HUHTIKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus Maanviljelemisestä annettu sinä 25:nä päivänä Maaraskuusa 1740.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Selitys Asetuxen ylitse sjitä 25:stä päivästä Marraskuusa 1740, Maanviljelemisestä. Annettu sinä 17:nä p. Heinäkuusa 1747.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus Juopumusta vastan. Annettu Stockholmisa Raadikammarisa sinä 17:nä p. Huhtikuusa 1733.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus Väen lisämisen edesauttamisexi Valdakunnasa. Annetu Stockholmisa Neuvokamarisa sinä 8:nä päivänä Maaliskuusa 1770.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Selitys, Hänen Armollisen Asetuxens ylitse, Väen lisämisen edesauttamisesta Valdakunnasa sijtä 8. p. Maaliskuusa 1770. Annettu Stockholmin Linnasa s. 10. p. Helmekuusa 1773.
TOUKOKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus Rangaistuxen Kovendamisesta nijlle, jotka lypsävät toisen miehen Lehmän, Lamban, eli Vuohen. Annettu Stockholmin Linnasa sinä 21 p. Tammikuusa 1773.
Ulosveto Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus Saltpeterin Keitostöistä Valdakunnasa, mitä niitten ylösauttamiseen ja voimasans pitämiseen tulee. s. 16 p. Lokakuusa 1723.
ME FRIEDRICH. Jumalan Armosta Ruossin, Göthin ja Vändin Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne.
§. 2.
(Maanviljeljäin vapaudesta että keittä Saltpetaria.)
Jos joku maalla asuvainen isse tahto anda keittä Saltpeteriä, olkon se hänelle sallittu, koska hän sen teke oman väkens ja kaluns kansa, kuitengin että hän Meidän ja Kruunun anda saada Saltpeterin, sen hinnan edestä, kuin määrätty on, jonga Saltpeter-Inspectorin siis tule vastanotta ja maxaa, kuin hän sen hyväxi ja kelvollisexi löytä. Inspectorilla pitä myös edeldänkäsin syttä tieto annettaman, että hän mahdais, tietä, kuinga Hänen pitä sen Commenderatun miesväen työhön määrämän, ja millä tavalla hänen pitä Sisällejaka sijnä vuonna viljelemän, ilman ettei joku villitys mahdais tapahtua.
§. 5.
(Saltpeterinkeitäjät joilla ej ole, Talonpitoa, vapautetan contributioneista omain personains puolesta.)
Että Saltpeterin keitäjät ovat päällens ottaneet, Kruunun pannuin tygö isse pitä kaiki muut aseet, jotka, täsä työsä tarvitaan, kuin Rautalapiot, Kirvehet, Kuokat, Karet, Saavet, Ämbärit, ynnä muun kansa, ja he ilman sitä eij yhtän vissiä palcka nautize; Sijs löydämme Me kohtullisexi, että ne nijtten seasa, joilla eij ole Maanviljelemistä, mahtavat, omain personains edestä olla vapaat kaikista Herrainpäivä Suostumisista, Contributioneista ja muista senkaldaisista Kruunun ulosteoista, joista Ryttärit ja Soldatit ovat vapaat.
§. 6.
(Oikeudetta, että Kruunun tarpexi keittä Saltpeterin Adelin Istundoja Latotaloin päällä, Boställisä, Pappiloisa, Kuningan- ja Latokartanoisaan Saltpeterin keittäillä myös vapaus keittä, Saltpeterinkeittäjäin rangaistuxesta, jotka sijnä paikkakunnasa josa he töisä ovat tekävet vahingota, eli harjottavan pahutta.)
