Kertomus
Suomen Suuriruhtinanmaan yleisille valtiopäiville Helsingissä vuonna 1882 kokoonkutsutuille Valtiosäädyille niistä toimenpidoista, joihin Hallitus on ryhtynyt niitten Valtiosäätyjen viime valtiopäivillä tekemien päätösten johdosta, jotka ovat saavuttaneet Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan armollisen suostumuksen ja vahvistuksen, kuin myöskin siitä, mitä Keisarillinen Majesteetti muuten, mainituilla valtiopäivillä pidettyjen keskustelemusten johdosta, on katsonut hyväksi määrätä.
A. Asioita, jotka Keisarillinen Majesteetti oli annettujen armollisten esitysten kautta jättänyt Valtiosäätyjen käyteltäväksi.
1:ksi. Vastatessaan Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen siitä, että Ritaristolle ja Aatelille, 18 kohdan mukaan privilegiumeissa 16 p:ltä Lokakuuta 1723, suotu oikeus ulosottoon heidän relssitalonpojiltansa kumottaisiin, ovat Valtiosäädyt alamaisuudessa ilmoittaneet, että Ritaristo ja Aateli, hyväksymällä armollisen esityksen, on luopunut edellämainitusta ulosotto-oikeudesta sekä että Valtiosäädyt ovat hyväksyneet esityksen erään lisäyksen kanssa asiasta annettavaan asetukseen. Valtiosäätyjen päätöksen mukaan on Keisarillinen Majesteetti 11 p:nä Helmikuuta 1878 annattanut ulos asetuksen.
2:ksi. Yhtäpitäväisesti sen kanssa mitä Valtiosäädyt ovat ehdottaneet vastatessaan armolliseen esitykseen siitä, että Naimiskaaren 7 luvun 3 §, koskeva avioliiton estämistä, muutettaisiin toisin kuuluvaksi, on Keisarillinen Majesteetti 11 p:nä Helmikuuta 1878 annattanut ulos asetuksen asiasta.
3:ksi. Sittekuin Valtiosäädyt olivat antaneet vastauksen armolliseen esitykseen kirjailijan ja taiteilijan oikeudesta työnsä tuotteisin, on Keisarillinen Majesteetti 15 p:nä Maaliskuuta 1880 ulosannattanut asiasta niin kuuluvan asetuksen, kuin Valtiosäädyt ovat ehdottaneet.
4:ksi. Sittekuin Valtiosäädyt annetussa vastauksessa armolliseen esitykseen niitten poikkeusetujen lakkautta- misesta, jotka 10:nen kohdan kautta Kunink. privilegiumeissa 16 p:ltä Lokakuuta 1723 ovat vakuutetut papiston ja opettajasäädyn jäsenille heidän taloistansa ja tiloistansa kaupungissa, alamaisuudessa olivat ilmoittaneet, että Pappissääty oli myöntynyt mainittuin poikkeusetujen lakkauttamiseen yhtäpitäväisesti Valtiosäätyjen hyväksymän asetuksen kanssa asiasta, on Keisarillinen Majesteetti 22 p:nä Joulukuuta 1879 annattanut ulos niinkuuluvan asetuksen, kuin Valtiosäädyt ovat ehdottaneet.
5:ksi. Koska Valtiosäädyt olivat hyväksyneet armollisen esityksen sen veron lakkauttamisesta, joka Vaasan ja Oulun läänissä rahtirahain nimityksellä maksetaan, on Keisarillinen Majesteetti 29 p:nä Joulukuuta 1877 annattanut ulos sen kanssa yhtäpitävän asetuksen asiasta.
6:ksi. Sittekuin Valtiosäädyt Keisarillisen Majesteetin heille antaman armollisen esityksen johdosta Kuusamon, Kemijärven ja Kuolajärven pitäjäläisten kanssa tehtyin knihtikontrahtien muuttamisesta, alamaisuudessa olivat ilmoittaneet, että Valtiosäädyt eivät olleet hyväksyneet armollista esitystä muuttamatta, vaan puolestaan päättäneet semmoisia säännöksiä asiasta tehtäväksi, kuin Valtiosäätyjen vastauskirje sisältää, on Keisarillinen Majesteetti 5 p:nä Huhtikuuta 1879 annattanut ulos julistuksen, joka sisältää mainitut säännökset. Ja on erinäisiä valmistelevia toimenpitoja sen väliaikaisen pyykityksen toimeenpanemiseksi, jonka kautta mainitussa julistuksessa käsketään maata kruunun varaksi eroittaa, säädetty kirjeessä Oulun läänin Kuvernöörille.
Muuten on Keisarillinen Majesteetti suvainnut sallia enempää tutkimusta asiasta pidettäväksi siihen laajuuteen ja siihen suuntaan, kuin Valtiosäädyt yhteydessä vastauksensa kanssa armolliseen esitykseen alamaisuudessa ovat esitelleet.
7:ksi. Vastatessaan Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen kiinnityksestä yksityisiin rautatienlaitoksiin, ovat Valtiosäädyt alamaisuudessa ilmoittaneet, että Säädyt tosin eivät ole voineet muuttamattomana hyväksyä armollista esitystä, mutta että Säädyt, jotka alamaisuudessa ovat pyytäneet armollista esitystä ensintuleville valtiopäiville semmoisesta laista, joka täydellisemmin, kuin perustuslain mukaan on hallintotoimen kautta mahdollista, tulisi täyttämään aukot maan yleisessä lainsäädännössä rauta- teiden rakentamisesta, kumminkaan eivät ole tahtoneet kieltää myödytystään lakiin pantista rautateihin, sekä sen vuoksi puolestansa ovat hyväksyneet niin kuuluvan asetuksen kiinnityksestä rautateihin, kuin Valtiosäätyjen vastauskirjoitus sisältää. Valtiosäätyjen hyväksymää asetusta kiinnityksestä rautateihin ei Keisarillinen Majesteetti ole tahtonut vahvistaa, vaan on antanut kysymyksen semmoisesta kiinnityslaista toistaiseksi raueta, jonka ohessa Keisarillinen Majesteetti sillä kertaa on jättänyt sikseen Valtiosäätyjen alamaisen pyynnön, että näille valtiopäiville annettaisiin esitys myönnytyslaista rautateitten rakentamiselle.
(jne. yhteensä 79 eri kohtaa)