Juhlamenot
Valtiopäiviä aljettaissa Helsingissä, Tammikuun 19 p:nä 1882.
1 §. Tammikuun 19 päivinä, eli Keisarillisen Majesteetin armollisessa valtiopäiväkutsumuksessa määrättynä päivänä, saapuu Suomen Senaatin Yleinen Esittelijäsihteeri, joka silloin tulee toimittamaan Valtiokuuluttajan virkaa, kahden Senaatin Protokollasihteerin tahi muun virkamiehen seurassa, Kenraalikuvernöörin luoksi, joka armossa on määrätty ja asetettu Keisarillisen Majesteetin Korkeassa nimessä avaamaan valtiopäivät. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on Yleiselle Esittelijäsihteerille anatanut valtiopäiväjulistuksen, käskien hänen kohta kuuluttaa valtiopäivät aljetuiksi, menee Yleinen Esittelijäsihteeri, seurakumppaniensa häntä saattaessa, Senaattihuoneesen, jossa hän isoilta portailta, joidenka edustalle komppania Henkivartiaväestön 3:tta Suomen tarkk´ampujain pataljoonaa on soittokuntanensa asetettu, torvien soidessa julkisesti lukee valtiopäiväjulistuksen ruotsiksi ja suomeksi, kehoituksella maan kaikille Säädyille, että määrätyillä paikoilla ilmoittavat itsensä nimien kirjoitusta ja valtuuskirjainsa esille antamista varten.
2 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on ilmoittanut, kutka Keisarillinen Majesteetti on hyväksi nähnyt armossa nimittää Maamarsalkiksi ja Varamaamarsalkiksi, tulevat nämät, kutsuttaissa, kahden etevimmän saapuvilla olevan Kreivin heitä seuratessa määrätyllä kellonlyömällä Keisarilliseen Linnaan ja odottavat erinäisessä huoneessa päästäksensä Kenraalikuvernöörin eteen.
3 §. Samaan aikaan kokoontuvat täksi tilaisuudeksi määrättyyn vastaanottosaliin Keisarillisessa Linnassa, Senaatin Varaesimiehet ja Jäsenet sekä Prokuraattori, Kenraalikuvernöörin seurue ja muut sinne kutsutut henget, ja käyvät sijoillensa seuraavassa järjestyksessä: Senaatin Oikeus-Osaston Varaesimies, joka on määrätty lukemaan Maamarsalkkivalan, asettuu salin keskelle laitetun pöydän viereen, jonka päälle Piplia on laskettu, Senaatin Talous-Osaston Varaesimies, Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori saman pöydän vasemmalle puolelle, sekä Kenraalikuvernöörin seurue ja Helsingissä olevat Hoviherrat sen oikealle. Muille kutsun saaneille hengille osoitetaan paikkansa alempana salissa.
4 §. Sittenkuin asianomaiset näin ovat kokoontuneet ja paikoillensa käyneet, sekä Valtiopäiville määrätty Juhlamenojen ohjaaja siitä on Kenraalikuvernöörille ilmoittanut, astuu tämä sisähuoneista ulos vastaanottosaliin.
5 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on tullut vastaanottosaliin, saattaa Juhlamenojenohjaaja sinne Maamarsalkin ja Varamaamarsalkin, joita kaksi etevintä Kreiviä seuraa, ja tuopi Kenraalikuvernöörille maamarsalkkisauvan, jonka Kenraalikuvernööri sitten Maamarsalkille antaa. Sen jälkeen tekevät Maamarsalkki ja Varamaamarsalkki piplian päällä Kenraalikuvernöörin edessä määrätyn valan, jonka Senaatin Oikeus-Osaston Varaesimies ruotsinkielellä lukee ja Maamarsalkki ja Varamaamarsalkki korkealla äänellä kertovat; minkä tehtyä he samalla tapaa saatettuina kuin tullessansakin saliin, sieltä menevät pois.
6 §. Ne henkilöt, jotka Kenraalikuvernööri on ilmoittanut Keisarillisen Majesteetin armossa määränneen Pappissääädyn Puhemieheksi ja Varapuhemieheksi, tuo Juhlamenojenohjaaja, heti Maamarsalkin ja Varamaamarsalkin poismentyä, vastaanottosaliin ja tekevät he Kenraalikuvernöörin edessä valan samalla tapaa, kuin Maamarsalkista ja Varamaamarsalkista on sanottu. Sittenkuin tämä on tapahtunut ja juhlameno siten on päättynyt, astuu Kenraalikuvernööri pois vastaanottosalista.
