Pöytäkirja, tehty Suomen Suuriruhtinanmaan kuudensia yleisiä Valtiopäiviä aljettaissa Keisarillisen Linnan valtaistuinsalissa Helsingin kaupungissa, 24 päivänä Tammikuuta 1882.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti, Jalkaväenkenraali Kreivi Feodor Heiden, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armossa oli määrännyt ja asettanut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Keisarillisen Majesteetin 19 päiväksi nyt kuluvata Tammikuuta kokoonkutsumat yleiset valtiopäivät Suomen- maan Valtiosäätyjen kanssa, tuli Keisarillisen Majesteetin armollisimmasti vahvistamain juhlamenoin mukaan valtio- päiviä aljettaissa, oltuansa läsnä Jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, seitsemäntoista minuuttia ennen kello kahta päivällä valtaistuinsaliin, jolloin Kenraali- kuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi. Valtiopäiväin Juhlamenojenohjaajat;
2:ksi. Keisarillisen Suomen Senaatin Prokuraattori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain; ja
3:ksi. Keisarillisen Senaatin Oikeus-Osaston Varaesimies; sekä perästä tuli:
4:ksi. Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat henkilöt sekä hovikavaljeerit.
Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehinensä olivat ennen Kenraalikuvernöörin tuloa valtaistuinsaliin sinne kokoontuneina.
Maan hallintovirastojen Esimiehet ynnä Keisarillisen Senaatin Esittelijäsihteerit ja Kamreerit sekä kaupungissa oleskelevat Kenraalit, kuin myös muut kutsutut henkilöt olivat käyneet heille osoitetuille sijoillensa valtaistuimen taakse, Esimiehet ja siiviilihenkilöt oikealle ja Kenraalit vasemmalle puolelle.
Saliin tultuansa asettui Keisarillisen Senaatin Oikeus- Osaston Varaesimies sekä Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori valtaistuimen viereen oikealle, niin myös Kenraali- kuvernöörin seurue vasemmalle puolelle valtaistuimen viereen.
Maamarsalkki otti paikkansa Ritariston ja Aatelin etupuolelle ja muiden Säätyjen Puhemiehet asettuivat myöskin, kukin Puhemies oman Säätynsä eteen.
Kenraalikuvernööri asettui valtaistuimen portaiden viereen; sen perästä luki Kenraalikuvernööri Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Valtiosäädyille antaman Korkeasti omalla kädellä allekirjoittaman tervehdyspuheen venäjän kielellä, joka kuului näin: (puhe venäjäksi)
Sittekuin Kenraalikuvernööri oli tämän Armollisen puheen ruotsalaisessa ja suomalaisessa käännöksessä antanut Keisarillisen Senaatin Talous-Osaston Jäsenelle, Senaattorille, Salaneuvos Clas Herman Molander´ille, luki Salaneuvos mainitut käännökset, valtaistuimen portaiden vieressä; ja kuuluvat ne, tähän otettuina, näin: (puhe ruotsiksi)
"Suomen Suuriruhtinanmaan Edusmiehet.
Kun Minä, valtiopäiväjärjestyksen mukaan, olen kutsunut Teidät keskustelemaan useista maalle tärkeistä asioista, niin on Minua johtanut vakaa päätös järkähtämättä noudattaa Minun Herrassa nukkuneen rakkaan ja ijäti muistettavan Isäni esimerkkiä, joka lakkaamatta piti huolta Suomenmaan onnellisuudesta ja sen kautta voitti maan vilpittömän rakkauden ja kiitollisuuden. Minä rukoilen Kaikkivaltiasta, että Hän auttaisi Minua ahkeroimisissani vakauttaa Minun uskollisen Suomen kansani onnea, jonka hyvistä omaisuuksista Minä vielä enemmän olen tullut vakuutetuksi käymämatkoillani maassa Perheeni kanssa, jonka ohessa Minulla on mitä suloisin muisto niistä tunteista, joita Meille silloin osoitettiin.
Kaikki, mikä koskee Suomenmaan menestystä, on Minun sydämmelleni kallista. Viimekuluneena vuonna, jolloin maa tuli niukalta vuodentulolta rasitetuksi, on Suomen Senaatti viivyttelemättä pitänyt tointa raha- sekä jyvälainojen antamisesta väestölle niissä osissa maata, joita katovuosi kovimmasti oli kohdannut; jonka ohessa Senaatti on määrännyt, että muutamia yhteisiä töitä piti toimeen- pantaman elatusvarojen hankkimiseksi hädänalaisille. Minä toivon, että kaikki nämä toimenpiteet ainakin osaksi huojentavat Suuriruhtinanmaan asukkaille sen viljakadon seurauksia, joka heitä on kohdannut.
