Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
koskeva erästen opinnäytteitten suorittamista, jotka ovat mainitut 32 ja 90 §:ssä 27 p:nä Joulukuuta 1878 annetussa Asevelvollisuuslaissa Suomenmaalle.
Annettu Helsingissä, 4 p:nä Toukokuuta 1881.
Me Aleksander Kolmas jne., Teemme tiettäväksi: Siitä tehdystä esityksestä olemme Me niistä viranomaisista, joitten edessä asevelvollisten, jotka eivät ole läpikäyneet täydellistä oppijaksoa jossakin niistä oppilaitoksista, jotka ovat lueteltuina 32 §:ssä 27 p:nä Joulukuuta 1878 annetussa Asevelvollisuuslaissa Suomenmaalle, mutta kuitenkin haluavat asevelvollisuuden suorittamisessa tulla nauttimaan vastaavalla sivistysasteella oleville henkilöille myönnettyä palvelusajan lyhennystä, tulee suorittaa samassa §:ssä säädettyä opintutkintoa, kuin myöskin saman lain 90 §:n 3 momentissa mainitun erinäisen tutkinnon laajuudesta oikeuden saavuttamiseksi eräissä tapauksissa vapaa- ehtoisena astua Suomen sotajoukkoihin, katsoneet hyväksi armossa säätää ja määrätä niin kuin seuraa:
2 §. Jos opinnäyte edellämainitussa suhteessa on vastaava korkeamman kansakoulun oppijaksoa, ilmoittakoon itsensä se, joka semmoista näytettä suorittaa tahtoo, ennen Syyskuun 15 päivää korkeamman kansakoulun johtajalle, joka nauttii apua yleisistä varoista, jonka jälkeen tämä ennen saman kuukauden kuluttua tästä antaa tiedon koulun tarkastajalle, jonka sittemmin tulee joksikin päiväksi silloin olevana lukukautena määrätä opinnäytteen suorittaminen ja siitä kuuluttaa. Tutkinnon järjestää tarkastaja ja toimittaa hänen peräänkatsontansa alla se, joka koulua johtaa. Jos sekä tämä että myöskin tarkastaja hyväksyy opinnäytteen, antakoon johtaja siitä todistuksen, johon myöskin tarkasta- jan tulee kirjoittaa hyväksymisensä.
Opinnäytteen, joka vastaa korkeamman kansakoulun oppijaksoa, pitää käsittää seuraavia aineita ja oppijaksoja, nimittäin:
Uskonoppia: katekismus. Piplian historia hyväksytyn oppikirjan mukaan. Yleisimmät perusteet raamatuntiedossa. Kristityn kirkon perustus Apostolitten Tekojen mukaan sekä lyhyt yleissilmäys sen enempiin vaiheisin.
Äidinkieltä: virheetön sisäänluku ja kyky suullisesti ja kirjallisesti esiintuoda sen sisällys, mitä on luettu. Kyky ilman pahempia kieliopillisia virheitä laatia yksinkertaisempia kirjoituksia. Kielioppia: muoto-oppi ja yleisimmät kohdat lauseen selvityksestä.
Maantietoa: isänmaan sekä yleisimmät kohdat Europan luonnonomaisesta ja valtiollisesta maantiedosta. Yleissilmäys muihin maailmanosiin.
Historiaa: isänmaan historia lyhyemmän oppikirjan mukaan. Maailmanhistorian käänekohtaiset henkilöt ja tapaukset, pääasiallisimmasti elämäkerrallisten kertomusten mukaan.
Laskuoppia: päälaskutavat kokonaisilla luvuilla, tavallisilla ja kymmenysmurtoluvuilla, laatuluvunlaskua, verranto- laskua (regula de tri) ja korkolaskua. Maan pituus-, astia- ja painomitat.
Geometriaa: geometrillinen muoto-oppi. Peruskäsitteet tavallisimmista tasapinta- ja kappalekuvioista sekä niitten pinta- ja avaruus-sisällyksen mittaus ja laskento.
Luonnontietoa: matematillisen maantiedon perusteet. Fysiikan tärkeimmät lait, selitetyt yhteydessä tavallisinten ja merkillisinten luonnonilmiöitten kanssa. Joku tieto eläinten ja kasvien elinrakennuksesta katselemalla varsinkin oman maan mainittavimpia eläin- ja kasvilajeja, erittäin koti- eläimiä ja viljelyskasveja; niitten hoito ja käytäntö.
Harjoitusaineita: viivain- ja käsivaraispiirustuksen alkeet. Joku harjoitus, taipumuksen mukaan, laulannossa sekä voimistelussa ja yleisessä käsityössä.