Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
muutoksesta eräisin osiin siinä, mitä Julistus 30 p:nä Toukokuuta 1871 säätää rajoituksista niissä eduissa ja oikeuksissa, jotka ovat myönnetyt Suomen Aleksanderin Yliopiston oppivalle nuorisolle.
Annettu Helsingissä, 14 p:nä Tammikuuta v. 1880.
Me Aleksander Toinen jne., Teemme tiettäväksi: Siitä tehdystä alamaisesta esityksestä olemme Me armossa nähneet hyväksi vahvistaa seuraavan muutoksen eräisin osiin siinä, mitä Julistus 31 p:nä Toukokuuta 1871 säätää rajoituksista niissä eduissa ja oikeuksissa, jotka ovat myönnetyt Suomen Aleksanderin Yliopiston oppivalle nuorisolle.
1 §. Ylioppilasten Aleksanderin Yliopistossa olkoon sallittu, ylioppilaskuntana, kokoontua lukukausina yleisiin kokouksiin keskustelemaan ja päättämään yhteisiä asioitansa, niin kuin kysymyksiä heidän huoneestaan, kirjastostaan, kokoelmis- taan ja rahavaroistaan sekä mitä muuta hyvän järjestyksen, yksimielisyyden, opintojen ja yleisen sivistyksen edistämiseksi saattaa tarpeellista olla. Älköön kuitenkaan semmoista kokousta pidettäkö Toukokuun jälkimmäisenä puoliskona, paitsi siinä tapauksessa, että satunnaiset asianhaarat sitä välttämättömästi vaativat.
2 §. Kun ylioppilaat haluavat kokoontua yleiseen kokoukseen, tulee heidän joka kerta Yliopiston Rehtorilta hankkia lupaa siihen ja ilmoittaa vaaditun kokouksen tarkoitus, sekä sen aika ja paikka. Rehtorilla on valta määrätä asiain käyttele- misen tapa sekä, jos hän niin tarpeelliseksi katsoo, olla kokouksessa läsnä ja sattuneesta syystä hajottaa se. Jos Rehtori, ilman edellä käynyttä pyyntöä ylioppilasten puolel- ta, katsoo semmoisen kokouksen tarpeelliseksi, määrätköön hän myöskin semmoista pidettäväksi. Yhtäläinen valta, kuin Rehtorille säädetty on, olkoon myöskin Vararehtorilla, kun hän rehtorinvirkaa hoitaa.
3 §. Keskustelemusten johtamista varten näissä yleisissä kokouksissa pitää ylioppilasten jokaiseksi lukuvuodeksi, yleisessä kokouksessa, Yliopiston dosenttien tahi ylioppilas- kunnan läsnäolevien graduerattujen jäsenten joukosta valita kolme henkilöä, joista Kanslerinsijainen Rehtorin esityksestä määrää yhden puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan.
4 §. Puheenjohtajan tahi, hänen estettynä ollessa, vara- puheenjohtajan tulee valmistaa asiat yleisessä kokouksessa käyteltäväksi sekä siinä johtaa puhetta; ja pitää täydellinen pöytäkirja kokouksesta viipymättä sen jälkeen jätettämän Rehtorille, jolla, jos hän niin tarpeelliseksi katsoo, on valta estää kokouksen päätöksen toimeenpanemista.
5 §. Jos Rehtori katsoo soveliaaksi, että vähempi lukumäärä henkilöitä käyttelee yhtä tahi useampia yleistä kokousta varten aiotuista asioista, pitää sitä tarkoitusta varten ja siksi kerraksi kokouksessa valittaman ylioppilaskunnan graduerattuin tahi gradueraamatta olevain jäsenten joukosta kaksitoista-miehistö, jonka ynnä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa tulee sanotuissa asioissa neuvotella ja päättää ylioppilaskunnan puolesta sekä päätöksensä Rehtorin vahvistettavaksi jättää.
6 §. Juoksevain hoitoasiain käyttelemistä varten tulee ylioppilasten jokaiseksi lukuvuodeksi yleisessä kokouksessa valita kaksitoista henkinen hoitokomitea, joista Rehtori määrää seitsemän jäseniksi ja viisi varajäseniksi. Komitea valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja on sen apuna yksi taloudenhoitaja ja yksi kirjastonhoitaja. Tämän komitean, johon ei saa valita yleisten kokousten puheenjohtajaa eikä varapuheenjohtajaa, tulee ennen jokaista kokousta Rehtorille jättää kirjallinen ilmoitus kaikista silloin keskusteltavista asioista, ja on Rehtorilla myöskin oikeus saada tietoa komitean pöytäkirjasta, kun hän sitä vaatii.
7 §. Mitä tulee yleisten kokousten ja vaalien tapaan ja järjestykseen sekä muihin tarpeellisiin johto- ja järjestys- sääntöihin, tehköön kunkin osakunnan valiomiehistä kokoonpantu valiokunta, Kanslerinsijaisen määräämällä tavalla, ehdoituksen ohjesäännöksi, joka ynnä Rehtorin lausunnon kanssa lykätään Kanslerinsijaisen tutkittavaksi ja hänen vahvistuksellansa on toistaiseksi noudatettavana.
Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakot.
Helsingissä, 14 p:nä Tammikuuta 1880.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaatinsa.