Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus,
sisältävä erinäisiä muutetuita määräyksiä alkeisoppilaitoksista Suomessa.
Annettu Helsingissä, 23 p:nä Elokuuta v. 1883.
Me Aleksander Kolmas jne., Teemme tiettäväksi: Erinäisten Suomenmaan Valtiosäätyjen Meille alamaisuudessa antamain anomusten johdosta sekä siihen katsoen mitä Suomen Senaattimme alamaisuudessa on esittänyt ja Kenraalikuvernööri puolustanut, olemme Me maan koululaitoksesta Armossa nähneet hyväksi määrätä niin kuin seuraa:
I. Yleisiä alkeisoppilaitoksia Suomessa ovat:
A. Lyseot, joitten pääasiallisimpana tarkoituksena on tieteellisen sivistyksen perustaminen, jota Yliopistossa enemmän kartutetaan.
Lyseoita on kaksi lajia:
1) Klassilliset lyseot, joitten opetussuunnitelmassa on latinan ja kreikan kieli ja joista kaksi, opettaja-kandidaattien käytöllistä harjoitusta varten, on järjestetty normaali- lyseoiksi, toisessa ruotsi, toisessa suomi opetuskielenä; sekä
2) Realilyseot, joissa latinan ja kreikan kielen sijasta on uudenaikaiset sivistyskielet, jonka ohessa suurempaa tilaa valmistetaan matematiikan, luonnontieteen ja piirustuksen opetukselle.
Kaikissa lyseoissa on kahdeksan luokkaa, joissa oppikurssi itsekussakin on yksivuotinen.
B. Alkeiskoulut, jotka vastaavat lyseoitten alempia luokkia ja valmistavat oppilaita joko korkeampaan koulukurssiin taikka erityisiin ammattikouluihin käytöllisiä elämänuria varten.
Alkeiskoulut ovat osaksi neli- osaksi kaksiluokkaisia, vuoden kurssi joka luokalla. Jos ilmestyy tarve yhdellä tahi kahdella luokalla laajentaa jotakin kaksiluokkaista koulua, niin tehtäköön siitä Meille erityinen alamainen esitys.
II. Eri oppilaitoksissa pitää opetusta annettaman allamainituissa oppi- ja harjoitusaineissa, nimittäin:
1) klassillisissa lyseoissa: uskonnossa, logiikassa, molemmissa kotimaisissa kielissä, latinan, kreikan, venäjän, saksan ja ranskan kielissä sekä geografiassa ja historiassa, matematiikassa, fysiikassa ja luonnonhistoriassa kuin myöskin kaunokirjoituksessa, laulannossa ja voimistelussa;
2) realilyseoissa: uskonnossa, molemmissa kotimaisissa sekä venäjän, saksan, ranskan ja englannin kielissä, geografiassa ja historiassa, matematiikassa, fysiikassa, kemiassa ja luonnonhistoriassa sekä kaunokirjoituksessa, piirustuksessa, laulannossa ja voimistelussa;
3) neliluokkaisissa alkeiskouluissa: uskonnossa, molemmissa kotimaisissa kielissä, venäjän kielessä, geografiassa, historiassa, matematiikassa, luonnonhistoriassa, kauno- kirjoituksessa, laulannossa ja voimistelussa, kuin myöskin joko saksan kielessä ja piirustuksessa taikka, vaihdossa sitä vastaan, latinan kielessä, semmoisissa paikkakunnissa, joissa ei ole klassillista lyseota;
4) kaksiluokkaisissa alkeiskouluissa: uskonnossa, molemmissa kotimaisissa kielissä, saksan ja jos mahdollista myöskin venäjän kielessä, geografiassa, historiassa, matematiikassa, luonnonopissa kuin myöskin kaunokirjoituksessa, laulan- nossa ja voimistelussa.
Opetus näissä aineissa on kaikille oppilaille yhteinen, paitsi että valintavapaus myönnetään klassillisten lyseoitten kolmella ylimmällä luokalla venäjän ja kreikan kielten välillä sekä neliluokkaisissa alkeiskouluissa, paikkakunnissa, joissa ei ole klassillista lyseota, toisella puolen saksan kielen ja piirustuksen sekä II:lla luokalla venäjän kielen ja toisella puolen latinan kielen välillä.