Sen aikomuksen täyttämiseksi, jonka Herrassa nukkunut Keisari Aleksander Toinen lausui 1863 vuoden valtiopäiviä avatessansa, tulee Teille nyt annettavaksi lakiehdotus Valtiosäädyille myönnettävästä oikeudesta tehdä esityksiä ylipäänsä kaikissa lainsäädännön asioissa, joihin heidän myötävaikutustansa vaaditaan, pois eroittamalla ainoastaan ne, joiden suhteen Minä olen katsonut välttämättömäksi pidättää Itselleni Minulle kuuluvan ehdotusvallan. Minä olen siitä vakuutettu, että Suomenmaan Valtiosäädyt ymmärtävät taitavasti käyttää tätä näin tärkeätä oikeutta, ja siten oikeaksi osoittavat tämän uuden todistuksen Minun luottamuksestani ja mielisuosiostani Suomen kansaan.
Näillä valtiopäivillä annetaan Teille, muiden ohessa, esitykset varojen hankkimisesta kulunkien suorittamiseksi Suomen sotaväen ylläpitoa varten, lääninedustuskokousten perustamisesta ja rautatieverkon laajentamisesta.
Valtiosäädyt ovat viime valtiopäivillä tehneet alamaisimmat anomusesitykset semmoisista muutoksista Suomenmaan alkeisopistojen opetusjärjestyksessä, joiden kautta lyseojen oppilaille tulisi mahdolliseksi perusteellisemmin oppia maan molempia kieliä, kuin myöskin uusien oppilaitosten perustamisesta, joissa suomi olisi opetuskielenä. Näiden anomusten johdosta tehtyyn ehdotukseen nykyisten oppilaitosten perinpohjaisesta muuttamisesta Minä en ole voinut suostua, vaan olen Minä nähnyt hyväksi antaa Suomen Senaatille käskyn, Minun osoitusteni mukaan ja Säätyjen toivomuksia noudattaen, tehdä uudet ehdotukset tästä asiasta.
Jos ette ennen kesän tuloa ennätä lopettaa kaikkia Teille kuuluvia tehtäviä, niin Minun tahtoni on, että ne asiat, jotka eivät tule päätetyiksi neljän kuukauden kuluessa, niin kuin valtiopäiväjärjestyksen 5:des § määrää, lykättäköön ensintuleviin lakimääräisiin valtiopäiviin, jotka Minä aion kutsua kokoon kolmen vuoden perästä.
Ollen vahvasti vakuutettu siitä, että Te, täydellisesti käsittäen miten kaikkien säätyjen edut ovat yhdet yhteisessä työnteossa isänmaan hyväksi, päätöksissänne osoitatte täydellistä tasapuolisuutta, kohtuutta ja yksimielisyyttä, rukoilen Minä hartaasti Herraa, että Hän siunaisi Teidän työnne isänmaan onneksi ja menestykseksi.
Minä julistan valtiopäivät avatuiksi.
ALEKSANDER."
Maamarsalkki, Vapaaherra Samuel Werner von Troil ja aatelittomain Säätyjen Puhemiehet Porvoon hiippakunnan Piispa Anders John Hornborg, Ylitirehtööri Koululaitoksen Ylihallituksesta, Valtioneuvos Lorenz Leonhard Lindelöf ja Talollinen Karl Johan Slotte astuivat sitte esiin, kukin vuorastaan, ja pitivät, jokainen Säätynsä nimessä, Kenraalikuvernöörille seuraavat puheet:
Maamarsalkki Vapaaherra von Troil: (puhe ranskaksi)
Piispa Hornborg:
"Teidän Ylhäisyytenne!
Suurimmassa nöyryydessä lausuu Teidän Ylhäisyytenne edessä Pappissääty alamaisen kiitollisuutensa Hänen Keisarilliselle Majesteetille, Suomen Suuriruhtinaalle, kutsumastansa maamme Säädyt lainmukaisesti, määrätyllä ajalla, kokoontumaan näille valtiopäiville.
Tätä tehdessämme, ei voi olla mieleemme muistumatta ne lukuisat hyvät, jotka maallemme on suonut Herrassa edesmennyt Keisari Aleksander Toinen, jonka ylevän kansallisoikeuksillemme täyden arvonsa antavan mielialan hänen jalo Poikansa, nykyinen rakastettu Suuriruhtinaamme monella, äsken luetussa armollisessa puheessakin havaitta- valla, oikeudentuntonsa ja armollisen hyväntahtoisuutensa osoituksella on todistanut perinneensä, josta syystä koko Suomen kansa mitä suurimmalla ilolla tervehtääkin Hänen Majesteetinsä astumista Korkean Isänsä istuimelle.
Alati uskollisina lailliselle Hallitsiallemme, ja järkähtämät- tömäin perustuslakiemme turvissa, tahdomme vakaasti, näillä valtiopäivillä, kuni muutenkin, etsiä isänmaan todellista hyötyä, toivoen siten parhaasti vastaavamme Korkean Suuriruhtinaamme tarkoitusta.