Nijn kuin Kuningalliset Asetuxet 24 p. Marraskuusa 1654 ja 6 p. Elokuusa 1668 osottavat, kuinga ennen sitä nijn kutzuttua yhdenvaldaisuden eli Souverainitetin aikaa on ollut päätetty, että Kruunun Saltpeterin keittäjät, silloin ej vähemmin kuin sitälähin, Kuningallisen Asetuxen jälken 2 p. Toukokuusa 1694 ovat saanet vapaasti ja ilman estettä harjotta Saltpeterin keitosta, vapamaiden Adelin Istundo- ja Latotaloin päällä, sentähden pitä se myös oleman heille samalla muota tästedes luvallinen, kuin Isändä isse ej tahdo, oman väkens kautta, anda keittä Saltpeteriä Meidän ja Kruunun tarpexi, josa tapauxesa hänen pitä edeldäkäsin Inspectorille maanpaikasa sen ilmianda. Saamalla muoto pitä Saltpeterin keitäillä oleman vapaus harjoitta heidän työtäns Boställein ja Papillain päällä; Nijn kuin Me myös emme tahdo että Meidän ja Kruunun Kuningan ja Latokartanot pitä olemann sitä vaapaat, kuitengin pitä Inspectorin pitämään tarkan peräänkatzannon sen ylitze, ettei huoneet, josta Saltpeterimulta otetaan, millän tavalla tule vahingoitetuxi eli likutetuxi, ja että Saltpeterin keittäjät, sitten kuin he sen uloskeitetyn mullan entiseen paickaans ovat takaperin panneet, laittavat ja asettavat kaicki vahingottamatta entiseen tilaans jällens. Mutta senkaldaisia asunhuonita, joisa takat ja permannot ovat, ej mahda he purka eli liikutta. Jos joku Saltpeterikeittäjä löyttäisin täsä asiasa huolimattomaxi eli tekävän jongun vahingon, elickä muutoin harjottavan pahutta, ylimielisyttä ja itzevaldaa, sinä paikasa josa hän työtäns tekee, nijn pitä händä laillisesti ezittämään ensimmäisiä Käräisä, ja jos hän syypääxi löytän, palkitkon kaiken vahingon ja vetäkön sackoa Kujanjuoxemisella asian harain jälken; Tulee hän toisen kerran jällens, pitä hänen vastaman vahingon edestä ja pantaman Soldatixi lähimmäisen Värfvätyn Regementin alle, eli jos hän Sotapalvelluxeen on kelvotoin, rangaistamaan kaxikertaisella Kujanjuoxulla, ensimmäistä kerta vasten ja ajettamaan pois Saltpeterin keitoxesta ilman afskiediä. Jos usein senkaldaisia valituxia tulis monen Saltpeterin keittäjän ylitze yhtä haava, pitä Häradshöfdingin laillisesti päättämään, asiat ja andamaan sen Maanherralle tietä, jonga tulee sen ilmoitta Krigscollegiumille, ja Krigscollegiumin pitä paneman Inspectorin saman väen ylise viralda pois, sentähden ettei hän heittä paremmasa kurisa pitänyt.
Jne.
Ulosveto Kuning:sen Maj:tin Armollisesta Kirjoituxesta Hänen ja Valdakunnan Krigskollegiumille, Saltpietarin keitosta sijtä 27 p. Heinäkuusa 1739.
(Huonetten muuttamisesta senkaltaisista paikoista, kusa Saltpetarimultaa on.)
ME FRIEDRICH. Jumalan Armosta, Ruossin, Göthein ja Vendein Kuningas jne.
