(jatkoa)
5. Artikkeli.
Laitoksen hallinnosta.
26 §. Eläkerahalaitosta hoitaa toistaiseksi Turussa oleva johtokunta, jossa on kolme jäsentä, jotka laitoksen osakkaat tässä alempana määrätyllä tavalla valitsevat semmoisista mainitussa kaupungissa asuvista osakkaista, jotka kuuluvat johonkin neljästä ensimmäisestä eläkeluokasta, kullakin kerralla kolmen vuoden ajaksi. Paitsi johtokunnan vakinaisia jäseniä valitsevat osakkaat myöskin, äskenmainituista eläkeluokista, kaksi varajäsentä, jotka, jos joku tirehtööreistä eli johtajista kuolee, paikalta poismuuttaa tahi on estetty istuntoon tulemasta, poissa olevan sijaan astuvat johto- kuntaan.
27 §. Vaali toimitetaan, erkanevan johtokunnan siitä annettua oppilaitosten johtajille kirjallisen kehoituksen, kussakin oppilaitoksessa, jossa toimituksessa jokainen vaalissa osallinen suljetulle lipulle kirjoittaa viisi henkilöä, jotka hän puolestansa tahtoo valita jäseniksi johtokuntaan. Oppilaitosten johtajat avaavat sitten mainitut liput pöytäkirjan edessä, joka johtokunnalle lähetetään.
28 §. Johtokunnan jäseneksi älköön ketään valittako, joka on holhojan hoidon alaisena tahi omaisuutensa velkojain tyydyttämiseksi luovuttanut; ja tulee sen jäsenen, joka sellaiselle kannalle joutuu, heti erota johtokunnasta.
29 §. Vaalin tapahduttua on johtokunta velvollinen niille kolmelle, jotka ovat saaneet useimmat äänet, antamaan kutsumuskirjan, vaariinottaen lain säännöstä Oikeuden- käymiskaaren 1 luvun 6 §:ssä, jonka johdosta isä ja poika, appi ja vävy, kaksi veljestä tahi kaksi lankoa ei voi yht´aikaa olla jäseninä johtokunnassa. Jos yhtä monta ääntä on tullut kahdelle, jotka eivät yhdessä saa olla jäseninä, tahi useammille, kuin sillä kertaa pitää valita, niin johtokunta arvalla ratkaiskoon, kuka tahi kutka kutsuttakoon.
Ne kaksi, jotka näin valittuja jäseniä lähinnä ovat saaneet enimmät äänet, saavat kutsumuskirjat ollakseen vara- jäseninä johtokunnassa, johon he tarpeen vaatiessa astuvut ääniluvun mukaan tahi, äänten tasan ollessa, arpomisen jälkeen.
30 §. Kun johtokunnan jäsenten ja varajäsenten vaali ensikerran on toimitettava, tulee Suomen Kirkollis- ja Kouluviraston Leski- ja Orpokassan johtokunnan käydä kaikkiin johtokunnan, tämän edellisten §§:in mukaan, pidettäviin toimiin, ja on vaali, jos ei kassa uuden kalenterivuoden alkaessa rupea toimeensa, voimassa kaksi vuotta ja siitä yli lähinnätulevan vuoden alkuun.
31 §. Erkanevan tirehtöörin ja varajäsenen saattaa uudestaan valita. Jos se, joka on tirehtööriksi valittu, kieltäytyisi hänelle uskotusta toimesta, astuu ensimmäinen varajäsen vakinaisena jäsenenä johtokuntaan ja pidetään uusi varajäsenen vaali edellä määrätyllä tavalla. Samoin toimitetaan uusi vaali, jos joku varajäsenistä ei ottaisi vastaan heille annettua tehtävää.
32 §. Johtokunnan esimieheksi valitsevat jäsenet keskuudestansa, aina kuin uusi vaali on tapahtunut, sen, jonka he siksi soveliaimpana pitävät, mutta jäsenet käyvät kukin sijallensa johtokuntaan sen virka-arvon mukaan, joka heillä on.
33 §. Esimies, joka määrää johtokunnan kokousta pidettäväksi niin usein kuin asiat vaativat, kutsuttaa siihen koolle johtokunnan jäsenet ja virkamiehet, avaa kaikki johtokunnalle tulevat vakuuttamattomat kirjeet sekä katsoo, että asiat esitellään ja päätetään siinä järjestyksessä, kuin ne ovat sisääntulleet tahi näiden tärkeys muutoin vaatii.
34 §. Jos sairaus tahi muu laillinen syy estää esimiestä tehtäviänsä täyttämästä, antakoon hän siitä tiedon sille jäsenelle, joka häntä lähinnä johtokunnassa istuu ja joka sen perästä, niin kauvan kuin estettä kestää, on esimiehen toimessa.
