Suomen Suuriruhtinanmaan Valtiosäätyjen päätös,
tehty ja annettu määrä-aikaisilla valtiopäivillä
Helsingin kaupungissa
6 päivänä Kesäkuuta v. 1882.
Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinanmaan Valtiosäädyt ja Suomen kansan Edusmiehet, Ritaristo ja Aateli, Pappissääty, Porvarissääty ja Talonpoikaissääty, jotka nyt olemme määrä-aikaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että sittenkuin Suurivaltaisin korkeasyntyinen Ruhtinas ja Herra ALEKSANDER Kolmas, koko Wenäjän Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas j. n. e., j. n. e., j. n. e., Meidän Armollisin Suuriruhtinaamme ja Herramme on armossa katsonut hyväksi, avonaisella kirjeellä ja käskyllä Toukokuun 16 päivältä v. 1881 kutsua Meidät Tammikuun 19 päivänä tänä vuonna tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä tänne saapuneet. Toimemme olemme alottaneet anomalla ja rukoelemalla Kaikki- valtiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me valtiosalissa 24 päivänä viimemainittua kuuta olemme saaneet tiedoksi enimmät niistä armollisista esityksistä ja ehdotuksista, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme Me, keskusteltuamme näistä sekä niistä armollisista esityksistä, jotka sittemmin valtiopäiväin kuluessa käyteltä- viksemme ovat annetut, ja sittenkuin Me olimme vastaan- ottaneet kertomuksen Hallituksen toimista niiden Säätyjen viime valtiopäivillä tekemäin päätösten johdosta, jotkaovat saavuttaneet Keisarillisen Majesteetin armollisen suostumuksen ja vahvistuksen, kuin myös siitä, mitä Keisarillinen Majesteetti muutoin keskustelujen johdosta vastamainituilla valtiopäivillä on katsonut hyväksi säätää, tehneet seuraavat päätökset:
1 §.
Ensimäisen kerran sen jälkeen kun Hänen Majesteettinsa, Meidän nykyinen Suuriruhtinaamme, Keisari ALEKSANDER Kolmas on valtaistuimelle noussut, kokoon tultuamme neuvottelemaan isänmaamme asioista, tunteemme ovat vaatineet Meidät lausumaan Hänen Majesteetillensa sekä alamaisen kunnioituksemme ja rakkautemme Hänen Majesteettiansa kohtaan ja syvän, vilpittömän myötätuntoi- suutemme Hänen Majesteettinsa surussa Hänen Korkean Isänsä kuolemasta, että myös Suomen kansan hartaimman kiitollisuuden niistä suosiollisista aikomuksista ja toimen- pidoista maamme hyväksi, joita Hänen Majesteettinsa ensimäisessä tervehdyksessänsä Suomenmaan Säädyille on ilmoittanut; jonka johdosta Me olemme viime Helmikuun 20 päivänä lähettäneet Hänen Majesteetillensa alamaisen adressin,jossa Me, sen ohessa, olemme anoneet, että armollisesti sallittaisiin Suomen kansan, kuolemaan vaipuneen hyväntekijänsä, Hänen Majesteettinsa Isävainajan, Keisari ja Suuriruhtinas ALEKSANDER Toisen muistolle, Suomen pääkaupungissa pystyttää kuvapatsas sekä tätä tarkoitusta varten panna toimeen kansalliskeräys.
2 §.
Hyväksymällä Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen varain myöntämisestä sen apurahan takaisin maksamiseen, joka Wenäjän Valtiorahastosta on annettu Pietarin- Riihimäen rautatienrakennukseen, olemme ottaneet taataksemme kymmenen miljoonan markan suuruisen valtiolainan, jolla on takaisin maksettava sanottu apuraha, sekä jättäneet hallituksen asiaksi ryhtyä tarpeellisiin toimenpitoihin takaisin makson pikaisesta suorittamisesta, odottamatta yllämainitun lainan saantia; josta Me olemme kirjoituksessa viime Helmikuun 2 päivältä alamaisuudessa ilmoittaneet.
3 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä perustuksesta, jonka mukaan tuulagimaksu on laskettava, olemme hyväksyneet sillä ehdolla, että siten säädetty perustussanotun maksun laskemiselle pysyy voimassaan ainoastaanvuoden 1892 loppuun saakka; josta ilmoitus on Keisarilliselle Majesteetille annettu alamaisessa kirjoituksessa viime Maaliskuun 6 päivältä.
