Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
henkikirjoituksesta Suomenmaassa.
Annettu Helsingissä, 9 p:nä Joulukuuta 1878.
Me Aleksander Toinen jne., Teemme tiettäväksi: Suomen Senaatimme alamaisesta esityksestä olemme Me katsoneet hyväksi armossa säätää ja määrätä niin kuin seuraa:
I. Luku.
Henkikirjoituksen toimittamisen ajasta ja paikasta.
1 §. Henkikirjoitusta, jolla on tarkoituksena saada selkoa väkiluvusta ja olla perustuksena eräille kaansalaisvelvolli- suuksille ja oikeuksille, pitää kunakin vuonna Maaliskuun 15 ja Kesäkuun 15 päivän välillä erikseen kussakin kunnassa toimitettaman henkikirjoittajalta taikka, kun olosuhteet siihen syytä antavat, kaupungissa toiselta Kuvernöörin määräämältä henkilöltä. Kunnan tulee toimitusta varten maksuttomasti antaa sopiva huoneus lämpimän ja valaistuksen kanssa.
2 §. Kuvernöörin asia on, ehdoituksen mukaan, joka toimitusmiehen tulee tehdä ja ennen Tammikuun kuluttua Kuvernöörille lähettää, henkikirjoituksen toimittamista varten yksi tahi useampia piirejä kussakin kunnassa ynnä aika ja paikka toimitukselle sekä siitä antaa kuulutus, jonka myöskin tulee sisältää tieto, mitä tämän asetuksen 3 §:n 1 ja 2 kohdassa sekä 6, 7, 8, 9, 10 ja 11 §§:ssä kuin myöskin 29 §:n 3, 4, 5, 6 ja 7 kohdassa säädetään. Kuulutus on kaksi kertaa, ensimmäinen kerta vähintänsä kolme viikkoa ennen toimitusta, julkiluettava kirkoissa sekä yksi kerta julkaistava paikkakunnan suomalaisissa ja ruotsalaisissa sanoma- lehdissä ja sen jälestä oleva saatavana ilmoitetussa paikassa kunnassa.
Kun kaksi tahi useampaa päivää määrätään toimitukselle samassa kunnassa, pitää myöskin ne kyläkunnat tahi kaupunginosat, jotka kunakin päivänä tulevat henkikirjoihin pantaviksi, määrättämän ja kyläkunnat samasta seudusta yhtä haavaa sisäänkutsuttaman.
3 §. Se säännös 12 §:ssä armollisessa asetuksessa hengeltä maksettavista veroista, annettu 20 p:nä Helmikuuta 1865, että itse kukin Suomen kansalainen pitää ynnä vaimonsa, lastensa ja muiden hänen huonekuntaansa oikeastaan kuuluvien henkien kanssa hengille otettaman siinä paikka- kunnassa, missä hänellä on asuntonsa ja oikea kotonsa ja hän porvarillikettä tahi muuta elatuskeinoa harjoittaa taikka virkaa toimittaa, on noudatettava tämän asianlaidan mukaan kalenterivuoden alussa, älköönkä sittemmin tapahtuva muutto vaikuttako henkikirjoituspaikan muutosta samalta vuodelta.
Älköön myöskään henkikirjoituspaikkaa muutettako ainoastaan siitä syystä, että joku satunnaisesti on poissa kotiseudultaan.
Vaivainen sekä se, joka vaimoa tahi alaikäistä lasta varten nauttii alituista apua, pannaan sen kunnan henkikirjoihin, jolta apu nautitaan.
Jos jonkun oikea henkikirjoituspaikka on riidanalaisena, pitää hän, kunnes riita on ratkaistu, pantaman henkikirjoihin siinä paikkakunnassa, jossa hän viimeiseksi on ollut hengille otettu.
II. Luku.
Lukusijakirjoista sekä ilmoituksista sisäänmuuttaneista hengistä.
4 §. Kunkin seurakunnan lukusijakirja pitää vuosittain ennen henkikirjoitusta olla täydellisesti tehty ja täydennetty kaikkien lähinnä edellisenä vuonna tapahtuneitten väen- muutosten sekä syntymysten ja kuolemankohtausten kuin myöskin rakennettujen avioliittojen suhteen; ja tulee kirkko- herran, saadaksensa tarpeellisia tietoja tämän täydennyksen toimittamiseksi, kyläkunnittain tahi piirittäin asianomaiset taloudenpitäjät kokoonkutsua.
5 §. Jos muuttokirja, joka kirkkoherralle sisäänmuutto- paikassa jätetään vuoden henkikirjoituksen perästä siellä, on annettu ennen saman vuoden alkua, tulee kirkkoherran sillätavoin sisäänmuuttaneen hengen nimestä, ijästä, ammatista ja asuinpaikasta ennen Elokuun 1 päivää antaa toimitusmiehelle henkikirjoituksessa tieto, henkikirjaan pantavaksi.
6 §. Isännän, joka 46 §:n mukaan armollisessa palkkaus- säännössä 30 p:ltä Tammikuuta 1865 on velvollinen semmoisen palkollisen muuttokirjaa, joka on toisesta seurakunnasta pestattu, ennen neljäntoista päivän kuluttua palkollisen tulon jälkeen kirkkoherralle jättämään, pitää, jos estettä tässä kohtaisi, se kirkkoherralle määrätyn ajan kuluessa ilmoittaa; älköönkä kukaan kirkonkirjaan toisen päälle kirjoitettako ilman tämän ilmoitusta taikka esiintuotua kirjallista suostumusta siihen.