35 §. Että johtokunta voisi jotakin päätöstä tehdä, pitää kolmen jäsenen ottaa osaa asian käyttelyssä; ollen sentähden se tirehtööri, joka on estetty kokoukseen tulemasta, velkapää antamaan siitä edelläpäin tiedon asiamiehelle, joka silloin poissaolevan sijaan kutsuu yhden varajäsenistä.
Jos istuntoon tulemisen estettä ilmaantuisi varajäsenillekin, kutsuu esimies heidän sijaansa jonkun muun kaupungissa asuvan ja tirehtööriksi valittavaksi kelpaavan osakkaan.
36 §. Ensimmäisessä istunnossaan kunakin vuonna valitsee johtokunta yhden jäsenistänsä alkaneena vuonna likemmin silmällä pitämään kassan rahaliikettä, jossa suhteessa tämä jäsen eli kassanvalvoja välttämättömästi on velvollinen ei ainoastaan kassan sisääntuloista ja ulosmenneistä rahoista pitämään tarkastuskirjaa, vaan myös itse kohdastansa valvomaan kaikkea rahan sisäänottoa ja ulosmaksamista; pitäen kaikkein ulosannettujen tahi vastaanotettujen kuittien olla kassanvalvojan päällekirjoituksella varustetut, sen seurauksen uhalla, ett´ei niitä muuten katsota kelpaaviksi.
37 §. Johtokunnan esimies saa vuotuiseksi palkkioksi 400 markkaa ja kukin jäsenistä 200 markkaa sekä kassanvalvoja sen lisäksi 100 markkaa. Kun vakinaisen jäsenen poissa- ollessa lisäjäsen on kutsuttu, nauttii viimmeksimainittu palkkiota siltä vakinaiselta jäseneltä, jonka tähden lisä- jäsenen kutsunta on tapahtunut, suostumuksen mukaan tahi, elleivät he voi keskenään sopia, johtokunnan määräämistä myöten.
38 §. Johtokunta saa itselleen avuksi ottaa yhden sihtierin, joka sen ohessa on asiainvalvoja, yhden kamreerin ja yhden vahtimestarin, jotka johtokunta virkatoimeen asettaa ja siitä eroittaa valituksen tilaa olematta sekä joiden palkka toistaiseksi määrätään johtokunnan kautta; jonka ohessa johtokunta puita, valoa, kirjoitusaineita ja muita laitoksen tarpeesen välttämättömiä kulunkeja varten kassan varoista tilintekovelvollisuutta vastaan käyttäköön, mitä siihen mennä saattaa. Niin kamreerin, kuin asiainvalvojankin pitää edestänsä panna johtokunnan hyväksymä vakuus kahdentuhannen markan määrään kummallekin.
39 §. Johtokunta hankkii laitokselle tarpeellisen huoneiston ynnä sopivan kassaholvin kanssa säilyhuoneeksi eläkekassan kassa-arkulle, jonka pitää olla varustettu kahdella lukolla, joihin kassanvalvojalla ja kamreerilla on avaimensa kummallakin.
40 §. Johtokunnan yleisenä tehtävänä on pitää huolta laitokselle kuuluvain varastojen ja tulojen uloslainauksesta ja sisäänkeräyksestä, tutkia tulevia eläkerahan hakemuksia ja päättää eläkkeiden maksunmääräyksiä. Jos syntyy tyytymättömyyttä johtokunnan toimiin näissä asioissa, annetaan valitukset lähinnä seuraavaan tilintarkastukseen.
41 §. Johtokunnan kokouksista kirjoitetaan pöytäkirjaa, johon lyhyesti merkitään, kutka ovat kokouksessa istuneet, mitkä asiat ovat esilläolleet ja mihin päätöksiin niistä on tultu, ynnä niiden eri mielten kanssa, joita päätöksentekoon keskustel- taessa on lausuttu, niin että pöytäkirjoista, verrattuna diarioihin eli päiväkirjoihin ja kirjekopia-kirjaan, on mahdollista saada täydellinen selvitys johtokunnan toimista kussakin asiassa.
42 §. Johtokunnan määrättävinä aikoina on sen istuntohuone auki pidettävä jokaiselle, jonka tarvitsee johtokunnalle jättää tahi sieltä ottaa asiakirjoja tahi rahaa, jota tarkoitusta varten asianomaisten virkamiesten silloin pitää saapuvilla oleman. Ja ilman esimiehen erityistä määräystä ei saa eläkekassan rahain vastaanottoa eikä ulosmaksua muulla ajoin tapahtua, josta yleisölle pitää sopivalla tavalla tieto annettaman.
