen, saksan, kaunokirjoituksen, voimistelun ja tanssinopettajat Helsingin realilyceumissa.
Uskonnon, venäjänkielen, piirrustuksen ja voimistelunopettajat neliluokkaisissa realikouluissa.
Piirustuksenopettajat kaksiluokkaisissa realikouluissa.
Suomenkielen ja laulunopettajat rouvasväen kouluissa.
Neljäs luokka:
vuotuinen eläkeraha 200 markkaa.
Piirustuksenopettajat normalilyceumeissa.
Piirustuksenopettajat lyceumeissa.
Voimistelunopettajat neliluokkaisissa lyceumeissa.
Englanninkielen ja laulunopettajat realikouluissa.
Voimistelunopettajat kaksiluokkaisissa realikouluissa.
Viides luokka:
vuotuinen eläkeraha 120 markkaa.
Normalilyceumien vahtimestarit.
Seitsenluokkaisten lyceumien vahtimestarit.
Helsingin realilyceumin vahtimestari.
Kuudes luokka:
vuotuinen eläkeraha 60 markkaa.
Neliluokkaisten lyceumien vahtimestarit.
Rouvasväenkoulujen vahtimestarit.
Ne kuolinpesät, jotka Suomen Kirkollis- ja Kouluviraston Leski- ja Orpokassasta muutetaan tähän eläkeraha- laitokseen, nauttivat niitä eläkkeitä, jotka heille mainitun Leski- ja Orpokassan ohjesäännön mukaan ovat kuuluneet, siihen määrään, kuin tässä alempana 10 §:ssä säädetään; ja ne Leski- ja Orpokassasta siirretyt osakkaat, jotka saman ohjesäännön nojassa ovat olleet oikeutetut korkeampaan eläkerahaan leskelle ja lapsille, kuin tässä ylempänä on määrätty, pysytetään oikeuksissansa mainitussa suhteessa, kuitenkin ovat nämät osakkaat myöskin velvolliset eläkekassaan suorittamaan samanlaiset vuotuiset maksut, joita he vielämainittuun Leski- ja Orpokassaan ovat maksaneet.
5 §. Yllä oleva luokitus tarkoittaa ainoastaan sitä todellista virkaa tahi palvelusta vakinaisen palkan tahi palkkion kanssa, joka osakkaalla on, saadun korkeamman arvonimen siinä kysymykseen tulematta.
3. Artikkeli.
Eläkekassaan suoritettavista vuotuisista maksuista ja niitä vastaavasta oikeudesta eläkerahan saantiin.
6 §. Osakas suorittaa elinaikanansa sekä leski ja lapset virka- ja armovuosina eläkekassaan vuotuisen makson, joka vastaa kymmenen prosenttia tulevasta eläkkeestä.
Vuotuiset maksot ovat siis:
1:ssä luokassa 100 markkaa.
2:ssa " 56 "
3:ssa " 32 "
4:ssä " 20 "
5:ssä " 12 "
6:ssa " 6 "
Samanlainen maksu eläkekassaan suoritetaan myöskin kuluvina virkavuosina sekä sattuneen avonaisuuden aikana siltä tahi niiltä, jotka palkkaa nauttivat, joskopa ovat osakkaita eläkerahalaitoksessa taikka eivät, kutenkaan ei näitä maksuja suoriteta niiltä viroilta, joista kassa nauttii palkkasäästöä.
7 §. Osakkaiden velvollisuus vuotuisen maksun suorittamiseen eläkekassaan luetaan siitä päivästä, jona he pääsevät nauttimaan virkaa seuraavata palkkaa.
8 §. Osakasten lesket ja lapset nauttivat yllämainittuja eläkkeitä, niin pian kuin armovuodet ovat loppuneet.
Jos kuolinpesä armovuosien sijaan nauttii lahjapalkkiota, olkoon eläkekassan johtokunnan vallassa tutkia, kuinka monta armovuotta vastaavaksi lahjapalkkio on katsottava.
Semmoisen osakkaan leski ja lapset, joka on saanut valtuuskirjan virkaan, mutta ei ole ennättänyt siihen astua, saavat nauttia sitä eläkerahaa, johon heillä olisi oikeus ollut, jos hän olisi virkaan astunut.