Jos kiinteimistön haltia tahi hänen sijaisensa on tilalla antanut asuntoa jollekin, joka on toisesta seurakunnasta sisäänmuuttanut, olkoon samoin kuin isäntä edesvastauk- sessa muuttokirjan sisäänjättämisestä kirkkoherralle ennen edelläsäädetyn ajan kuluttua.
III. Luku.
Ilmoituksesta henkikirjaan.
7 §. Itse kukin, joka omistaa tahi viljelee maatilaa maalla, kuin myöskin talon tahi rakennetun arentitontin omistaja tahi hoitaja kaupungissa tahi kauppalassa, olkoon velvollinen määrättynä päivänä siinä kunnassa, jossa hän on hengille pantava, toimitusmiehelle kirjallisesti ilmoittamaan itsensä ja talonväkensä ristimä- ja liikanimeltä sekä, jos niin tapahtua voipi, syntymävuodelta ja syntymäpäivältä, ammattinsa niin kuin myöskin tilan, talon ja tontin, sen aseman kylässä maalla sekä kaupunginosassa ja korttelissa kaupungissa, paikan jossa kukin viimeiseksi on ollut henkikirjoissa, sen vieraan uskonopin, johon joku ilmoitetuista hengistä kuuluu, sekä onko joku vapautettu henkirahaa suorittamasta. Hänen tulee myöskin kirjallisesti ilmoittaa kaikki ne, jotka hyyryläisinä, torppareina, teollisuudenharjoittajina, kauppiaina, käsityöläisinä tahi minkälaisina hyvänsä tilalla, talossa tahi tontilla asuvat.
8 §. Taloudenpitäjä ja itse kukin, joka toisen maalla tahi toisen talossa tahi tontilla asuu, olkoon myöskin velvollinen henkikirjoituksessa, noudattamalla mitä lähinnä edellisessä pykälässä säädetään kiinteimistön haltialle tahi hoitajalle, kirjallisesti ilmoittamaan itsensä ja talonväkensä.
9 §. Sen, joka omistaa, viljelee tahi hallitsee kiinteimistöä taikka harjoittaa liikettä toisessa kunnassa, kuin siinä, jossa hän on hengille pantava, pitää henkikirjoituksessa edellisessä kunnassa, mitä tulee kiinteimistöön tahi liikkeesen ja sen palveluksessa oleviin henkiin, jättää kirjallinen ilmoitus yhtäpitäväisesti sen kanssa, mitä 7 §:ssä säädetään.
10 §. Vähemmän kirjoitustaitoiset yhteisessä kansassa jättäkööt henkikirjoituksessa itse tahi asiamiesten kautta ilmoituksensa suullisesti.
11 §. Luetteloja henkikirjaan pitää paitsi sitä tehdä ja antaa:
a) asianomaisen metsänhoitajan: väestöstä kruunun puistoissa tahi liikamailla hänen virkapiirissänsä;
b) kunnallislautakunnan jäsenen: kaikista niistä, jotka asuvat hänen piirissään olevilla kylien yhteismailla tahi muulla maalla, joka ei ole jaettu kruunulle tahi vissille tilalle; kuitenkin niin, ettei edellämainituilla mailla asuvia taloudenpitäjiä tämän kautta vapauteta velvollisuudesta 8 §:n mukaan itse ilmoittaa talonväkensä;
c) vaivaishoitohallituksen: niistä, jotka ovat sen holhouksen tahi isäntävallan alaisina taikka nauttivat vaivaisapua;
d) sairashuoneen, hospitalin sekä rangaistus- ja työvankihuoneen johtajan: heidän hoitonsa ja valvontansa alaisista hengistä;
e) merimieshuoneen tahi, missä semmoista ei ole, maistraatin tahi kruunun nimismiehen: kaikista heidän piireissään asuvista päälaivanisännistä ja laivanisännöitsijöistä, ja merimieshuoneen erittäin niihin sisäänkirjoitetuista hengistä, jotka passilla varustettuina ovat ulkomaanmatkoilla ynnä ilmoituksen kanssa, koska passi on annettu; sekä
f) päälaivanisännän ja laivanisännöitsijän: niistä laivanpäälliköistä ja laivaväestä, jotka ovat palveluksessa heidän laaivoillansa, ilmoituksen kanssa, ovatko nämät naidut ja onko kukaan heistä edellisenä vuonna kuollut ja milloinka se on tapahtunut.
12 §. Yleisen työn päällikön, yhtiönjohtajan, työnantajan tahi työnhoitajan yleensä ja kunkin yksityisen hengen pitää vuosittain semmoisista hengistä, joita hän ei ole laillisesti pestannut tahi jotka muuten eivät ole työpaikalla henki- kirjoissa ja jotka vuoden alussa, minkälaisessa toimessa hyvänänsä, ovat hänen luonansa työssä, asianomaiselle poliisikamarille, kaupunginviskaalille tahi kruununnimis- miehelle ennen Helmikuun 1 päivää jättää kirjallisia, kunnittain henkikirjoituspaikkain mukaan tehtyjä luetteloja ilmoituksen kanssa niihin otettuin henkien ristimä- ja liikanimestä, syntymävuodesta ja syntymäpäivästä sekä missä heillä henkikirjoituspaikkakunnassa viimeiseksi on ollut asuntonsa; ja on poliisikamarin, kaupunginviskaalin ja kruununnimismiehen velvollisuus valvoa tämän määräyksen noudattamista ja vastaanotetut luettelot, niihin kirjoitetun todistuksen kanssa, että ne pitävät yhtä niitten luettelojen kanssa, joita he itse ovat pitäneet paikkakunnassa työkirjoilla oleskelevista hengistä, Kuvernöörille lähettää, asianomaiselle henkikirjoittajalle tarjona pidettäväksi.