Mitä tulee sijhen sakkon, jota Te soisitte määrättävän nijlle, jotka osittain laimiin lyövät, sen Saltpetarin keittämisestä vuonna 1723 ulosannetusa armollisesa Asetuxesam, käsketyn ojan kaivamisen heidän Huoneinsa ja Latoinsa ymbärille, osittain myös Huonneita ja Stalleja muutavat senkaldaisijn paikkoin, joisa Saltpetari ej ollengan kasvaa taida; nijn on Valdakunnan Säätyin alammainen ajatus, että se asia tule jäämään juuri saman Meidän armollisen Asetuxemme jälken, joka taita voitta sen päätarkoituxen kuin sillä on, jos ainoastans se pidetään tarkan vaarin ja päällekatsanon alla: Kuitengin jos joku tulis ylitse voitetuxi, taikka muuttanexi huonensa niihin paikkoin, josa Saltpetari ej ollengan kasvaa taida, juuri aivoituxesa että sillä muoto estäxens ja vahingoittaxens Saltpetarin keittämistä, eli myös yhdellä eli toisella tavalla turmellexi Saltpetari mullan Huoneinsa ja Latoinsa alla, nijn pitä senkaldaisen maxaman ne 40 marka hopiarahan sakkoa, kuin Asetus sisälläns pitä, ja oleman velkapä endiselle siallens jällens asettamaan sen poismuutetun huoneen, nijn myös takaisin toimittamaan sen turmellun Saltpetarin mullan, sijehen aikaan, kuin Saltpetarin keittäminen oikiasa vuorosa, ja järjestyxesä hänen tykönänsä tapahtuman pitä; ja jos se laimin lyödän eli jää tekemätä, nijn vetäkön Saltpetari puutoxen Sakon, kuin on Kolme Daleria hopia rahaa jokaitsesta leiviskästä, kuin Saltpetari keittämisen jaon jälken, sijtä huonesta eli paikasta keitettämän pidäis.
(Puiden tuomisesta nijhin paikkohin, joisa Saltpetarin keittäminen tapahtu.)
Mitä Teidän eteenasettamiseenne sijnä asiasa tule, että ne joilla on Metsää ja ej yhtäkän Saltpetari muldaa, mahdaisit olla velkapäät tuomaan polttopuita ilman hinnata niihin paikkoin, joisa keittäminen tapahtu; nijn ej taida Valdakunnan Säädyt sijhen kehoittaa, mutta tule Meidän Armollinen Asetuxemme sjitä 16. p. Lokakuusa 1723 Saltpetarin keittämisestä yli koko Valdakunnan jälken elettäväxi, jonga 8 §. sisällens pitä, että Yhteisellä Kansalla on vapaus suostua Saltpetari keittäjän kansa, sijtä osasta kuin hänelle, hänen työstäns ja avullisudestans mullan valmistamisesa, keittämisesä ja poltopuiden toimittamisesa, ja nijn edespäin, tuleman pitä, sijtä hinnasta kun Kruunu jokaitsesta leiviskästä maxaa.
(Saltpetarin keittäjäin pääsemisestä Kontributioneista.)
Mitä vihdoin tule Saltpetari keittäjäin vapahtamiseen, heille päälle pannusta Bevillningin maxamisesta; nijn on Valdakunnan Säätyin alammainen ajatus, että he, Teildä edestuotuin syiden suhteen, mahtavat nijn hyvin sijtä, kuin kaikista muistakin kontributioneista heidän omain personainsa puolesta, vapaat ollaa; jota vastaan se korkoraha, neljä äyriä hopiarahaa joka leiviskän päälle, jonga Me sijnä 25 p. Marraskuusa 1735, heille Armosa lisännet olemme, niin kauvan kuin Bevillningi päällä seiso, peräti pois lakkaa. Stockholmisa Raadikammarisa jne.
Ulosveto Kuningal. Majestetin Armolisesta Päätöxestä, Yhteisen Kansan Valitusten päälle sinä 1. p. Syyskuusa 1741.
§. 45.
(Ojain kaivamisesta huonetten ymbärille.)