9 §. Osakkaan leski ja lapset eivät kuitenkaan tule nauttimaan eläkerahaa vähentämättömänä, ennen kuin kuolinpesän puolesta tehtyjen sisäänmaksujen yhteenlaskettu summa vastaa maksua kolmeltakymmeneltä vuodelta siinä luokassa, jossa eläkerahaa otetaan.
Kuolinpesä osakkaan jälkeen, joka kassaan on suorittanut maksuja useammilta yksin ajoin hoitamiltansa viroilta, nauttikoon eläkerahaa ainoastaan niihin maksuihin verraten, jotka ovat tehdyt siinä luokassa, johon osakas varsinaisen virkansa puolesta on kuulunut.
10 §. Mitä lähinnämainitussa maksunvelvollisuudessa miehen tahi isän kuollessa sekä hyväksi tulleiden armo- vuosien kuluttua ehkä puuttuu, sen palkitsee eläkkeensaaja sillä, että kassan hyväksi pidätetään, siksi kuin kahden- kymmenen vuoden maksut ovat suoritettuina, puoli eläke- rahasta ja sen perästä, siksi kuin kassa on saanut kolmen- kymmenen vuoden maksut, neljäsosa eläkkeestä.
11 §. Jos eläkekassan osakas ottaa eron virastansa, suorittakoon kuitenkin yhä edelleen vuosimaksun joka vuosi ennen Joulukuun 31 päivää, jos hän tahtoo oikeuttansa eläkerahaan leskelle ja lapsille säilytetyksi; kuitenkin olkoot semmoisen virasta eronneen eläkekassanosakkaan leski ja lapset, siinäkin tapauksessa, että mainitun maksun suorittamisessa on tapahtunut laiminlyömistä, oikeutetut eläkerahan saantiin, jos voidaan oikeellisesti toteennäyttää, että voittamattomat esteet ovat laiminlyömisen vaikuttaneet, ja sillä ehdolla, että kassalle korvataan puuttuvat vuosimaksut ynnä kuuden prosentin koron kanssa, sillä tavoin kuin tämän edellisessä §:ssä säädetään.
12 §. Ylennyksen tapahduttua toiseen virkaan, joka kuuluu korkeampaan eläkerahaluokkaan, alkaa osakkaan velvollisuus samaa luokkaa varten määrätyn korkeamman eläkemaksun suorittamiseen siitä päivästä lukein, jona hän on päässyt sitä virkaa seuraavalle palkalle.
13 §. Eläkemaksut ja palkkasäästöt, jotka tulevat kassan hyväksi, pidätetään vuosineljänneksittäin asianomaisissa lääninränttereissä niiden tilausluettelojen mukaan, jotka Kouluylihallituksen tulee Kuvernöörille antaa, ja kunkin vuosineljänneksen loputtua lähettää asianomainen lääninräntmestari ne seuraavan kuukauden kuluessa, ynnä asianmukaisen tilinteon kanssa, joka on tehty johtokunnan annettavan kaavan mukaan.
14 §. Eläkekassan sisääntulot, joita ei lääninräntterissä ulosmakseta, lähetetään asianomaisten toimesta suorastaan johtokunnalle Joulukuun kuluessa kunakin vuonna, sillä velvollisuudella, että, jos se laiminlyödään, liika-ajalta on rahoista kassaan maksettava kuuden prosentin vuotuinen korko.
4. Artikkeli.
Eläkerahan nauttimisen perustuksista ja sen ulosmaksamisesta.
15 §. Eläkerahaa maksetaan yhtä paljo, jos osakas jälkeensä jättää joko lesken ja lapsia taikka ainoastaan lesken. Kuolin- pesä, jossa on ainoastaan yksi lapsi, saa kolme viidettä osaa eläkettä.
16 §. Leski nauttii eläkerahaa niin kauvan kuin elää eikä ole mennyt toiseen naimiseen, ja samoin tytär, niin kauvan kuin on naimatonna eikä nauti vakinaista palkkaa, joka on suurempi kuin 1000 markkaa vuodessa, mutta poika saa pitää eläkerahan ainoastaan täytettyyn kahdeksantoista vuoden ikään asti, ellei hän sitä ennen ole ruvennut julkiseen virkaan tahi elantokeinoon, sekä sitä kauvemminkin, jos hän toteen- näytettävästi harjoittaa opintoa julkisessa opetuslaitoksessa, siksi kuin on tullut kahdenkolmatta vuoden ikään; kuitenkin saa poika edelleenkin kuolinpäiväänsä asti eläkettä nauttia, jos hän, sisäänannetun asianomaisen lääkärintodistuksen mukaan, on mielipuoli taikka niin raajarikko tahi muuten viallinen, että hän, tässä ylempänä määrättyyn ikään tultuansa, ei voi itseänsä elättää sekä toteennäytettävästi on muita elatuksen ja tarpeellisen toimeentulon varoja vailla.
