Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
asevelvollisten mittauksesta ja katselmuksesta.
Annettu Helsingissä, 10 p:nä Marraskuuta.
Me Aleksander Toinen jne., Teemme tiettäväksi: Siitä tehdystä alamaisesta esityksestä olemme Me, vahvistamalla tähän liitetyn luettelon semmoisista ruumiinvioista ja taudeista, jotka tuottavat täydellisen vapautuksen sota- palveluksesta, nähneet hyväksi armossa vahvistaa seuraavat
Säännöt asevelvollisten mittaukselle ja katselmukselle.
1 §. Kun lääkäri tutkii asevelvollista saadaksensa selkoa hänen kelvollisuudestaan sotapalvelukseen, pitää, tapahtu- koonpa se kutsuntatilaisuudessa taikka muuna aikana, asevelvollisen omasta pyynnöstä taikka läänintoimiston määräyksestä, seuraavaa noudatettaman:
Katselmus on toimitettava, kun vuodenaika sitä vaatii, lämmitetyssä huoneessa, ainoastaan niitten henkilöin läsnäollessa, joiden asiana on tutkimusta toimittaa taikka siinä läsnäolla.
Ensiksi mitataan ruumiinpituus asianomaisesti va´atulla mittapuulla, joka on pykälöity jalkoihin ja kalutuumiin. Sen jälkeen tutkitaan yleinen terveydentila ja ruumiinlaatu kuin myöskin ryhti seisoessa ja käydessä sekä viimeiseksi erityiset elimet ja ruumiinosat. Rinnanlaajuus mitataan asian- omaisesti va´atulla mittanauhalla, joka on pykälöity kalu- tuumiin ja linjoihin.
2 §. Lopetettuansa katsastetun ruumiinlaadun tutkimuksen, pitää lääkärin siitä antaa lause, jonka, ynnä ilmoituksen kanssa mitä tutkittaissa on ilmi tullut, tulee sisältää siihen perustunut lausunto, onko katsastettu lähinnä seuraavassa §:ssä annettuin sääntöin mukaan katsottava sotapalveluk- seen kelvolliseksi, kelpaamattomaksi taikka toistaiseksi kykenemättömäksi: ja pitää lause, jos katselmus toimitetaan kutsuntatilaisuudessa, toimiston pöytäkirjaan pantavaksi esiinsaneltaman, mutta muussa tapauksessa ilmoitettaman erinäisesti siitä annetussa todistuksessa.
3 §. Sotapalvelukseen kelvollinen on se, joka on ruumiillisesti täysin kehittynyt sekä havaitaan olevan joko täydellisesti terve ja virheetön taikka myöskin vaan vähempien virheitten ja vikain alainen, jotka eivät missään määrässä vähennä hänen palvelukseenkelpaavaisuuttansa.
Sotapalvelukseen kelpaamaton on se, jota vaivaa joku niistä vioista, jotka ovat lueteltuina luettelossa semmoisista ruumiinvioista ja taudeista, jotka tuottavat täydellisen vapautuksen sotapalveluksesta, kuin myöskin se, joka on useampien vähempien virheitten tahi vikain alainen, jotka eivät kukin itsekseen vaikuta hylkäämistä, mutta jotka, kun niitä useampia yhdessä tavataan, saattavat aikaan kelpaa- mattomuutta sotapalvelukseen.
Toistaiseksi sotapalvelukseen kykenemättömäksi katsotaan sitä, joka ei ole täydelliseen ruumiilliseen kehitykseen joutunut taikka sairastaa tautia, joka ei ole syynä täydelliseen vapautukseen, taikka ei vielä ole saavuttanut takaisin voimiaan kärsityn taudin perästä.
Luettelo semmoisista ruumiinvioista ja taudeista, jotka tuottavat täydellisen vapautuksen sotapalveluksesta.
I. Tauteja ja vikoja, jotka eivät kuulu mihinkään määrättyyn ruumiinosaan.
1) Sairasmielisyys.
2) Tylsämielisyys (idiotismi); ahdas järki semmoisessa määrässä, että sotilasvalmistus sen kautta tulee mahdottomaksi.
3) Lankeeva tauti, jos kohtauksia siitä kahtena viimeisenä vuotena tiettävästi on tapahtunut.