Niinkuin Kuningallinen Maijesteti on ymmärtänyt, että muutamisa paickakunnisa Yhteiselle Kansalle on päällä pandu Saltpetarin mullan enändämisexi tekemän ojat läpitze huonetten; Nijn tahto Kuning:nen Maj:ti ej ainoastans tästäedes vapaxi kutsua heidän senkallajsesta rasituxesta, mutta myös käskeä asianomaisia Kruunun Palvelioita, kovan vastauxen hastolla juuri visusti perään kassoman, ettej Maanmies tarpettomisa asioisa tule vaadituxi ojan kaivamiseen ymbärins huonetten, njinkuin sen joka monesa paikasa taita vahingollinen olla:
(Yhteiseldä Kansalda ej ole kielletty sirtä huoneitans Saltpietarimullan tähden ainoastans että siitä edelläpein tjieto annetan.)
Nijn löytä myös Kuning:nen Maj:ti kohtullisexi, ettei Saltpetarin mullan tähden, Yhteiseldä Kansalda pidä oleman kieltty Yhteisen Lain jälken ensimmäisesä ja toisesa Cap. R C. siirtä heidän huoneitans soveljambin paickoin, ainoastans että yhtä vuotta ennen kuin huoneen siirtäminen tapahtu, Saltpetarin Keittäjälle sjitä tjieto annetan, että Saltpietarin mulda nautitta taittaisin. Ja njinkuin Yhteisen Kansan velvollisus muutoin on yhdeldä puolen otta vaarin njiden Valdakunnalle suuresti tarpellisten Saltpietarinkeittotöiden lisändymisestä, mitä Kuning:sen Maj:tin sinä 16 p. Lokakuusa vuonna 1723 uloslähetetty Armollinen Asetus sisällens pitä, njin tulevat myös toiselda puolelda ne, joilla Saltpietarin keitoxen töiden ylisse peränkassando on, kovasti kieltyxi Yhteisen Kansan rasituxexi ylisse käydä nijtä Saltpietarin keitoxesta uloskäyneitä Kuningallisia Asetuxia ja Päätöxiä. Pitäin heidän myös yxivakaisesti tygösanoman Saltpietarin keittäille, ettej he misäkän asiasa riko eli muuta nijtä Saltpietarin keitoxeen Maakunnisa tehtyjä jakoja.
Ulosveto Kuning. Maj:tin Armollisesta Päätöxestä Yhteisen Kansan Valitusten päälle sinä 10 p. Syyskuusa 1743.
Ulosveto Valdakunnan Säätyin Secreta Utskotin alamaisesta Kirjoituxesta, jonga Kuning. Maj:tin Armollisen Kirjoituxen kautta Hänen ja Valdakunnan Krigs Collegiumin tygö sitä 18 p. Marraskuusa 1756, on jälken elettäväxi käskenyt.
(Puiden hakkamisesta ja vetämisestä keittämiseen.)
Saltpietarin Keittäjäin tule itse pitä murhetta tarpellisten polttopuiden hakkamisesta ja vetämisestä, jota heidän pitä ilman hinnata ottaman sen Talon Maalda, josa he keittävät, jos siinä senkaldaisia puita löyty, eli myös pitä oikia vuoro ja järjestys vaarinotettaman muiden siinä ymbärillä asuvaisten Tilallisten välillä, jotka ovat sen Pannun aluute, joiden Maalda Saltpietarinkeittäjät saavat tuoda senkaldaisia puita, kuin 8. §. 1723 vuoden Kung. Asetuxesa nimitetän.
Ulosveto Kuning. Maj:tin Armollisesta Resolutionista Yhteisten Kansan valitusten päälle sitä 29 p. Marraskuusa 1756.
Ulosveto Kuning. Maj:tin Armollisesta Asetuxesta; Saltpetari keittäjäin rikoxesta, heidän työnsä toimittamisen ajalla; sijtä 10 p. Helmekuusa 1746.
Kuning:sen Maj:tin Asetus, niiden rangaistuxen kovendamisesta, jotka ulkona laituimella varastavat Hevoisen, Eläimen, eli muun Luondokappaleen. Annettu Stockholmisa Raadikammarisa s. 3. p. Elokuusa 1748.