4 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen myllyveron lakkauttamisesta olemme hyväksyneet siten muutettuna,kuin Meidän viime Maaliskuun 20 päivänä alamaisuudessa antama vastaus sanottuun esitykseen osoittaa.
5 §.
Sitte kun Keisarillinen Majesteetti on armollisessa esityksessä ehdottanut suostuntaveron maksua tupakasta, olemme Me, edellyttäen että, tullimaksuja tupakasta määrättäessä, pidetään tarpeenmukaisesti silmällä sanottua suostuntaveroa, myöntyneet armolliseen esitykseen ja hyväksyneet siinä olevan asetusehdotuksen, siten muutettuna, että aika jolla tämä suostuntavero on maksettava, on määrätty Toukokuun 1 päivästä 1882 tahi jostakin muusta ajasta tämän vuoden kuluessa, jonka Keisarillinen Majesteetti näkee sopivaksi määrätä, 1885 vuoden loppuun; ja olemme kirjoituksessa viime Maaliskuun 24 päivältä alamaisuudessa antaneet Keisarilliselle Majesteetille tästä tiedon.
6 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen Naimiskaaren 2 luvun 5 ja 6 §:ien kumoomisesta olemme kaikinpuolin hyväksyneet; josta Me olemme alamaisuudessa ilmoittaneet kirjoituksessa viime Maaliskuun 28 päivältä.
7 §.
Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan tehtyä siitä armollisen esityksen, olemme Me viime Maaliskuun 25 päivänä, kumoomalla 6:nen kohdan Yhdistys- ja Vakuus- kirjassa Helmikuun 21 ja Huhtikuun 3 p:ltä 1789, noudatetta- vaksi hyväksyneet perustuslain, jonka sisällys ja sanat ovat seuraavat:
1 §.
Paitsi sitä anomusoikeutta, joka tähän asti on ollut Valtio- säädyille myönnettynä, pitää Valtiosäätyjen tästälähin myöskin nauttia oikeutta valtiopäivillä tehdä esitys semmoisen yleisen lain säätämisestä, muuttamisesta tahi kumoomisesta, joka riippuu Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Valtiosäätyjen yhtäpitäväisestä päätöksestä. Älköön kuitenkaan esitystä nostettako perustuslain taikka maa- tahi meripuolustuksen järjestämistä koskevan lain eikä myöskään painolain säätämisestä, muuttamisesta tahi kumoomisesta.
Kirkkolain säätämisestä on erittäin määrätty.
2 §.
Jos Valtiosäädyt, valtiopäivämiehen nostaman esityksen johdosta, päättävät hyväksyä uuden taikka muuttaa tahi kumota vanhan lain, antakoot ehdotuksen siitä Keisarille ja Suuriruhtinaalle. Jos Keisari ja Suuriruhtinas hyväksyy Valtiosäätyjen ehdotuksen, ulosannettakoon sen kanssa sanasta sanaan yhtäpitävä asetus. Jos ei Keisari ja Suuri- ruhtinas saata ehdotusta muuttamatta hyväksyä, katsotaan se kokonaisuudessaan rauenneeksi, josta Keisari ja Suuri- ruhtinas antaa Valtiosäädyille tiedon viimeistään lähinnä seuraavilla valtiopäivillä.
3 §.
Jos säädyissä nostetaan kysymyksiä yleisestä laista muulla tavoin kuin tässä laissa myönnetyn esitysoikeuden nojalla taikka semmoisia asioita koskevien lakien ja asetusten säätämisestä, muuttamisesta tahi kumoomisesta, joitten suhteen Valtiosäädyillä ei ole äskensanottua esitysoikeutta, pitää Valtiosäätyjen tahi yksityisen säädyn esittelyt näissä asioissa lykättämän Keisarin ja Suuriruhtinaan tutkittavaksi ainoastaan anomuksina, joita Keisari ja Suuriruhtinas ottaa varteen sikäli kuin Hän katsoo maalle hyödylliseksi.
Niin ikään olemme Me samana päivänä, Huhtikuun 15 päivänä 1869 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 71 §:n mukaan, hyväksyneet Keisarillisen Majesteetin Meille esittämän ehdotuksen vastamainitun perustuslain 51 ja 52 §:ien muuttamisesta, kuitenkin tehtyämme sanottuun ehdotukseen erään muutoksen, joten puheenalaiset §:t tulisivat kuulumaan näin:
51 §.