4) Kestävät hermotaudit, niin kuin chorea, neuralgia.
5) Kestävä rampaus.
6) Melkoinen jäsenten vioitus tahi viallisuus (raajarikko).
7) Liian suuri lihavuus.
8) Kestävä yleinen heikkous.
9) Yleinen risatauti korkeammassa määrässä.
10) Vaikeammat kuppataudin muodot.
11) Pitkälliset (kronilliset), laajemmalta levinneet ihotaudit, niin kuin eczema, psoriasis, lupus, favus.
12) Ajokset ja uudismuodostukset, jotka ovat melkoisesti rumentavia tahi varsinaisesti rajoittavat liikkumiskykyä.
13) Suuremmat tahi allaoleviin osiin yhteenkasvaneet arvet, jotka ovat rumentavia tahi rajoittavat liikkumiskykyä.
14) Vaikeammanlaatuiset pukamat tahi mätähaavat.
15) Luumärkö (caries necrosis).
16) Dyskrafiat ja kakeriat, niin kuin pahkula(tuberkeli)tauti, syöpä, luuvalo, verenvuototauti, sokeritauti.
17) Pitkälliset myrkytystaudit, niin kuin väkiviina(alkoholi)tauti, myrkytys lyijyllä, valkimella (fosforilla), elohopealla.
II. Tauteja tahi vikoja erinäisissä ruumiinosissa tahi elimissä.
Pää.
18) Pään epäluontoisuus ko´on tahi muodon puolesta.
19) Pitkälliset taudit aivoissa tahi selkäytimessä tahi niitten kalvoissa.
20) Pääkallonluitten vaillinaisuus tahi vajanainen kehitys.
21) Melkoisessa määrässä rumentuneet kasvot.
Silmä.
22) Sokeus, toisessakin silmässä, taikka melkoinen näkövoiman vähennys molemmissa silmissä muodostusvian tahi silmän ulko- tai sisäelinten kivullisten muutosten johdosta.
23) Likinäköisyys (myopia) korkeammassa määrässä kuin 1/8. Likinäköisyys alemmassa määrässä, kun näön terävyys oikasun perästä ontevalla lasilla on vähempi kuin siitä, mikä säännöllistä on.
24) Ylinäköisyys (hypermitropia) korkeammassa määrässä kuin 1/10. Ylinäköisyys alemmassa määrässä, kun näön terävyys on vähempi kuin siitä, mikä säännöllistä on.
25) Astigmatismi, kun näön terävyys ilman oikasua ei nouse 1/2:een siitä, mikä säännöllistä on.
26) Kierosilmäisyys (strabismus) melkoisessa määrässä.
27) Kestävä melkoinen silmämunain väristys (nystagmus).
28) Mulkosilmäisyys (exophtalmus) korkeammassa määrässä toimenhämmennyksen kanssa.
29) Kestävät kivulliset silmälautain muodon- tahi aseman- muutokset.
30) Kestävät kivulliset muutokset kyynelteissä siitä seuraavan toimenhämmennyksen kanssa korkeammassa määrässä.
Korva.
31) Molempien tahi toisen ulkonaisen korvan puute.
32) Kuurous tahi kuulovoiman melkoinen vähennys.
33) Pitkällinen korvanjuoksu, varsinkin jos se on yhdistetty rumpukalvon puhkaisuun.
34) Kuuromykkyys.
Nenä.
35) Pitkällinen pahaltahaiseva juoksu (ozana); nenänkomoin ahtaus, kun puhe tahi hengitys sen kautta varsinaisesti vaikeutuu.
Suu, nielaisin ja ruokakurkku.
36) Kaksinkertainen ristihuuli; yksinkertainen, jos halkeama menee ylihuulen suuremman osan lävitse.
37) Suuren hammasjoukon puute tahi hammasmätä siinä määrässä, että melkoista estettä pureksimiselle tahi ääntämiselle sen kautta syntyy.
38) Mykkyys, änkytys tahi suuressa määrässä epäselvä ääntäminen.
39) Vaillinaisuus kovassa kitalaessa.
40) Muodostusviat ja pitkälliset taudit, jotka melkoisesti vaikeuttavat pureksimista, nielemistä tahi ääntämistä.
