Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa ulosantama
Plakaatti
neljästä kiitos, katumus ja rukouspäivästä, jotka koko Suomen Suuriruhtinanmaassa ovat juhlallisesti pidettävät ja vietettävät vuonna 1882.
Annettu Helsingissä, 31 p:nä Lokakuuta 1881.
Sen voiman ja vallan nojalla, jonka Keisarillinen Majesteetti on Keisarilliselle Suomen Senaatille suonut, Tahtoo Keisarillinen Senaatti ilmoittaa Suomenmaan asukkaille evankelisesta Lutheruksen uskontunnustuksesta:
Ensimmäinen julistaminen Jumalan valtakunnan tulemisesta ihmisille kuului Vapahtajan omilta huulilta: Tehkäät parannus, sillä taivaan valtakunta lähestyy. Täten on Herra osoittanut parannuksen ensimmäiseksi, välttämättömäksi ehdoksi osallisuudesta tästä valtakunnasta, joka Hänessä oli ilmoitettu maan päällä. Ja jota likemmäksi maallinen elämä lähestyy määrättyä rajaansa, jota vakavammin kukin kulu- nut vuosi muistuttaa siitä, että taas askel on astuttu lähem- mäksi tätä Jumalan valtakunnan lopullista ilmestymistä voimassa ja kunniassa, sitä mahtavammin, sitä painavam- min kaikuu maan kansoille varoitushuuto: Tehkäät parannus, sillä taivaan valtakunta lähestyy, ja sitä tädellisempäähän pitäisi silloin olla jokaiselle kansalle, niinkuin jokaiselle yksityiselle sielulle, niinkauan kuin vielä aikaa on, kuunnella varoitusta Herran suusta.
Tämän parannusvaatimuksen totuus ja voima ei myöskään ole jäänyt todistusta vaille Kristuksen kirkossa maan päällä. Se ei siis ole ainoastaan ulkonainen muoto, vaan ennemmin syvän sisällisen tarpeen tyydyttäminen kristillisessä elämässä, kansan yhtä hyvin kuin yksityisten ihmisten, että kristillinen Esivalta, niinkuin meillä jo muinaisista ajoista on tapana ollut, on kutsunut alamaisia yht'aikaa, niinkuin yhtenä miehenä, Jumalan kaikkivaltiaan edessä yhteisesti tunnustamaan syntejänsä, anomaan anteeksi Kristuksen tähden ja katuvaisista sydämistä esiin tuomaan Hänelle rukouksia ja kiitosta; ja astuu tämä yhteinen synnin- tunnustuksen, katumuksen ja rukouksen tarve elävästi ilmi erittäin semmoisina aikoina, jolloin kansa, Herran kurituksesta tahi jostakin sen elämään syvemmin koskevasta tapauksesta nöyryytettynä, on saatettu itseluottamuksensa rauenneesta tuesta nostamaan silmänsä mäkiin päin, joista apu tulee.
Pian loppuun kuluneella vuodella oli povessaan sellainen kansamme elämään syvällisesti ja tuskallisesti koskeva tapaus, jota muistaessa kristityn kansan täytyy, vaikkapa verta vuotavalla sydämellä, taipua hänen kaikkiviisaan sallimuksensa alle, jonka ajatukset eivät ole meidän ajatuksemme.
Kun Herran kaikkivaltias tahto sallei, että Suomen unhottumaton hyväntekijä, Suuriruhtinas, Keisari Alexander II kaatui murhaajankädestä, oli tämä kansallemme kova kohtaus, joka kaikkialla maassamme jokaisessa sydämessä herätti säikähdystä, kauhua ja ennen kaikkea vilpitöntä, syvää murhetta, mutta joka myöskin jokaiselle vakaa- mieliselle ilmaisi, mitä hirvittäviä voimia liikkuu siinä ajassa, jonka lapsia me itse olemme. Ja tämä ajatus kehoittakoon voimakkaasti kaikkea kansaa lankemaan alas taivaallisen Jumalan eteen, tunnustamaan Hänelle oman sydämen jumalattomuutta, kansan syntejä, jopa koko nykyaikamme kauheata velkaa ja katumuksessa taipumaan hänen sanansa mukaan meille kaikille: Tehkäät parannus, sillä taivaan valtakunta lähestyy.
Mutta jos tämä sekä se koettelemus, jolla useimmilla tahoilla maassamme huono sato uhkaa maata ja kansaa, kehoittavat Suomenmaan asukkaita yhteisessä tunnustuksessa lähesty- mään Herraa katumuksessa ja rukouksessa, niin ei myöskään toiselta puolen puutu aiheita iloon sisällisen ja ulkonaisen rauhan ja edistyksen onnesta. Ja sekä murheessa että ilossa, vastoinkäymisessä yhtä hyvin kuin myötäkäymisessä oppikaamme etsimään Herraa todellisella parannusten- mielellä, mutta myöskin kiitoksella ja ylistyksellä.
Tähän katsoen on Keisarillinen Senaatti tahtonut ensin- tulevaksi vuodeksi 1882 käskeä neljää yleistä kiitos, katumus ja rukouspäivää vietettäväksi Maaliskuun 5, Huhtikuun 30, Heinäkuun 16 ja Lokakuun 15 p:nä olevina sunnuntaina sekä saarnaesitelmien johdoksi vastamainittuina rukouspäivinä määrätä myötäseuraavat Jumalan sanasta valitut tekstit; Ja kehoitetaan siis kaikkia Suomen Suuriruhtinaanmaan asukkaita evankelisesta Lutheruksen uskontunnustuksesta, ketään pois eroittamatta, olkoonpa mistä säädystä ja arvosta hyvänsä, sekä käymällä jumalanpalveluksessa Herran huoneessa että hiljaisissa, hartaissa Jumalan sanan tutkimisissa kotonansa oikein pyhittämään näitä yleisiä rukouspäiviä; ollen kaikkien asianosaisten velvollisuutena tämä Käsky säännöllisesti julistuttaa sekä sen noudattamista
tarkasti valvoa.
Helsingissä 31 p:nä Lokakuuta 1881.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä,
Hänen Suomen Senaattinsa:
J.Ph. PALMÉN.E. af FORSELLES.
K. FURUHIELM.H. MOLANDER.
A. MECHELIN.J.D. DAHL.
VICTOR WASASTJERNA . A. BRUNOU.
Gustaf Rancken.