7 §. Valansa tehtyä menee Maamarsalkki, kahden etevimmän Kreivin häntä seuratessa, Ritarihuoneesen, jossa, Ritarihuonekansliaksi määrätyissä huoneissa, Ritarihuoneen johtokunta ja palvelijat ovat häntä vastassa, ja annattaa tiedoksipanon, jossa ne Ritariston ja Aatelissäädyn jäsenet, jotka haluavat valtiopäiviin osaa ottaa, käsketään nimienkirjoitusta varten Ritarihuoneesen tulemaan.
8 §. Valtiopäivämiesten nimienkirjoitus tapahtuu Tammikuun 20 ja 21 päivinä.
Aatelittomain säätyin edusmiesten valtuuskirjat tarkastaa se, jonka Keisarillinen Majesteetti armossa siihen on määrännyt.
9 §. Tammikuun 21 päivänä, sittenkuin Porvaris- ja Talonpoikaissäätyin edusmiesten nimienkirjoitus on tapahtunut ja Kenraalikuvernööri ilmoittanut, kenen Keisarillinen Majesteetti armossa on määrännyt valtiopäivillä olemaan Talonpoikaissäädyn Sihteerinä, tulee lähetystöjä näistä Säädyistä, Talonpoikaissäädyn lähetystö Sihteerin kanssa, määrätyllä kellonlyönnillä Keisarilliseen Linnaan, pyytämään Puhemiesten ja Varapuhemiesten määräämistä Säädyille. Lähetystöt odottavat eri huoneessa, kunnes pääsevät esiin vastaanottosalissa. Yksin ajoin kokoontuvat saliin kaikki ne henget, jotka Maamarsalkkia ja Varamaamarsalkkia sekä Pappissäädyn Puhemiestä ja Varapuhemiestä vastaanotettaissa saivat olla läsnä, ja asettuvat samoille sijoille, jotka heille silloin olivat määrätyt.
10 §. Sittenkuin Juhlamenojenohjaaja on Kenraalikuvernöörille ilmoittanut, että kaikki ovat asianomaisessa järjestyksessä koolla, tulee Kenraalikuvernööri vastaanottosaliin.
11 §. Nyt saattaa Juhlamenojenohjaaja ensinnä sisään Porvarissäädyn lähetystön, jota joku sen jäsenistä johtaa ja edeltää. Kun lähetystö on ilmoittanut pyyntönsä saada Puhemiestä ja Varapuhemiestä Säädylle nimitetyksi, antaa Kenraalikuvernööri Senaatin Oikeus-Osaston Varaesimiehelle sen kirjallisen määräyksen, jolla semmoiset Puhemiehet ovat asetetut, ja jonka määräyksen mainittu Varaesimies lukee julki. Jos joku taikka jotkut lähetystön jäsenistä ovat Puhemieheksi tahi Varapuhemieheksi määrätyt, tekevät he heti asetetussa järjestyksessä säädetyn valan, jonka jälkeen lähetystö astuu ulos. Muussa tapauksessa tehdään vala toisella määrätyllä ajalla ja siinä järjestyksessä, kuin sanottu on.
12 §. Porvarissäädyn lähetystön poismentyä, saattaa Juhlamenojenohjaaja sisään Talonpoikaissäädyn lähetystön, jota joku sen jäsenistä johtaa ja edeltää ja Säädyn Sihteeri seuraa. Lähetystö pyytää silloin Puhemiehen ja Varapuhemiehen nimittämistä Säädylle, jonka jälkeen siinä kohden, niin kuin myös Puhemiehenkin ja Varapuhemiehen vannottamisen suhteen, menetellään kuten 11 §:ssä on Porvarissäädyn Puhemiehestä ja Varapuhemiehestä sanottu. Paitsi sitä tekee Talonpoikaissäädyn Sihteeri säädetyn valansa, vaikka ei Säädyn Puhemies ja Varapuhemies olisikaan läsnä ja heidän tahi jommankumman heistä vannottaminen on lykättävä toiseen aikaan.
13 §. Sittenkuin Maamarsalkki itse on käynyt Kenraalikuvernöörille ilmoittamassa, että kaikkien valtiopäivämiesten nimienkirjoitus ja valtuuskirjain tarkastus on lopetettu, tulevat Valtiosäädyt, valiomiesten kautta, Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin, ja muut Säädyt Puhemiestensä johdattaessa määrättynä päivänä ja määrätunnilla Keisarilliseen Linnaan ja asettautuvat siellä sitä varten määrättyyn saliin, pitkin seinää vastapäätä sitä ovea, jonka kautta Kenraalikuvernööri tulee. Yksin ajoin kokoontuvat saliin Senaatin Varaesimiehet, Jäsenet ja Prokuraattori mainitun oven oikealle puolelle, ja sen vasemmalle puolelle Kenraalikuvernöörin seurue ja Hoviherrat.
14 §. Sittenkuin kaikki ovat käyneet heille osotetuille paikoillensa ja Juhlamenojenohjaaja siitä on tehnyt Kenraalikuvernöörille ilmoituksen, astuu Kenraalikuvernööri saliin.
15 §. Sitten astuvat eriksensä Maamarsalkki sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäätyjen Puhemiehet esiin ja lausuvat, kukin Säätynsä puolesta, sen alamaiset kunnianosoitukset sekä anovat että Kenraalikuvernööri suosiollisesti määräisi ajan, jolloinka valtiopäivät tulevat valtaistuinsalissa Keisarillisessa Linnassa avattaviksi. Silloin julistaa Kenraalikuvernööri päivän ja tunnin valtiopäiväin avaamiselle ja astuu ulos salista; jonka jälkeen Valtiosäätyjen valiomiehet myöskin menevät pois.
16 §. Siksi päiväksi ja tunniksi, jona valtiopäivät ovat valtaistuinsalissa avattavat, kutsuu Kenraalikuvernööri Keisarillisen Majesteetin Korkeassa nimessä kaikki maan Säädyt tulemaan sinne mainittuun juhlallisuuteen, sittenkuin he ensinnä ovat Jumalanpalveluksessa olleet Nikolainkirkossa.
17 §. Senaatin Varaesimiehet, Jäsenet ja Prokuraattori, maan hallintovirastojen Esimiehet, Helsingissä olevat Kenraalit ja muut Kenraalikuvernöörin määräämät henget, kutsutaan myöskin Jumalanpalvelukseen kirkossa ja juhlallisuutta valtaistuinsalissa viettämään, jossa kummassakin tilassa he, Juhlamenojenohjaajan osoituksen mukaan, määrätyllä ajalla astuvat paikoillensa alempana säädetyllä tavalla.
18 §. Kohta kuin Valtiosäädyt ovat kokoontuneet kirkkoon, ilmoitetaan siitä Kenraalikuvernöörille.
19 §. Saatuansa tämän ilmoituksen, lähtee Kenraalikuvernööri seuranensa kirkolle.
20 §. Kirkon ovella on Kenraalikuvernööriä vastaanottamassa Arkkihiippakunnan Tuomioprovasti kahden Provastin kanssa täydessä juhlapuvussa; jolloin Tuomioprovasti tervehtii Kenraalikuvernööriä Raamatun lauseella. Tuomioprovastin ja Provastien johdattaessa astuu Kenraalikuvernööri kirkkoon.
21 §. Kenraalikuvernöörin astuessa kirkkoon alkaa kirkkomusiikki.
22 §. Kirkossa käy Kenraalikuvernööri istumaan vasemmalle puolelle alttarista häntä varten kuoriin asetetulle istuimelle. Kenraalikuvernöörin seurueelle ja Hoviherroille on tuoleja järjestetty Kenraalikuvernöörin taakse.
23 §. Alttarin oikealle puolelle, Kenraalikuvernööriä vastapäätä, käyvät Senaatin Varaesimiehet, Jäsenet ja
Prokuraattori istumaan. Ison käytävän varrelle lähinnä kuoria ja sille puolelle, missä Kenraalikuvernöörin istuin on, sijoitetaan Ritaristo ja Aatelissääty sekä Maamarsalkki, ja toiselle puolelle muut Säädyt Puhemiehinensä.
Muut kutsutut henget asettautuvat niille sijoille, joihin heitä osoitetaan.
24 §. Kohta kun Kenraalikuvernööri on sijallensa asettunut, alkaa Jumalanpalvelus, jossa saarna pidetään sekä ruotsiksi että suomeksi, määrätyn tekstin johdolla. Jumalanpalveluksen lopulla veisataan virsi "O Gud vi lofve Dig" (O Jumal´, Sinua kiitäm´), rumpujen ja torvien soidessa.
25 §. Kirkosta palajaa Kenraalikuvernööri Keisarilliseen Linnaan samassa järjestyksessä, kuin kirkkoon tulikin.
26 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on kirkosta lähtenyt, menevät kaikki Valtiosäädyt ja ne muut henget, jotka valtaistuinsalissa tulevat juhlamenoissa olemaan, Keisarilliseen Linnan, jossa Senaatin Varaesimiehet, Jäsenet ja Prokuraattori sekä Kenraalikuvernöörin seurue ja Hoviherrat kokoontuvat sitä varten määrättyihin huoneisin. Valtaistuinsalissa, jonka toiseen päähän Keisarillinen valtaistuin on asetettu, tulevat sillä välin, Juhlamenojenohjaajan osoituksen mukaan, Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa, Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehineen, maan hallintovirastoin Esimiehet sekä Kenraalit paikoillensa asettumaan seuraavassa järjestyksessä, nimittäin: Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa oikealle sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehineen salin vasemmalle puolelle valtaistuimelta lähtien ja tulo-ovelle asti, mainitut Esimiehet ja Kenraalit valtaistuimen taaksi, edelliset oikealle ja Kenraalit vasemmalle puolelle. Muut sisällepääsyyn valtuutetut henget käyvät heille määrätyille sijoillensa.
27 §. Sittenkuin Valtiopäiväin Juhlamenojenohjaaja tämän jälkeen on Kenraalikuvernöörille ilmoittanut asianomaisten olevan valtaistuinsalissa koolla, lähtee Kenraalikuvernööri sinne, seuraavassa järjestyksessä saatettuna:
1:ksi. Valtiopäiväin Juhlamenojenohjaaja.
2:ksi. Senaatin Prokuraattori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain; Prokuraattori ja nuorin Jäsen ensinnä ja muut siinä järjestyksessä, jossa Senaatissa istuvat, nuoremmat vanhempain edellä.
3:ksi. Senaatin Talous- ja Oikeus-Osastojen Varaesimiehet.
4:ksi. Kenraalikuvernööri.
5:ksi. Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat henget ja Hoviherrat.
28 §. Saliin tullessaan asettuvat Senaatin Varaesimiehet, Jäsenet ja Prokuraattori valtaistuimen viereen oikealle puolelle, ja Kenraalikuvernöörin seurue valtaistuimen vasemmalle puolelle. Maamarsalkki astuu Ritariston ja Aatelissäädyn eteen ja muiden Säätyjen Puhemiehet asettuvat samoin, kukin Puhemies Säätynsä eteen.
29 §. Kenraalikuvernööri asettuu valtaistuimen portaiden viereen.
30 §. Se, jonka Keisarillinen Majesteetti on määrännyt valtiopäiväin avaamisesta pöytäkirjaa pitämään, asettautuu pöydän ääreen vasemmalla puolella valtaistuinta lähellä.
31 §. Sittenkuin Kenraalikuvernööri on astunut valtaistuimen portaiden vieressä olevalle paikallensa, lukee Kenraalikuvernööri Hänen Majesteettinsa Keisarin tervehdyspuheen Valtiosäädyille venäjän kielellä, jonka jälkeen se mies, jonka Kenraalikuvernööri siihen on määrännyt, lukee sen ruotsalaisessa ja suomalaisessa käännöksessä julki.
32 §. Tämän perästä astuvat Maamarsalkki ja Puhemiehet, jokainen järjestyksessään, esiin ja pitävät kukin Kenraalikuvernöörille lyhyen puheen.
33 §. Sitten ilmoittaa Kenraalikuvernööri Valtiosäädyille ne esitykset ja ehdoitukset, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut heidän eteensä panna; jota varten se, jonka Kenraalikuvernööri siihen on määrännyt, lukee luettelon niistä ensinnä ruotsi ja sitten suomen kielellä.
34 §. Kun tämä on tapahtunut, palajaa Kenraalikuvernööri sisähuoneisin takaisin, samalla muotoa seurattuna kuin valtaistuinsaliin tullessakin, jonka jälkeen kaikki Säädytkin salista lähtevät.
Yhtäpitäväksi niiden juhlamenojen kanssa, jotka Hänen Majesteettinsa Keisari Tammikuun 12 p:nä 1882 (Joulukuun 31 p:nä 1881) on armossa vahvistanut, todistaa:
Theod. Bergelund.
Yleinen Esittelijäsihteeri.