Esitys tahi anomus sellaisessa asiassa, joka on käsiteltävä yleisessä valiokunnassa, pitää valtiopäivämiehen tehdä siinä säädyssä, johon hän kuuluu, neljässätoista päivässä valtiopäiväin avaamisesta. Sittemmin älköön tällaista kysymystä saatettako nostaa, ellei joku jossakin säädyssä jo tehty päätös taikka muu valtiopäiväin aikana sattunut tapaus siihen suorastaan aihetta anna.
Jos valtiopäivämiehellä on aikomus tehdä joku esitys tahi anomus, pitää hänen siitä antaa edeltäpäin tieto säädyn puheenjohtajalle jota paitsi kaikki sellaiset esitykset ja anomukset ovat, ennenkuin ne esitellään, kirjoitettuina säädyn sihteerille annettavat. Älköön samaan kirjoitukseen useampia erilaatuisia asioita yhteen pantako. Kunkin esityksen tulee sisältää ne syyt, joihin se perustuu, ja pitää sen kanssa seurata lain muotoon laadittu ehdotus tarkoituksena oleviin säännöksiin.
52 §.
Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksiä, niin myöskin säädyissä nostettuja esityksiä älköön lopullisesti käsiteltäviksi otettako, ennenkuin yleinen valiokunta niistä on lausunnon antanut.
Kun yleistä asiata koskeva anomus jossakin säädyssä on ehdoteltu, voipi sääty myös, jos sen hyväksi näkee, lykätä kysymyksen yleisen valiokunnan käsiteltäväksi.
Ellei Keisarillinen Majesteetti armollisesti hyväksyisi yllämainittua Meidän tekemää muutosta, olemme päättäneet hyväksyä tämän jälkimäisen perustuslaki- säännöksen semmoisena kun se armollisessa esityksessä on ehdoteltu.
Nämä päätöksemme olemme Me Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet kirjoituksessa yllä sanotulta päivältä.
8 §.
Suostuen siihen, mitä Keisarillinen Majesteetti armollisessa esityksessä on ehdottanut, olemme viimeksi kuluneen Maaliskuun 20 päivänä päättäneet, että 3 kohta Syyskuun 19 päivänä 1723 annetussa Kunink. asetuksessa, kuinka niiden talojen ja kruununtilojen suhteen on meneteltävä, jotka perinnöksi myydään, sikäli kuin rusthollarille sen kautta on myönnetty oikeus muutamissa tapauksissa ennen asukasta ostaa perinnöksi rusthollille määrättyä augmenttitilaa, sekä 5 § samaa asiaa koskevassa Kunink. julistuksessa Tammikuun 24 päivältä 1790 ynnä 5 § Kunink. päätöksessä sotapäällikkö- kunnan valituksiin Elokuun 18 päivältä 1752 vastedes voimaltaan ja vaikutukseltaan lakkautettavat, jonka Me alamaisessa kirjoituksessa ensinmainitulta päivältä olemme Hänen Majesteettinsa korkeaan tietoon saattaneet.
9 §.
Keisarilliselle Majesteetille olemme viimeksi-kuluneen Maaliskuun 31 päivänä annetussa alamaisessa kirjoituksessa ilmoittaneet, minkätähden emme ole hyväksyneet Hänen Majesteettinsa armollisessa esityksessä Meille ehdottamaa asetusta metsästyksestä ja otuksen pyynnöstä.
10 §.
Pääasiallisesti suostuen siihen, mitä Keisarillinen Majesteetti on ehdottanut siitä annetussa armollisessa esityksessä, olemme hyväksyneet asetuksen irtolaisista ja niiden kanssa menettelemisestä, josta olemme Hänen Majesteetillensa alamaisuudessa tiedon antaneet kirjoituksessa viimeksi- kuluneen Huhtikuun 5 päivältä.
11 §.
Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen esityksen johdosta, joka koskee koron määrää velaksi antamisessa vissiksi lyhyeksi ajaksi ilman vakuudetta kiinteässä omaisuudessa, olemme Me puolestamme viime Huhtikuun 12 päivänä päättäneet hyväksyä asetuksen, jossa, muuttamalla Kauppakaaren 9 luvun 6 §:ää määrätään, että sanotussa lainkohdassa olevaa kieltoa suurempaa korkoa ottamasta tai kirjoituttamasta kuin kuusi sadalta älköön käytettäkö velaksi-annossa, joka tapahtuu määrä ajaksi, korkeintaan yhdeksäksi kuukaudeksi; jonka Me a]amaisessa vastauksessamainitulta päivältä olemme Hänen Majesteetillensa ilmoittaneet.
12 §.