(Se joka varasta toisen Miehen hevoisen, Eläimen eli muun Luondokappalen, joka ulkona, laitumella käy, pitä ruuminrangaistuxen alakäymän.)
ME FRIEDRICH. Jumalan Armosta, Ruossin, Göthein ja Vendein Kuningas, jne. Landtgreivi Hessis jne. Teemme tiettäväxi, että vaicka siinä yhteisesä Laisa löyty kova rangaistus ulospannuxi nijlle, jotka eläimiä varastelevat, eli laituimella käydesä, varastavat hevoisen taicka muun luondokappaleen, jonga kaltainen varkaus ennengin nijsä vanhemmisa Ruossin Laisa on kovasti rangaistavana pidetty, ja se sen päälle määrätty sacko, sen nyt olevan yhteisen Lain ulostullesa, pidettin ulottuvaisna tätä pahaa tapa sijtä pällepannusta rangaistuxesta, jollei peräti estämään, kuitengin sen kautta vähendämän; Kuitengin ja koska Meidän täyty havaita, että varkaus laituimella nyt on kovin enändynyt; Sentähden olemma Me yhden nijn pahendavaisen vian estämisexi, tahtonet tämän kansa säätä ja asetta, ettei sen, joka varasta toisen miehen hevoisen, eläimen eli muun luondokappaleen, kuin aitauxen sisällä eli ulkona laituimella on, pidä saaman rahalla sackoa vetää, vaan pitää, joko varkaus on enämbi eli vähembi Kymmendä Talaria Hopiarahaa, senkaldaisesta varkaudesta ruuminrangaistuxella rangaistamaan, ja pitää nijnmuodon ej ainoastans, varkauden suruden jälkeen duomittaman kaxikertaiseen ruumminrangaistuxeen, muun varkauden suhteen, 43 Cap. jälkeen Rikoxen Kaaresaa, vaan myös sama rangaistus enättämän Kahdexalla parilla vitsoja miehen puolelle eli Kuudella parilla vaimon puolelle; jonga rangaistuxen ala täyty sen vikapään käydä, sitte kuin hän on kaxi hetkeä rautakaulasa seisonut ja hävennyt Kaakisa, ja pitä sitä varten yxi senkaldainen Kaaki, kaularaudan kansa, jokaissesa Käräjäsiasa ylöspandaman. Sen, joka toisen kerran sillä tavalla varasta, pitä Kaakisa rautakaulasa seisoman ja häpemän, nijnkuin edelläpäin säätty on, ja kaxikertaisella Ruuminrangaistuxella varkauden suurutta vastaan rangaistaman, ja pitä tämä rangaistus silloin enättämän Kuudellatoistakymmenellä parilla Raipa vissoja miehen puolelle eli Kahdellatoistakymmenellä parilla vitzoja vaimon puolelle, kuitengin ettei Ruuminrangaistus käy ylisse sen, kuin 5 Cap. 2. §. Rangaistuxenkaaresa määrätty on. Jos joku kolmannen kerran jällens tuulee, ja varkaus nouse Sataan Talariin Hopiarahaa, nijn hirtettäkön, olkon se mies eli vaimo; mutta jos varkaus on vähembi, nijn rangaistaan, kuin äsken edelläpäin on ulospandu, ja tehkön sitte työtä, jos se on miehenpuoli, josakusa Linnasa, ja vaimonpuoli Tukt- eli Kuritushuonesa, nijn monda vuotta, kuin Duomari issekungin asian laadun ja sen syypään pahuden jälken hyväxi löytä, ja sen vikapään pitä aina, jos hän voipi palkisseman vahingon.
Stockholmisa Raadikammarisa jne.
TOUKOKUUSA.
Ylösluetan ainoastans niisä paikoisa, jotka Merenrannalla ovat.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus, Rangaistuxesta nijlle, jotka tapahtuisa Haaxirikoisa ej jätä pikaista apua ja palvellusta; sjitä 28 p. Marraskuusa 1766.