17 §. Jos leski ja lapset elävät erillänsä, saakoon leski eläkkeestä kaksi kukin lapsi yhden osingon, veli yhtä kuin sisarkin. Lapsipuolilla älköön olko oikeutta eläkerahaan isäpuolen jälkeen.
18 §. Jos leski menee toiseen naimiseen, kadottakoon osansa eläkkeestä ja saakoot lapset hänenkin osinkonsa.
19 §. Eläkerahan saanti kestää sen kuukauden viimmeisen päivän loppuun, jona eläkkeensaaja on kuolemalla eronnut taikka muutoin, tässä ohjesäännössä määrätyllä tavalla, lakkaa olemasta eläkerahan saamiseen oikeutettu.
20 §. Jokainen eläkerahansaaja menettää eläkeraha- oikeutensa pahan maineen tahi siveydettömän ja riettaan elämän tähden.
21 §. Eläkekassan osakas, joka viraltapannaan, olkoon sentähden myös kauvemmasta osallisuudesta eläkeraha- laitokseen ulossuljettu; kuitenkin tulee se, mitä hän on eläkekassaan maksanut, hänen kuolemansa jälkeen leskelle ja lapsille peruutettavaksi ynnä sille juosseen koron kanssa neljän mukaan sadalta vuodessa, ei kuitenkaan korkoa korolle.
22 §. Kaikki kuolemantapausten, tehtyjen naimaliittojen, määrättyjen ikävuosien täyttämisen ym. kautta tapahtuneet muutokset, jotka, tässä ohjesäännössä säädettyjen perustusten mukaan, vaikuttavat eläkerahan saamisen oikeuteen, otetaan tämän suhteen lukuun sen kuukauden lopusta asti, jonka kuluessa muutos on tapahtunut.
23 §. Maasta poismuuttaessa menetellään eläkerahan saamisen oikeuteen katsoen sillä tavalla kuin yleisen palkkaussäännön mukaan olevista eläkkeistä on säädettynä.
24 §. Eläkerahan hakemukset ovat annettavat laitoksen johtokuntaan sekä on niiden mukaan pantava:
a) todistus hakijan mies- tahi isävainajalla viimmeiseksi olleesta sääntöpalkallisesta toimesta, annettu sen oppilaitoksen johtajalta, jossa hän ennen kuolintapausta tahi eronottoa viimmeiseksi on virkaa tehnyt;
b) papinkirja, joka ynnä ilmoituksen kanssa miehen tahi isän kuolinpäivästä, lesken nimestä sekä turvattomain lasten nimestä, iästä ja sukupuolesta selvittää heidän maineensa, onko leski mennyt uuteen avioliittoon ja ovatko lapset yhdestä tahi useammasta naimisesta;
c) lääkärintodistus, jos joku lapsista on raajarikko, mielipuoli tahi paranematonta tautia sairastava; ja
d) selvitys, onko kuolinpesä nauttinut armovuosia tahi lahjapalkkiota, sekä, jos näin on laita ollut, todistettu kopio siitä asiakirjasta, jonka nojassa kuolinpesä on sellaisen edun saanut.
Näitä todistuksia pitää asianomaisten virkakuntien ja virkamiesten antaa ilman lunastusta.
25 §. Eläkerahat maksetaan laitoksen istuntohuoneessa Joulukuulla kunakin vuonna silloin kuluvalta vuodelta alkuperäisen eläkekirjan näyttämistä sekä ulosotetusta eläkesummasta annettavaa kuittia vastaan; ollen muuten eläkerahansaaja velkapää, joka kerta kuin eläkettä ulosotetaan, asianmukaisella papinkirjalla selvittämään, josko ja milloin senlaatuisia muutoksia on tapahtunut, jotka edellisten §§:n mukaan saattavat vaikuttaa jonkin eläkeosan pidätystä tahi eläkkeen lakkauttamista.
(jatkuu seuraavassa dokumentissa)