43 §. Velkakirjain tarkastusta pitää johtokunta vähintäänkin kolme kertaa vuodessa eli Huhtikuun, Elokuun ja Joulukuun kuluessa sekä kassankatsastusta vähintäänkin joka toisena kuukautena.
44 §. Johtokunnan jäsenet vastaavat itse kukin niistä päätöksistä ja toimista, joihin ovat vaikuttaneet.
45 §. Jäsen älköön lainanhakijan ja velallisen asiantoimit- tajana johtokunnassa heille apua tehkö asiankirjain antamisella ja ottamisella tahi eläkerahain nostamisella ja sisäänmaksamisella. Eikä myöskään johtokunnan jäsenten ja virkamiesten sen ajan kuluessa, jona he siinä ovat toimissaan, ole lupa itse ottaa lainaa kassasta tahi mennä takaukseen lainasta, joka siitä myönnetään.
46 §. Sihtierin toimena on: pitää päiväkirjoja eli diarioita kaikista kirjeistä ja kirjoituksista, joita tulee tahi sisään- annetaan, ja niihin merkitä se aika, jona kukin johtokunnan toimi on tapahtunut jokaisessa ilmoitetussa jutussa; sisääntulleista tililaskuista ja asiakirjoista kamreerille antaa, mitä hänen toimialallensa kuuluu; johtokunnan kokouksista kirjoittaa pöytäkirjaa ja heti erityiseen listaan, asianmukai- sessa numerojärjestyksessä, merkitä kaikki johtokunnassa päätetyt kirjeet ja kuulutukset sekä nämät ynnä myös kaikki eläkekirjat ja maksunmääräykset valmistaa ja, niiden tarpeenmukaisesti allekirjoitetuiksi tultua, ulostoimittaa. Toimituslunastusta ei johtokunnassa käytetä.
47 §. Sihtieri on sitä paitsi asiainvalvojana velvollinen pitämään erinäistä diariota kaikista niistä maksettaviksi käyneitä lainoja ja korkoja, rästinä olevia eläkemaksuja ja palkkasäästöjä sekä velkakiinnityksiä ym. koskevista asioista, jotka johtokunnan määräyksen mukaan ovat laillisen käyttelyn alaisiksi jätetyt; sen johdosta uloshakemaan näitä lainoja, korkoja ja rästejä sekä itse tahi asiamiesten kautta, jotka asianomainen Kuvernööri asiainvalvojan ilmoituksesta siihen määrää, toimittamaan oikeudenkäymisiä ja riitoja niistä, niin myös, kun sattuvissa tapauksissa uloshakemus- ja oikeudenkäymisasioita tarvitsee eläkekassan puolesta ajaa Hovioikeudessa tahi Keisarillisessa Senaatissa, tekemään siitä ilmoituksen johtokunnassa, joka asianomaiselta Hovioikeudelta tahi Prokuraatorilta pyytää siihen määrättäväksi Hovioikeuden kanneviskaalia tahi jotakuta Prokuraatorin alaista virkamiestä, joka tässä kohden on eläkekassalle apuna; valvomaan kassan velkomisjutuissa annettujen tuomioiden ja päätösten toimeenpanoa; pitämään huolen kiinnitysten valvomisesta ja uudistuksesta lainain edestä pantiksi pantuja omaisuuksia vastaan ym. mitä kassan saamisia koskee, joiden kaikkein asiain suhteen pitää diarioon lyhyesti kirjoitettaman asiainvalvojan omat sekä asianomaisten virastojen ja tuomioistuinten toimenpiteet; kaikki asianomaisiin virastoihin menevät kirjeet ja muistineet kopiakirjaan painamaan sekä ne sen perästä ulostoimitta- maan, ylöskirjoittaen, milloin niin on tapahtunut, sekä vihdoin ennen Helmikuun loppua joka vuosi johtokunnalle antamaan täydellisen tilinteon edelliseltä vuodelta toimen- alaisiksi tulleiden asiain käyttelystä ynnä selvityksen kanssa erikseen kustakin päättymättömästä asiasta, joka vielä on toimesta riippuvana.
