Merenkulkua harjoitetaan sekä purje- että höyrylaivoilla. Edellisten lukumäärä on vuoden mittaan laskenut 15 kappaleella, mutta merenkulun tuotto on lisääntynyt jonkin verran rahtimaksujen korottamisen vuoksi. Purjelaivoja on yhteensä 559, ja niiden vetoisuus kaikkiaan 127175 rekisteritonnia. 15 purjelaivaa, joiden yhteisvetoisuus on 4559 lästiä tai rekisteritonnia, on kärsinyt vaurioita haaksirikoissa tai tuhoutunut kokonaan. Höyrylaivoja, jotka pitävät yllä yhteyksiä Ruotsiin, Venäjälle, Saksaan ja lähimpiin saaristo- pitäjiin, on käytetty ahkerasti sekä henkilöliikenteessä että tavarankuljetuksessa. Vuoden lopussa oli läänissä 23 kymmenen rekisteritonnin vetoista tai sitä suurempaa sekä 18 pienempää höyrylaivaa. Samaan aikaan höyrylaivoissa oli 1245 hevosvoimaa. Kaksi yhteensä 350 rekisteritonnin höyrylaivaa on kärsinyt haaksirikon.
Läänin eri osien välisten kulkuyhteyksien helpottamiseksi tuli käyttöön tärkeä väylä, kun Ahvenanmaalla avattiin heinä- kuussa Lemströmin kanava juhlallisesti yleiselle liikenteelle. Ja pian sen jälkeen saatiin valmiiksi merenkulun kannalta yhtä tärkeä työ. Bogskärin majakka, kenties vuoden suurin yritys koko maassa. Rakennustyöt olivat olleet käynnissä jo parin vuoden ajan, ja niissä oli ollut monenlaisia vaikeuksia, minkä vuoksi kustannukset nousivat meidän oloissamme varsin huomattavaan 326138 markan summaan. Majakan alaosa on tehty louhitusta graniitista ja yläosa raudasta. Majakka vihittiin elokuussa.
Merenkulusta puhuttaessa katson aiheelliseksi kertoa asiasta, joka on mitä tärkein rannikkoväestön toimeentulolle. Raudasta rakennetut, höyryn voimalla käyvät laivat työntävät maailmankaupassa yhä enemmän tieltään vanhoja puisia purjelaivoja, eikä nykyään ole mitenkään tavatonta nähdä suunnattomien ulkomaisten rautahöyryjen lastaavan läänin pääsatamissa puutavaraa, jota ne kuljettavat muihin maihin uskomattoman halvalla. Erästä maan hyvinvoinnin tärkeintä lähdettä, kauppalaivastoa uhkaa hidas mutta vääjäämätön tuho - siltä ainakin nyt näyttää. Mikäli kehitys jatkuu saman suuntaisena muutaman vuosikymmenen, joutuu rahdinkuljetuksemme auttamatta ulkomaalaisten käsiin, luonnollisesti maallemme suureksi tappioksi. Meren- kulkumme elinehto on, että tämän asiantilan ehkäisemiseksi tartutaan ripeästi toimeen. Kysymyksen saattaminen onnelliseen päätökseen vaatii hallitukselta ja yksityisiltä kansalaisilta suu ria ponnistuksia ja uhrauksia.
Guvernörernas årsberättelser, Åbo och Björneborgs län 1882, s. 19. Painettu suomeksi Suomen historian dokumentteja 2.