Taivaan Jumala suokoon Suuriruhtinaallemme ja Hänen Korkeille Omaisilleen pysyväistä onnea ja siunausta! Tätä hartaasti toivottaa Suomen Pappissääty, anoen edeskäsinkin saada olla Hänen Keisarillisen Majesteetinsa armollisen suosion esineenä, ja pyytäen Teitä, Herra Kreivi, hyvän- tahtoisesti saattamaan Majesteetin tiedoksi nämä alamaisuutemme osoitukset ja onnen toivotukset."
Valtioneuvos Lindelöf: (puhe ruotsiksi)
Talonpoika Slotte:
"Teidän Ylhäisyytenne, Herra Kreivi, Suomen Kenraali- kuvernööri!
Suomen Talollissääty, joka aina on ollut teeskentelemätön rakkaudessaan Hallitsijaansa, pyytää nöyrimmästi että Teidän Ylhäisyytenne Herra Kreivin kautta saada edes tuoda Keisarilliselle Majesteetille, Suomen Suuriruhtinaalle hartaimmat ja alamaisimmat tunteensa kunnioituksen ja kiitollisuuden osoitukseksi siitä lämpimästä osanotosta ja hyvästä tahdosta, jota Keisarillinen Majesteetti Suomelle on osoittanut, ei ainoastaan kuluneella, lyhyellä hallitus- ajallansa, mutta myöskin käynnillänsä maassamme Perintö- ruhtinaana ollessansa.
Etupäässä on Talollissäädyn valittaminen sitä suurta surua, mikä on kohdannut Keisarillista Majesteettia ja kaikkia sen uskollisia alamaisia sen inhottavan tapauksen kautta, joka on riistänyt hengen Keisarillisen Majesteetin Korkiastirakas- tetulta isältä, koko Venäjän ja Suomenmaan hyväntekijältä. Tämä syvä suru, joka on koskenut Suomen kansan kaikkein syvimpiin riveihin ja jota ei koskaan täydellisesti voida poistaa, on kuitenkin osaksi voinut lieventyä sen iloisen toivon kautta, että meidän nykyinen hallitseva Keisarimme ja Suuriruhtinaamme seuraa Korkiastirakastetun isävaina- jansa esimerkkiä armollisella huolenpidolla Suomen kansan menestyksestä, jota Hänen Keisarillinen Majesteettinsa myöskin jo on osoittanut usiammilla maatamme koskevilla toimillansaja joiden edestä talollissääty pyytää saada edeskantaa sydämellisimmät ja lämpimimmät kiitoksensa sekä samassa toivoa että Kaikkein Korkein kädellänsä huojentaisi Keisarillisen Majesteetin raskasta hallitustaak- kaa. Erittäin pyytää Talollissääty saada lausua sydämmelli- simmän ilonsa niistä lämpimistä ja sydämmellisistä sanoista, joilla Keisarillinen Majesteetti Valtioistuimelle noustessansa on Suomen kansaa tervehtinyt.
Suomenmaan Talollissääty pyytää alamaisimmassa nöyryydessä edelleen saada nauttia Keisarillisen Majesteetin armollista suosiota."
Kuuluva ja pitkältä kestävä eläköön Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas kaikui tämän jälkeen.
Kenraalikuvernööri ilmoitti sitten Valtiosäädyille ne ehdoitukset ja esitykset, jotka Keisarillinen Majesteetti Armossa oli tahtonut Valtiopäiviä aljettaissa Valtiosäätyjen eteen panna; jota tarkoitusta varten Senaattori Salaneuvos Molander luki julki seuraavan luettelon niistä, ensin ruotsiksi ja sitte suomeksi:
1) Erästen perinnöksiostoa koskevain säännösten lakkauttamisesta.
2) Rokoituksesta.
3) Irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä.
4) Koskeva asetuksen hyväksymistä muinaisaikaisten muistomerkkien rauhoittamisesta ja suojelemisesta.
5) Koskeva palkkiota semmoisista kalunkirjoituksista ja perinnönjaoista kaupungissa, joitten pitämiseen Raastuvanoikeus valitsee toimitusmiehiä.
6) Koskeva Ruotsin ja Suomen kielen käyttämistä erinäisissä tuomioistuimissa ja virastoissa maassa.
7) Koskeva kiinnitystä kone- ja teollisuus-, sekä niitten kanssa yhdenlaatuisiin laitoksiin.
Jne.
Sittekuin tämä oli tapahtunut ja Kenraalikuvernööri, seurattuna samoin kuin tullessaankin, viisikolmatta minuuttia jälkeen kello kahden oli lähtenyt valtaistuinsalista, erosivat kaikki Säädyt.
Kaikkein armollisimman määräyksen mukaan:
Theod. Bergelund.