48 §. Kamreeri on velvollinen: pitämään pääkirjaa kaikista kassan varoista, tuloista ja menoista, saamisista ja puhtaan rahan säästöstä sekä sen muassa erityistilejä siihen pannuista erinäisistä tulo- ja menolajeista, ollen kirja niin laitettuna, että tilinpäätös voi tapahtua, milloin ikinä niin vaaditaan; samoin pitämään täydellistä, säännöllisellä nimiluettelolla varustettua kirjaa eläkekassan osakkaista ja siihen panemaan kaikki muutokset, jotka niiden suhteen sattuvat; osakasten vuosimaksujen suhteen jokaisen kanssa heistä pitää eri tiliä; tarkastamaan asianomaisten tilin- tekijäin tilisuorituksia palkkasäästöistä ja eläkemaksuista sekä, jos kassan oikeus näkyy siinä loukatuksi tulleen, niin joutuisasti kuin suinkin johtokunnalle ilmoittamaan muistutuksen siitä, ojennuksen tekemistä ja tarpeellisiin toimiin ryhtymistä varten; kirjoittamaan tarkkaa luetteloa kaikista niistä kuolinpesistä, joille johtokunta on eläkerahan määrännyt, ja niissä tapahtuneista muutoksista; laatimaan säännöllistä, aapistollisella nimiluettelolla varustettua lainauskirjaa kaikista eläkekassasta myönnetyistä lainoista ja siinä jokaisen lainanottajan kanssa pitämään erityistä tiliä, joka on vuotuisesti umpeen laskettava; kassanvalvojan läsnäollessa ja hänen katsantonsa alla vastaanottamaan ja kuittaamaan kaikki ne rahat, jotka asianomaisilta johto- kunnalle lähetetään, sekä sen vuoksi myös postikonttoorissa nostamaan ja kuittaamaan tulleet rahalähetteet, kuin myöskin ylöskantamaan ja kuittaamaan korot ja maksun- alaiset lainat, jotka maksettaviksi ilmoitetaan; johtokunnan maksunmääräysten mukaan toimittamaan kaikki ulosmaksut; tuloista ja menoista kirjoittamaan säännöllistä kassakirjaa, joka kultakin kuukaudelta umpeen lasketaan ja kassanvalvojan tarkastuskirjaan verrataan; laiminlyödyistä korkojen ja lainain maksamisista sekä kassan muista sisään- tuloista viimmeistäänkin neljässätoista päivässä maksuajan loputtua antamaan johtokunnalle tahi esimiehelle tiedon, jolloin todistetut kopiot velkakirjoista, jotka merkitään erityiseen lähetysdiarioon, pitää mukaan pantaman ja annettaman asiainvalvojalle, joka ne kuittaa sanottuun diarioon; myöskin johtokunnalle tahi esimiehelle ilmoittamaan kiinnityksistä, jotka ovat valvottavat ja uudistettavat, sekä näitä kiinnityksiä koskevat asiakirjat äskenmainitulla tavalla jättämään asiainvalvojalle; tekemään luetteloja kassan vakuudeksi kiinnitetyistä omaisuuksista, johtokunnan likemmän ohjeen mukaan asianomaisille tuomareille päällekirjoittamista varten lähetettäviksi; sanomalehtiin pantujen kuulutusten johdosta antamaan esimiehelle tiedon lainanottajain ja takausmiesten kuolontapauksista ja myös ilmoittamaan, milloin saamisia konkurssiasioissa pitää uloshaettaman, ynnä muita muutoksia, jotka voivat vaikuttaa kassan vakuuteen ulkona olevista lainoista, sekä vihdoin ennen Huhtikuun loppua kunakin vuonna johtokunnan tarkastettavaksi jättämään täydellisen, johtokunnan annettavan kaavan mukaan tehdyn tilinpäätöksen kassan varoista sekä tuloista ja menoista lähinnä edelliseltä vuodelta, pitäen tämän tilin muassa olla kaikki siihen kuuluvat todisteet, jotka erikseen nidotaan ja joihin tilissä viitataan ja osoitetaan.
49 §. Niitä tarkempia ohjeita, jotka virkamiesten töiden suhteen saatetaan nähdä tarpeelliseksi, tulee johtokunnan antaa; kuin myös jäsenet keskenänsä jakakoot erityiskohtaisen valvonnan siitä, että edelliset tehtävänsä tekevät. Tämä jako on pöytäkirjaan kirjoitettava.
50 §. Älköön kukaan johtokunnan virkamiehistä ilman luvatta matkustako pois kaupungista. Semmoisen luvan saa esimies antaa korkeintaan neljäksitoista päiväksi, kun työt sitä myöntävät, mutta jos pitempää virkavapautta halutaan, pitää sitä anottaman johtokunnalta, joka jos anomukseen suostutaan, kuin myös muutenkin sairauden tahi muun laillisen esteen sattuessa, määrää jonkun, joka toimittaa poissaolevan virkaa, ja säätää palkkion siitä, elleivät asianomaiset siitä hyvällä sovi keskenänsä.