Hyväksymällä Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen esityksen Wiipurin ja Mikkelin läänissä olevien lahjoitusmaiden lunastuksesta olemme alamaisessa kirjoituksessa viime Huhtikuun 18 päivältä kehoittaneet siihen, että jäljellä olevien lahjoitusmaiden lunastaminen on tapahtuva sillä tavalla ja siinä järjestyksessä, kuin Hänen Majesteettinsa ja Säädyt tätä ennen ovat päättäneet, jonka ohessa Me, koska on sanottu, että muutamat entisten lahjoitusmaiden asukkaat ovat ahtaissa oloissa eivätkä ajan pitkään voi suorittaa vuosimaksujansa, olemme pyytäneet hallitusta hankkimaan ja ensi valtiopäivillä esiin tuomaan selvitystä siihen sekä samalla ehdottelemaan toimenpiteitä sen epäkohdan poistamiseksi, josta on valitettu, vieläpä sen lisäksi lausuneet alamaisen toiveen ensi valtiopäivilläkin saada vastaan-ottaa kertomuksen lunastustoimen jatkaantumisesta.
13 §.
Sen jälkeen kuin Säätyjen Pankkivaltuusmiehet Meidän Pankkivaliokunnallemme 22 päivänä viimeksikulunutta Helmikuuta lähetetyssä kirjoituksessa, jossa ilmoittavat, että Suomen Valtiokonttori 18 päivänä Maaliskuuta 1879 on jättänyt Längman'in testamentti-rahaston varat Pankki- valtuusmiesten haltuun, ovat antaneet kertomuksen mainitun rahaston hoidosta siitä ajasta, jolloin Suomen pankki otti sen huostaansa, olemme Me kirjoituksessa viimeksi-kuluneen Huhtikuun 21 päivältä määränneet Edusmiehillemme ohjeita tämän rahaston vuosina 1881, 1882 ja 1883 karttuneiden ja karttuvien, käyttövaraisina olevain voittotulojen käyttämisestä sekä käskeneet heitä ensi valtiopäivillä ehdottelemaan, miten nämä varat vastedes ovat jaettavat, samalla kuin olemme Valtuusmiehille tiedoksi antaneet, että Suomen pankin Johtokunta yhä eteenkin päin Valtuusmiesten valvonnan alla on hoitava Längman'in testamentti-rahastoa ja että Säätyjen Pankintarkastajain tulee tätä hoitoa tarkastaa.
14 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meidän hyväksyttäväksi lähetetyn ehdotuksen asetukseksi, joka koskee palkkioita semmoisista kalunkirjoituksista ja perintö- jaoista kaupungissa, joiden toimittamiseen Raastuvanoikeus määrää toimitusmiehet, olemme Me, niinkuin meidän alamainen kirjoituksemme viime Huhtikuun 25 päivältä osoittaa, hyväksyneet, kuitenkin sillä poikkeuksella puheena olevain muutettuin säädäntöjen noudattamisen suhteen, että niiden pitäisi kaikissa maamme kaupungeissa yht'aikaa astumaan voimaan.
15 §.
Alamaisessa kirjoituksessa 29 päivältä viimeksi-kuluuutta Huhtikuuta olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, miten sitä Hänen Majesteettinsa armollista esitystä käsiteltäessä, joka koskee kiinnitystä kone- ja teollisuus sekä niitten kanssa yhdenlaatuisiin laitoksiin kaksi säätyä päätöksissään on jäänyt kahta vastaan, jonka tähden siinä asiassa ei ole saatu mitään Säätyjen yhteistä päätöstä toimeen.
16 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille tekemän ehdotuksen asetukseksi rokoituksesta Suomessa olemme hyväksyneet, tehtyämme ne muutokset, joita mainitaan viimeksi kuluneen Toukokuun 2 päivänä annetussa alamaisessa vastauksessamme yllä sanottuun esitykseen, jossa vastauksessa myös olemme antaneet pyydetyn lausunnon samassa armollisessa esityksessä Meille ilmoitetusta ehdotuksesta ohjesäännöksi rokoitukselle ynnä siihen kuuluvasta vuosirahansäännöstä sekä tuoneet esiin alamaisen toiveen, milloin ja miten yllämainittu rokoitus-asetus on voimaan astuva.
17 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaan ottaa armollisen esityksen, olemme Me puolestamme 4 päivänä viimeksi kulunutta Toukokuuta päättäneet noudatettavaksi ottaa sen asetuksen tilusten lohkomisesta ja maan eroittamisesta relssi- ja perintötiloilla sekä vourasopimuk- sesta jostakin semmoisten tilojen osasta, joka on otettu Meidän sanottuna päivänä Hänen Majesteetillensa tästä asiasta annetussa alamaisessa kirjoituksessamme, samalla kuin olemme hyväksyneet samassa esityksessä Meille annetun ehdotuksen asetukseksi 2 §:n toisin kuulumisesta asetuksessa kiinnityksestä kiinteään omaisuuteeu 9 p:ltä Marraskuuta 1868.