Kaula ja selkä.
41) Kaulan ja selän melkoinen epäluontoisuus, vinous, koukistus ja vähennetty liikkuvaisuus.
Rinta.
42) Melkoinen rintakehän epäluontoisuus, hartioitten tahi olkaluitten muodonmuutos, jos pakkauksen ja kivärin kantaminensen kautta vaikeutuu. Rinnan laajuus nännien ylitse pitää olla vähintänsä tuumaa pitempi kuin ruumiin pituus.
43) Pitkälliset taudit henkitorvessa, keuhkoissa ja keuhko- säkeissä, kun hengitys sen kautta vaikeutuu tahi yleinen terveydentila siitä kärsii, niin kuin korkeampi määrä pitkällistä bronkitia vaikeutuneella hengityksellä, emphysema, asthma, bronchiectasia, pleuritis exudativa, pneumonia chronica.
44) Elimelliset viat ja pitkälliset taudit sydämessä, sydänkarsinassa ja isoissa suonissa.
Maha.
45) Elimelliset viat ja pitkälliset taudit, kun yleinen terveyden- tila melkoisesemmassa määrässä siitä kärsii, niin kuin vatsa- ja suolihaavat, maksa- ja pernataudit, peräsuolen esiin- putous, melkoiset veritaudin pahkat (hemorhoidalitumörit).
46) Kohju (hernia).
Lantio.
47) Lantion epäluontoisuus, jos käyminen sen kautta vaikeutuu.
Vedenlasku ja siitinneuvot.
48) Pitkälliset taudit vedenlaskuteissä, kun sen kautta melkoista toimenhämmennystä syntyy, niin kuin nephritis chronica, lithiasis renalis et vesicalis, cystitis chronica, incontinentia urinae, strictura urethrae.
49) Hypospodiasis ja epispodiasis, jos vedenlaskutorven suun aseman johdosta ei voida noudattaa asianmukaista puhtautta.
50) Suurempi vesikohju (hydrosele), suurempi verisuonenkohju (varicosele).
Raajat yleensä.
51) Melkoinen raajan koukistus, lyhennys tahi pidennys, epäluontoisuus, atrophia tahi hypertrophia.
52) Pitkällinen tauti suuremmassa nivelessä tahi sen ympärillä, kun siitä syntyy toimenhämmennystä; omaehtoinen (spontaninen) nyrjähdys (lurationi); väärä nivelliitos; ankylosi.
Käsi.
53) Peukalon tahi yhden sen jäsenen puute.
54) Oikean etusormen tai kahden sen jäsenen puute.
55) Kahden tahi useamman muun sormen taikka kahden jäsenen puute kahdesta tahi useammasta sormesta taikka yhden jäsenen puute useammasta kuin kahdesta sormesta, kaikki samassa kädesssä.
56) Kankeus, hervottomuus, koukistus, epäluontoisuus tahi muut viat yhdessä tahi useammassa sormessa, jonka johdosta käden käyttäminen yhä varsinaisesti vähentyy.
Alaraajat.
57) Alaraajain säännötön asema, länkkäsäärisyys (genu valgum), vääräsäärisyys (genu varum) niin korkeassa määrässä, että käyminen sen kautta melkoisesti vaikeutuu.
58) Melkoiset verisuonentyrät (varices).
59) Levinneet jalkahaavat ja helposti aukenevat arvet semmoisista.
Jalka.
60) Hevosjalka, kampurajalka, kantajalka (pes eqvinus, varus, calcaneus).
61) Suurempi määrä latuskajalkaisuutta.
62) Isovarpaan tahi useamman varpaan tahi viimeisen jäsenen puute useimmista varpaista yhdessä jalassa.
63) Kankeus, koukistus ja epäluontoisuus yhdessä tahi useammassa varpaassa, lihasuonisolmut, pakkasenpuremat, jos käyminen siitä varsinaisesti estyy tahi erityisiä jalkineita tarvitaan.
64) Jalkahiki korkeassa määrässä, varsinkin kun se haisee pahalta tahi on yhdistetty sirkomiin eikä tarkoituksen- mukaisesta hoidosta voi parantua.