51 §. Virheistä ja laiminlyömisistä saa johtokunta virka- miehillensä antaa sopivia nuhteita taikkapa vianalaisen yhdeksi tahi useammaksi kuukaudeksi virasta luovuttaa, koko palkkion tahi jonkin sen osan menetyksellä, taikka kokonaan virasta eroittaa. Jos virkamies tavataan semmoisia virheitä tahi laiminlyömisiä tehneeksi, että sen kautta on kassalle tullut tappiota, antaa johtokunta asianomaisen tuomioistuimen luona hakea häneltä korvausta siitä. Jos joku virkamiehistä oikeudestossa syyhyn tuomitaan kunniaan koskevasta rikoksesta taikka luovuttaa omaisuutensa velkojain tyydyttämiseksi tahi pannaan holhojan hoidettavaksi, on hän heti virasta eroitettava.
52 §. Kaikista oppilaitoksista, joiden virkamiehet kuuluvat tähän eläkerahalaitokseen, pitää joka vuosi Tammikuun kuluessa johtajain kautta johtokunnalle annettaman kertomus niistä muutoksista, joita lahinnä edellisenä vuonna on kuoleman kautta tahi muulla tavoin osakkaissa sattunut, niin myös tieto päivästä, jona muutos on tapahtunut, ja niistä henkilöistä, jotka eronneiden jälkeen ovat virkaan tulleet.
53 §. Kunkin vuoden Joulukuulla ryhtyy johtokunta tarkastamaan sitä ennen Marraskuun 25 päivään asti tehtyjä eläkerahan hakemuksia ja kirjoittaa, tulleiden asiakirjain johdosta, hakijat eläkkeensaajiksi asianomaisessa luokassa sekä ulosantaa siihen myös tarpeenmukaiset eläkekirjat, jonka perästä eläkkeitä määränsuuruisina nautitaan 8 §:ssä määrätystä ajasta alkaen.
54 §. Syyskuun keskivälillä kunakin vuonna pitää Suomen virallisiin sanomalehtiin pantaman ilmoitus tämän edellisessä §:ssä määrätystä ajasta eläkkeenhakemusten esiinottamiselle johtokunnassa sekä niistä todistuksista, jotka eläkkeenhakijain, tämän ohjesäännön 24 §:n mukaan, pitää hakemuksiinsa liittää. Jokaisen eläkerahasovituksen jälkeen pitää johtokunnan myöskin Suomen virallisissa sanoma- lehdissä kuuluttaa, mitkä kuolinpesät on julistettu eläke- rahaan oikeutetuiksi.
55 §. Jos eivät eläkekassan pääomain korot laitoksen vaikutustoimen kymmenenä ensi vuotena riittäisi eläkkeiden maksamiseen, tulee johtokunnan heti pitää tointa komitealaisten kokoonkutsumisesta sillä tavalla kuin tässä alempana säädetään. Saman tekemään on johtokunta myöskin velvollinen, jos kymmenenä seuraavana vuotena eläkkeitä ei voida täydellisinä suorittaa laitoksen pääomain koroilla ja puolilla osakkaiden vuosimaksuilla; mutta viimmeiseksi sanotun ajan jälkeen saatetaan sekä korot että kaikki eläkemaksut ilman sen enempää käyttää mainittuun tarpeesen.
56 §. Johtokunnan on huoli pidettävä siitä, että kassaan tulleet rahat kasvuutetaan, joko luotettaville ja kunnollisille henkilöille lainaamalla taikka hyviä arvopareita ostamalla semmoisella kurssilla, että tarkan laskun mukaan voidaan saada viiden prosentin korko; tullen johtokunnan tähän olevan tilaisuuden puutteessa toistaiseksi tallettaa rahat johonkin arvolliseen pankkilaitokseen.
57 §. Kun lainaa eläkerahalaitoksen varastoista pyydetään, on asianmukainen velkakirja sitä varten sisäänannettava.
Lainoja myönnetään:
1:ksi) Kiinnitystä vastaan rälssisätereihin, raja- ja pyykki- taloihin sekä rälssitaloihin kahdeksi kolmanneksi ja vero- tiloihin korkeintaan puoliksi sitä arvoa, jonka johtokunta, sisäänannetut asiakirjat tarkastettuansa, saa määrätä. Jos pantiksi pantu omaisuus ennestään on kiinnityksen alaisena, voidaan kuitenkin lainaa myöntää siihen saatavaa kiinnitystä vastaan, kunhan vaan kaikkein niiden lainain summa ynnä kolmen vuoden korkojen kanssa, joilla omaisuus sillä tavoin tulee rasitetuksi, ei mene yli sen määrän, mitä edellämainitun perustuksen mukaan korkeintaan saa omaisuutta vastaan lainata. Kiinnitystä vastaan maalla olevaan kiinteään omaisuuteen myönnettäköön myös lainoja ilman omaisuuden arvoon niin varmaan katsomatta, kun tuodaan niin sanottu täytetakaus, jonka johtokunta voi hyväksyä ja jossa takaus- miehet sitoutuvat toinen toisensa edestä ominaiseen edes- vastaukseen sen maksamisesta, mitä omaisuuden myömisellä eläkekassan saamisen korvaamiseksi ei tule täydelleen suoritetuksi; ollen johtokunnan asiana tarkemmin määrätä semmoisen täytetakauksen kelpaavaisuuden ehdot ja pitääkö tässä hankkia ne todistukset ja asiakirjat, jotka lainoja varten kiinnitystä vastaan ylipäin ovat tarpeelliset.