18 §.
Pankkivaliokuntamme kehoituksesta olemme alamaisessa kirjoituksessa viimeksi kuluneen Toukokuun 4 päivältä Keisarilliselle Majesteetille ehdottaneet, että Keisarillinen Majesteetti, antamalla armollisen asetuksen asiassa, suostuisi siihen, että Suomen pankin seteleihin, jotka ovat viittäkymmentä markkaa pienemmät, Keisarillisessa asetuksessa 13 päivältä Huhtikuuta 1874 määrätyt nimien allekirjoittamiset saataisiin koneen avulla toimittaa pankin huoneuuksessa.
19 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille ehdottaman asetuksen muinaisaikaisten muistomerkkien rauhoittamisesta ja suojelemisesta olemme hyväksyneet, tehtyämme muutamia muutoksia ja lisäyksiä, joita mainitaan Meidän viimeksikuluneen Toukokuun 5 päivänä annetussa vastauksessamme sanottuun armolliseen esitykseen.
20 §.
Alamaisessa kirjoituksessa viimeksi kuluneen Toukokuun 13 päivältä olemme Me suostunut siihen, että Keisarillinen asetus Toukokuun 20 päivältä 1878 veron maksamisesta koirista toistaiseksi on lakkautettava, sikäli kuin se koskee koiria maalla, kunnes Keisarillinen Majesteetti katsonee sopivaksi käskeä, että se mainitussa kohdassa on uudestaan noudatettava.
21 §.
Keisarillisen Majesteetin siitä annettua armollisen esityksen, olemme Me 19 päivänä viimeksi kulunutta Toukokuuta hyväksyneet asetuksen ylimääräisen suostuntaveron maksamisesta pelikorteista noudatettavaksi Tammikuun 1 päivästä 1883-1885 vuoden loppuun, josta olemme Keisarilliselle Majesteetille antaneet tiedon alanlaisessa kirjoituksessa ensiksi-mainitulta päivältä.
22 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä meille tekemän ehdotuksen johdosta, että reservin kutsuminen harjoituskokouksiin lykättäisiin tuonnemmaksi, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa äsken kuluneen Toukokuun 19 päivältä suostuneet siihen, ettei reserviä tänä vuonna kutsuta harjoitukseen, samalla kuin alamaisuudessa olemme huomauttaneet, että reservin laillinen harjoitusaika sentähden on lyhennettävä 1881 vuoden reserviluokalta kolmellakymmenellä päivällä ja mainittu luokka siis vuosina 1883 ja 1884 on harjoitettava yhteensä ainoastaan kuusi- kymmentä päivää,jonka ohessa myös olemme lausuneet alamaisia toiveita muutamista tähän koskevista kysymyksistä.
23 §.
Sen jälkeen kuin Pankkivaliokuntamme Valtiopäiväjärjes- tyksen 38 §:n mukaan on tutkinut Suomen pankin hallituksen ja sen rahastojen tilan sekä siitä antanut Meille kertomuksen, olemme Me valiokunnan ehdotuksen mukaan viimeksi- kuluneen Toukokuun 23 päivänä annetussa kirjoituksessa valtuuttaneet Pankkivaltuusmiehemme alamaisesti pyytämään Keisarillisen Majesteetin suostumusta siihen, että sulatettavaksi määrätty osa Suomen hopearahoista alennettaisiin kolmeksi miljonaksi markaksi.
24 §.
Armollisessa esityksessä on Meidän käyteltäväksemme annettu ehdotuksia asetukseksi, paloviinan ja muiden poltettujen tahi tisleerattuin väkiviinajuomain valmistamisen ja tisleerauksen, kuin myöskin myymisen, kuljettamisen ja varastossa pidon ehdoista, ynnä ehdotuksen kanssa paloviinaveron käyttämiseksi ja jakamiseksi, kuin myös meille, lausunnon antamista varten ja valaistukseksi esitystä käyteltäessä, on annettu ehdotus järjestyssäännöksi viinapolttimoille ja tisleerauslaitoksille sekä julistukseksi siitä, kuinka paloviinan puhtautta sikuna öljystä on tutkittava sekä selitys, millä tavalla se tutkiminen on tapahtuva; mutta koska asiaa käsille otettaissa ainoastaan lyhyt aika valtiopäiviä enää oli jäljellä ja joukko muita tärkeitä kysymyksiä vielä oli Meidän ratkaistavana, olemme Me, joilla, asiain näin ollessa, ei ole ollut tarpeeksi aikaa puheena olevain laveain ehdotuksien tarkastamiseen, kirjoituksella viime kuluneen Toukokuun 25 päivältä siitä alamaisuudessa ilmoittaneet ja samassa alamaisimmasti anoneet, että nykyänsä voimassa olevat asetukset asiassa pysytettäisiin aina 1886 vuoden loppuun sekä Armollinen esitys asiassa, sillä välin saavutetun kokemuksen perusteella, asetettaisiin ensikokoontuvien Säätyjen käyteltäväksi; jota paitsi Me erityisessä alamaisessa kirjoituksessa olemme ilmoittaneet päätöksemme siitä, miten paloviinavero on käytettävä ja jaettava.
25 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä meille ehdotteleman säädännön, joka koskee kihlakunnan postin- kuljetuksen lakkauttamista, sen mukaan kuin asianhaarat sitä myöntävät, olemme Me hyväksyneet ainoastaan muutamilla pienemmillä muutoksilla, jotka ilmoitetaan meidän alamaisessa kirjoituksessamme asiasta Keisarilliselle Majesteetille viimekuluneen Toukokuun 27 päivältä.
26 §.
Alamaisessa kirjoituksessa viimeksikuluneen Toukokuun 30 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille esittäneet syyt, miksi emme ole hyväksyneet Hänen Majesteettinsa armollista esitystä muutoksesta asetukseen 6 päivältä Helmikuuta 1865 kunnallishallituksesta maalla.
27 §.
Alamaisessa kirjoituksessa 30 päivältä viimeksikulunutta Toukokuuta olemme Me antaneet pyydetyn lausunnon Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille antamasta ehdotuksesta asetukseksi Ruotsin ja Suomen kielten käyttämisestä erinäisissä tuomioistuimissa ja virastoissa maassa.
28 §.
Alamaisessa kirjoituksessa viimeksi-kuluneen Toukokuun 30 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoitta- neet, mitkä henkilöt olemme valinneet Pankkivaltuus- miehiksi ja Pankintarkastajaksi sekä heidän varamiehiksensä.
29 §.
Sen jälkeen kuin Keisarillinen Majesteetti armollisessa esityksessä muutoksesta voimassa oleviin säännöksiin kruununtalojen hallinnosta armossa on pyytänyt Meidän lausuntoamme eräästä mainitussa esityksessä löytyvästä ehdotuksesta asetukseksi asukasoikeudesta semmoisiin taloihin, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa viime Toukokuun 30 päivältä Hänen Majesteetillensa esiin tuoneet Säätyjen tässä asiassa lausumat alamaiset mielipiteet.
30 §.
Keisarilliselta Majesteetilta saatuamme armollisen esityksen kyydinpidon ja kestikievaritalojen järjestämisestä, olemme Me puolestamme päättäneet hyväksyä semmoisen asetuksen asiassa kuin on otettu siihen alamaiseen kirjoitukseen, minkä Me nyt kuluvan Kesäkuun 1 päivänä olemme antaneet vastaukseksi mainittuun esitykseen, jossa kirjoituksessa sen ohessa olemme antaneet pyydetyn lausunnon samassa esityksessä Meille ilmoitetusta ehdotuksesta julistukseksi, joka sisälttää erinäisiä määräyksiä kyytitoimesta maassa.
31 §.
Käsiteltäessä Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä, joka koskee rustholleista sekä ruotu- ja merisotamiestaloista suoritettavain vakanssi verojen lakkauttamista kuin myös rustholleille määrättyin augmentti- ja muiden verojen peräyttämistä kruunulle, ei eri säätyjen kesken ole syntynyt sitä yksimielisyyttä asiassa, kuin säätypäätökseen olisi ollut tarpeen, jonka vuoksi kysymys tällä kertaa on rauennut, josta Me kirjoituksella tämän Kesäkuun 1 päivältä olemme alamaisuudessa ilmoittaneet.
32 §.
Sen johdosta, että Meille annetussa armollisessa esityksessä on ehdoteltu lisää rautatierakennuksia maassamme, olemme Me, jotka emme ole voineet hyväksyä mainittua armollista esitystä, alamaisessa kirjoituksessa tämän Kesäkuun 1 päivältä ilmoittaneet, että Me puolestamme olemme päättäneet rautatietä rakennettavaksi Pohjanmaan kautta Östermyran asemalta Waasan rautatiellä Seinäjoen kappelissa Nurmon, Lapuan ja Kauhavan kautta Kokkolaan sekä sieltä ylimaahan itäistä ja koillista suuntaa kahdesta aina neljään peninkulmaan meren rannalta Limingan kautta Ouluun, jota rautatierakennusta pitäisi aljettaman kohta kun työt Waasan radalta ovat loppuun saatu ja jatkettaman siinämäärässä, kuin se soveliaasti laatuun käynee, jonka ohessa Me olemme siihen tarkoitukseen määränneet kulkuneuvo-varaston säästöt aina 1885 vuoden loppuun, sittekuin muut siitä myönnetyt rahamääräykset on otettu; ja olemme Me mainitussa kirjoituksessa myöskin ilmoittaneet ne periaatteet, joita puheena olevassa rautatierakennuksessa olisi noudatettava, kuin myös yhteydessä tämän kanssa määränneet kulkuneuvo-varastosta rahoja enempäin rautatielinjain tutkimiseen maassamme sekä matkarahoja jaettaviksi rautateillä ja rautatierakennuksilla maassamme virassa oleville henkilöille tarkempain tietojen hankkimiseksi rautatielaitoksista ulkomailla.
33 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen lääniedustuksen toimeenpanemisesta, olemme Me nyt kuluvan Kesäkuun 2 päivänä alamaisessa kirjoituksessa ilmoittaneet Keisarilliselle Majesteetille, ettemme ajan vähyyden tähden ole voineet ottaa mainitussa esityksessä Meille esille pantua tärkeätä lainehdotusta niin huolellisen tarkastuksen alle, kuin se olisi vaatinut, ja että Meidän siitä syystä on täytynyt antaa kysymyksen tällä kertaa raueta.
34 §.
Sittekuin Me olemme saaneet tiedon siitä valtiorautateiden liikennettä raha-asialliselta ja teknilliselta kannalta koskevasta lausunnosta, jonka eräs, Säätyjen 1877-1878 vuosien valtiopäivillä lausuman toivomuksen mukaan, sitä varten asetettu komitea on antanut olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Kesäkuun 2 päivältä ilmoittaneet, että Me katsomme puheena olevan lausunnon ansaitsevan rautatiehallituksen erinäistä huomiota, samassa kuin Me myöskin olemme esitelleet niitä muistutuksia ja ehdotuksia, jotka Me etupäässä olemme luulleet vaikuttavan parannuk- sia valtiorautateiden hallinnossa ja liikennejärjestyksessä.
35 §.
Sittekuin Meille, voimassa olevan valtiopäiväjärjestyksen 27 § mukaan, on annettu Keisarillisen Senatin Valtiovarasto- Toimituskunnan viime Tammikuun 31 päivänä laatima kertomus valtiovaraston tilasta, sisältävä pääoma-laskuja valtio- ja sotilasvarastoista alkain vuodesta 1874 aina vuoden 1879 loppuun, summa laskun yleisestä valtio- varastosta vuodelta 1880, summituslaskun valtiovaraston varoista ylimääräisten menojen suorittamiseksi vuodelta 1881, summalaskun sotilasvaraston tilasta vuodesta 1874 aina vuoteen 1880, summalaskuja sotilaspuustelli ja sotilashuone-kassojen tilasta samalta ajalta, valtiokulunki- ja tulo arviot vuodelta 1881 kuin myös erinäisiä kertomuksia kulkuneuvo- varastosta, viinaverosta, suostuntavero- rahoista, ylimääräisestä suostunnasta punaisen ristin hyväksi, laamannikäräjäjyvistä,lahjoitusmaiden lunastus- varastosta, karttapaperirahastosta, kuoletus- ja apurahas- toista sekä valtiovelasta ynnä kertomuksen mitä on toimeen saatu niiden muistutuksien johdosta, joita 1877-1878 vuosien valtiopäivillä tehtiin silloin annettuun kertomukseen valtio- varaston tilasta, niin on Meidän Valtiovaliokuntamme, jolla va]tiopäiväjärjestyksen 36 §:n mukaan on ollut nähtävänä kaikki valtiovaraston laskut ja asiakirjat, tutkinut pääoma- laskut yllämainituilta kuudelta vuodelta ynnä muut asiaan kuuluvat laskut ja erittäin tarkastanut millä tavoin edellisillä valtiopäivillä suostutut rahat ovat tulleet käytetyiksi, jonka jälkeen Valtiovaliokunta kaikesta siitä on antanut Meille mietintönsä, joka sisältää myöskin muutamia laskuja ja hoitoa koskevia muistutuksia sekä ehdotuksia järjestyksen muuttamiseksi tulevaisuudessa, ja olemme Me alamaisen kirjoituksen kanssa tämän Kesäkuun 2 päivältä Keisarilliselle Majesteetille lähettäneet sanotun mietinnön alamaisella anomuksella että se annettaisiin Senatille, niihin toimiin ryhtymistä varten, joihin Valtiovaliokunnan muistutukset ja ehdotukset syytä antanevat.
36 §.
Sittekuin Keisarillinen Majesteetti Meille on antanut armollisen esityksen, joka koskee suostuntaveroa kiinteästä omaisuudesta ja tuloista, mutta Meidän Valtiovalio- kuntamme antamassa mietinnössä valtiovaraston varoista ja tarpeista on selvittänyt, että ensitulevaksi rahavarakaudeksi ei kaivata mitään koroitettua suostuntaveroa yli niiden maksujen,joita näillä vaitiopäivillä on päätetty ottaa suoritettavaksi maahan tuodusta tupakasta ja mallas- juomain valmistuksesta, olemme Me, niinkuin Meidän alamainen kirjoituksemme tämän Kesäkuun 2 päivältä mainitsee, hylänneet armollista esitystä, sikäli kuin siinä ehdotellaan uutta veroa kiintäimistöstä, sekä myöntyneet vuoden 1885 loppuun maksamaan suostuntaveroa tätä nykyä siinä tarkoituksessa voimassa olevan asetukseen mukaan, sulkien pois siitä ainoastaan ne pykälät, jotka koskevat ylimääräistä suostuntaveroa pelikorteista ja mallasjuomista, joista näillä valtiopäivillä on erittäin päätetty.
37 §.
Lisäksi sotilasvaraston vakinaisiin tuloihin Suomen sotilaslaitoksen voimassapidon kustannuksia varten, olemme Me, Meille lähetetyn armollisen esityksen johdosta, määränneet kolmivuosi-jaksolle 1883-1885 kaikkiaan yhdeksän miljoonaa kolmesataa seitsemänkymmentä kolme tuhatta kahdeksan sataa yhdeksänkymmentä markkaa kahdeksankymmentä kaksi penniä, joka vastaa kolmen miljoonan yhdensadan neljänkolmatta tuhannen kuuden sadan kolmenkymmenen markan seitsemän kolmatta pennin vuotuista rahamääräystä, josta Me kirjoituksella tämän Kesäkuun 2 päivältä olemme Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa alamaisuudessa ilmoittaneet.
38 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta olemme Me vuosiksi 1883-1585 säätäneet vuotuisen rahamäärän viisisataa kolmekymmentäkaksi tuhatta markkaa kansakoulujen ylläpitämiseksi kaupungeissa ja maalla, palkankoroituksiksi kansakoulun opettajille ja opettajattarille sekä eläkerahoiksi kansakoulun opettajille ja opettajattarille maalla kuin myös sen vajauksen täyttämiseksi, joka on laskettu syntyvän ennen, 1882 vuoden loppua viime valtiopäivillä kansakouluille suostutussa rahanmääräyksessä, josta alamainen kirjoitus Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa on tämän Kesäkuun 2 päivänä lähetetty.
39 §.
Sittekuin Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on suvainnut armossa suostua Meidän alamaiseen anomukseemme, että Suomen kansa saisi luvan pystyttää autuaasti nukkuneen Hänen Majesteettinsa Keisarin-Suuriruhtinaan ALEKSANDER toisen muistoksi pysyväisen kuvapatsaan maamme pääkaupungissa sekä Meidän määräämämme valiokunnan kautta toimittaa tähän tarkoitukseen kansallisen rahakeräyksen, niin olemme Me kirjoituksella tämän Kesäkuun 3 päivältä Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa ilmoittaneet,että siihen valiokuntaan on määrätty kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä kustakin säädystä.
40 §.
Uuden johtosäännön, jonka Me Valtiopäiväjärjestyksen 68 §:n mukaan olemme tehneet ja vahvistaneet Pankkivaltuus- miehillemme, olemme antaneet Keisarilliselle Majesteetille alamaisessa kirjoituksessa tämän kuun 3 päivältä, anoen alamaisuudessa, että Hänen Majesteettinsa suvaitsisi julistaa sen noudatettavaksi. (jatkuu)