2:ksi) Kiinnitystä vastaan velanrasittamattomiin huoneuksiin ja kartanoihin kaupungissa tahi ruukkeihin, verollisiin myllyihin tahi muihin sellaisiin laitoksiin, jotka ovat hyväksytyssä palovakuutuslaitoksessa vakuutetut. Laina- summa rivihuoneuksia vastaan ei saa nousta yli kahden kolmanneksen eikä puuhuoneuksia vastaan päälle puolta pantiksi kirjoitetun omaisuuden palovakuutusarvoa. Lainoja vakuutta vastaan semmoisessa kaupungin kartanossa tahi tilassa, joka ennen on kiinnitetty, saa kiinnitystä ja täytetakausta vastaan myöntää samoilla ehdoilla, kuin lainain suhteen maatilan varalla yhtäläisessä tapauksessa tässä ylempänä on määrätty.
3:ksi) Velkakirjaa vastaan, joka lainan eteen muista yleisistä kassoista tahi yksityisiltä henkilöiltä on kiinteään omaisuuteen laillisesti kiinnitetty ja jonka siten lainanantaja, velallisen siihen kirjoitetulla suostumuksella, on suorastaan eläkekassalle siirtänyt. Semmoisen lainan suuruus määrätään muiden kiinnitysvelkain suhteen säädettyjen perustusten mukaan; ja tätä lainaa ei saa myöntää eikä omaisuuden omistajalle siirtää, ennen kuin on asianomaisen tuomarin antamalla todistuksella näytetty, ett´ei kiinnitys ole kuoletettu taikka muulla tavalla kadottanut alkunaista arvoansa.
4:ksi) Takuusitoumusta vastaan kahdelta tahi useammilta täysivaraisilta, johtokunnan kelvoksimilta henkilöiltä, jotka menevät keskenänsä ominaiseen edesvastaukseen lainan takaisinmaksamisesta.
5:ksi) Hypoteekkiä eli panttia vastaan hyvissä arvopape- reissa, siihen määrään, jonka johtokunta näkee kohtuulliseksi niitä vastaan lainaksi antaa, kun lainanottaja panee semmoisen täytetakauksen, josta tämän §:n ensimmäisessä kohdassa puhutaan.
58 §. Velkakirja kirjoitetaan sen kaavan tahi niiden erinäisten määräysten mukaan, joita johtokunta antaa. Vuotuinen korko määrätään niin suureksi, kuin olot saattavat vaatia, ei kuitenkaan missään tapauksessa alemmaksi kuin viisi prosenttia. Jos kuitenkin vastedes tulee tarvis muuttaa korkokantaa, kutsukoon johtokunta komitealaiset kokoon mainittua seikkaa miettimään.
59 §. Kiinnityslainain velkakirjoista, jotka ovat miehen ja vaimon taikka kahden tahi useamman yhteisen omistajan allekirjoittamat, pitää heidän kumpikin omasta ja molempain taikka kukin omasta ja kaikkein puolesta sitoutua lainan takaisinmaksamiseen.
60 §. Kirjoituksen taitavain henkilöiden antamat velkakirjat ovat heidän itsiensä tehtävät ja allekirjoitettavat. Jos useammat kirjoituksen taitavat lainanhakijat ovat sitoumuksen allekirjoittaneet, pitää yhden heistä olla kirjoittanut sen. Samoin pitää velkakirjaan tehdyn takuu- sitoumuksen olla jonkun takausmiehistä kirjoittama, kun he kirjoittaa osaavat; jota paitsi velallisten ja takausmiesten omakätisten allekirjoitusten tulee olla paikkakunnan tuomarin tahi kruununvoudin, seurakunnan kirkkoherran, julkisen notariuksen taikka kahden hyväksi tunnetun henkilön todistamat sekä allepannuilla sineteillä varustetut. Jos lainanhakijat ja takausmiehet vaan huononpuolisesti taitavat tahi eivät ensinkään osaa kirjoittaa, ja jos he ainoastaan taitavat piirtää nimensä tahi puumerkkinsä, pitää semmoisen velkakirjan tekijän siihen myös kirjoittaa nimensä ynnä arvon ja olinpaikan kanssa. Että lainan- hakijain ja takausmiesten allekirjoitukset ovat oikeat tahi että he, tietäen mitä semmoinen velkakirja tahi takuu- sitoumus sisältää, ovat siihen nimensä ja puumerkkinsä kirjoittaneet, on myöskin samalla tavalla todistettava.
61 §. Lainaa myönnetään vakuutta vastaan kiinteässä omaisuudessa ei ainoastaan sittenkuin omaisuus edeltäpäin on omistajan ilmoituksesta ja kustannuksella samasta lainasta kiinnitetty, vaan myös sitä ennenkin, jos hakija antaa erinäisen takuusitoumuksen kahdelta tahi useammilta johtokunnan hyväksymiltä henkilöiltä, jotka menevät keskenänsä ominaiseen edesvastaukseen lainasta, kunnes laillinen kiinnitys omaisuuteen eläkekassan hyväksi ennättää tulla annetuksi ja johtokunta sen hyväksyä lainan vakuudeksi.
62 §. Ennen kuin myönnetään lainaa kiinnitystä vastaan maalla olevaan kiinteään omaisuuteen, pitää pantiksi tarjottu omaisuus arvattaman joko asianomaisen tuomarin taikkapa kruununvoudin, henkikirjoittajan, nimismiehen tahi muun paikkakunnassa asuvan asianymmärtävän henkilön kautta, kahden luotettavan miehen avulla.
63 §. Ne asiakirjat, jotka, paitsi asianomaista velkakirjaa, lainan hakemusta varten kiinnitystä vastaan kiinteään omaisuuteen, aina hakemuksen eri laatua myöten, tarvitaan, ovat seuraavat:
1:ksi. Kihlakunnan- tahi Raastuvanoikeuden pöytäkirja hakijalle annetusta huudosta omaisuuteen, jonka hän on oston, vaihdon, lahjan tahi testamentin kautta saanut, sekä oikeuden sen perustukselle hänelle antama kiinnekirja. Jos lainanhakija on pantiksi kirjoitettuun ja kiinnitettyyn omaisuuteen saanut ainoastaan yhden tahi useamman huudon, mutta ei laillista kiinnettä, pitää, siksi kuin tämä on saatu, lainasta annettaman erityinen otollinen takaus, kaavan mukaan, jonka johtokunta sitä varten ulosantaa. Perityn kiinteistön suhteen pannaan oheen pesänkirjoitus- ja perinnönjakokirjat ynnä todistuksen kanssa, että jako on saanut laillisen voiman, sekä hakijan perinnöksi ostamasta omaisuudesta se perintökirja, joka hänelle on annettu.
2:ksi. Kauppakontrahti, jos semmoista on tehty, tahi se erityinen välikirja, joka omaisuudesta tahi jostakin sen osasta taikka osto- ja maksuehdoista voipi asianomaisten välillä olla suostuttu tahi seurattavana.
3:ksi. Todistus tuomarilta taikka uskottavilta ja hyviksi tunnetuilta miehiltä, selittävä, josko maalla pantiksi pantu omaisuus, jonka varalla lainaa haetaan, on eläkkeellä rasitettu vai eikö.
4:ksi. Todistus lääninkonttoorilta tahi paikkakunnan henki- kirjoittajalta omaisuuden luonnosta.
5:ksi. Toimituskirja siitä arviosta, joka omaisuudesta on pidetty.
6:ksi. Kaupunginkartanolle sekä ruukille, myllylle tahi muulle paloa vastaan vakuutetulle laitokselle annettu palovakuutuskirja niin myös todistus sekä kiinteistöllä siihen aikaan olevasta vakuutusarvosta että suoritetuista vakuutusmaksuista.
7:ksi. Asianomaisen majistraatin todistus siitä, että pantiksi pantu, palovakuutettu huoneus seisoo vapaalla maa-alalla eli että hakijalla on pysyväinen oikeus maa-alaan.
8:ksi. Paikkakunnan tuomarin tahi raastuvanoikeuden todistus, ett´ei omaisuudessa ole mitään lunastushintaa maksamattomana.
9:ksi. Paikkakunnan tuomarin taikka raastuvanoikeuden todistus annetuista tahi haetuista kiinnityksistä pantiksi kirjoitettuun omaisuuteen, sisältävä sitä paitsi tiedot, onko sinä päivänä, jona kiinnitys eläkekassan hyväksi annettiin, kentiesi toisia kiinnityksiä haettu tahi myönnetty, taikka onko mikään verokontrahti tahi muu omaisuutta rasittava välikirja oikeuden pöytäkirjassa kiinnitettynä, niin myös josko lainanhakijan hallussa tahi hoidossa on jotakin julkista ylöskantoa tahi muita etuusoikeutta nauttivia rahoja.
10:ksi. Kahden täysivaraisen ja hyväksi tunnetun miehen allekirjoittama sitoumus, jossa he, jos johtokunta niin vaatii, eivät ainoastaan todista, että lainanhakija ei holhojana tahi valvojana hoida lastenperintöä tahi muita semmoisia varoja, jotka etuusoikeudella maksetaan, vaan myös keskenäisesti menevät ominaiseen vastuunalaisuuteen siitä tappiosta, jota haetusta lainasta muussa tapauksessa saattaa eläkekassalle tulla.
11:ksi. Asianomainen papinkirja, joka selvittää onko hakija nainut sekä onko hän tahi hänen vaimonsa ennen ollut naimisissa. Jos nämät asianhaarat ovat johtokunnalle tunnetut, ei semmoista kirjaa tarvitse hankkia. Erityisissä tapauksissa tulee hakijan asianmukaisella pesänositus- todistuksella tahi kuiteilla toteen näyttää, että toisen tahi toisen aviopuolison edellisestä naimisesta olevilla lapsilla ja perillisillä ei ole mitään osaa pantiksi pannussa omaisuudessa.
12:ksi. Luettelo kaikista velkakirjaa seuraavista asiakirjoista.
13:ksi. Valtuuskirja asiamiehelle, jos semmoista käytetään, osoittava, mitä tarkoitusta varten se on annettu.
Johtokunnan määräyksiä muiden tarvittavain asiakirjain tahi todistusten tuomisesta tulee lainanhakijan muuten noudattaa.
64 §. Jos jokin eläkekassasta saadusta lainasta kiinnitetty omaisuus joutuu pois entiseltä omistajalta, on uusi omistaja, jos hän tahtoo lainaa pitää, ja sittenkuin on omaisuuteen saanut ensimmäisen huudon, velvollinen ilmoittamaan itsensä johtokunnan luona lainan muuttamista varten omalle nimellensä, jolloin myöskin pöytäkirja ensimmäisestä huudosta on sisäänannettava ynnä haltijan antaman sitoumuksen kanssa, jossa hän ei ainoastansa rupea kaikkiin niihin velvollisuuksiin lainan edestä, jotka ovat entisellä omistajalla olleet, vaan myös suostuu siihen, että kiinnitys uudistetaan hänen nimellensä.
65 §. Tämä sitoumus ynnä entisen omistajan kiinnitetyn velkakirjan kanssa tulee johtokunnan sittemmin näytättää asianomaiselle tuomioistuimelle, joka laillisessa järjestyksessä antakoon kiinnitysuudistuksen omaisuuteen lainan vakuudeksi ja sen täydellisenä pöytäkirjaan ottakoon sekä muuten entiseen velkakirjaan merkitköön, että kiinnitys omaisuuteen on uuden omistajan nimelle, hänen erityisen sitoumuksensa nojassa, laillisesti uudistettu.
66 §. Eläkekassa nauttii, sen johdosta mitä tämän edellisessä §:ssä säädetään, samaa vakuutta omaisuudessa, kuin kiinnitys entisenkin omistajan omistusaikana tuotti. Sittenkuin pöytäkirja kiinnityksen uudistamisesta ynnä velkakirjain kanssa on tuotu, siirtäköön johtokunta lainan uudelle omistajalle, joka sen itse kohdastansakin vastaa, jonka jälkeen entinen omistaja on sitoumuksestansa vapaa.
67 §. Uudistetulla kiinnityksellä näin rasitettuun omaisuuteen ei tuomioistuin saa antaa viimmeistä huutoa eikä kiinne- kirjaa, ennen kuin omistaja on johtokunnalta saadulla todistuksella näyttänyt, että laina on hänen nimellensä uudistettu tahi eläkekassaan maksettu. Muuten älköön myöskään tuomioistuin mihinkään eläkekassan hyväksi kiinnitettyyn omaisuuteen, joka on toiselle omistajalle siirretty, sittenkuin siihen ensimmäinen huuto on saatu, myöntäkö sen enempää lainhuudatusta, ennen kuin siitä on johtokunnalle tieto annettu: ollen johtokunnan asiana aika ajoin asiainvalvojan kautta lähettää asianomaisille tuomareille luettelot sellaisista kiinnitetyistä omaisuuksista ja kassan vakuudeksi pyytää niihin merkittäviksi ne omistusoikeuden muutokset, joita ehkä on sattunut.
68 §. Kiinteistön, joka kassan kiinnitetyn saamisen maksamiseksi huutokaupalla myödään, mahtakoon johtokunta, jos tarjottu huutokauppasumma ei vastaa kassan saamista, asiainvalvojansa kautta huutaa sisään kassan varalle ja sille sitten lainkiinteen hakea. Jos ei sukulunastaja omaisuutta lunasta, pidetään se johtokunnan hallittavana, siksi kuin sen myöminen voi edullisimmin tapahtua.