Sen ohessa olkoon oppilaille II - IV:llä luokalla klassillisissa lyseoissa niissä paikkakunnissa, joissa ei ole realilyseota eikä neliluokkaista alkeiskoulua, kuin myöskin realilyseoissa semmoisissa paikkakunnissa, joissa ei ole klassillista lyseota eikä neliluokkaista alkeiskoulua, sallittu vaihtaa klassillisessa lyseossa latina saksan kieltä ja piirustusta kuin myöskin II:lla luokalla venäjän kieltä vastaan sekä realilyseossa viimemainitut aineet latinan kieltä vastaan.
Klassillisissa lyseoissa on ranskan kieli kokonaan vapaa- ehtoinen oppiaine sekä laulanto VII - VIII:lla luokalla klassillisissa ja VI - VIII:lla luokalla realisissa lyseoissa.
Oppilaalta, jolla on hyväksytty päästötodistus kaksi- tahi neliluokkaisesta alkeiskoulusta, ei vaadita päästötutkintoa niissä aineissa, joissa opetusta hänelle on annettu, tullaksensa vastaanotetuksi lähinnä ylempään luokkaan korkeammassa oppilaitoksessa.
III. Opetusta hoitaa:
normaalilyseoissa 4 yliopettajaa, 3 lehtoria ja 5 kollegaa;
muissa klassillisissa lyseoissa 5 lehtoria ja 5 kollegaa;
realilyseoissa 5 lehtoria ja 4 kollegaa;
neliluokkaisissa alkeiskouluissa 5 kollegaa; sekä
kaksiluokkaisissa alkeiskouluissa 2 kollegaa.
Paitsi sitä otetaan opettajia palkkiota vastaan sen mukaan kuin palkkasääntö kullekin oppilaitokselle erittäin määrää.
IV. Opetuskieli kussakin oppilaitoksessa on joko ruotsi taikka suomi, kuitenkin niin, että joku tahi jotkut aineet ovat - Senaatin Talous-Osaston yksissä neuvoin Kenraalikuver- nöörin kanssa, koululaitoksen ylihallituksen tehtävän ehdotuksen jälkeen, antaman määräyksen mukaan - lyseoitten ylemmillä luokilla toisella kotimaisella kielellä esitettävät, sekä että Mikkelin lyseossa alemmilla luokilla kuin myöskin kaksiluokkaisessa alkeiskoulussa Kotkassa oppilaita opetetaan sillä näistä kielistä, jota itse kukin kodissa käyttää.
V. Toisen kotimaisen kielen taidon edistämiseksi pitää perinpohjaista opetusta siinä annettaman tarpeeksi monta tuntia; ja on, päätettäissä onko oppilas lyseon viidenteen luokkaan siirrettävä, erityinen huomio pantava siihen, että hän tyydyttävästi osaa puheena olevan kielen kurssin.
Opettaja, joka on suorittanut semmoiset näytteet ruotsin ja suomen kielen taidosta, kuin opettajanviran saamiseksi nyt on määrätty tahi vast´edes määrätään, on velvollinen antamaan opetusta hänen virkaansa kuuluvissa aineissa ei ainoastaan koulun opetuskielellä, vaan myöskin toisella kotimaisella kielellä, kun sitä tarpeelliseksi tutkitaan.
VI. Sisäänkirjoituksesta sekä lyseoon että alkeiskouluun suorittaa oppilas kymmenen markkaa, jotka menevät oppilaitoksen kassaan.
Opetuksesta maksaa oppilas joka lukukauden alussa lyseoissa kaksikymmentä ja alkeiskouluissa kymmenen markkaa.
VII. Kaikissa oppilaitoksissa alkaa lukuvuosi Syyskuun 1 päivänä ja jaetaan kahteen lukukauteen, syys- ja kevät- lukukauteen. Edellinen jatkuu mainitusta päivästä alkaen Joulukuun 20 päivän loppuun asti, jälkimäinen Tammikuun 14 päivästä alkaen Toukokuun 31 päivän loppuun asti.
VIII. Yliopettajan virkaan normaalilyseossa ovat yhtäläiset hakuvaltaehdot voimassa, kuin ne, jotka lehtorinvirkaa varten lyseossa ovat säädetyt tahi vast´edes saatetaan määrätä.
Hakuvaltaa varten lehtorinvirkaan uskonnossa vaaditaan, että hakija joko on saavuttanut theologian kandidatin arvon taikka käynyt filosofiankandidaattitutkinnon ja viime- mainitussa tapauksessa sen ohessa suorittanut semmoisen kuulustelemuksen dogmatiikassa ja kirkkohistoriassa, kuin 10 p:nä Heinäkuuta 1873 annetun, tulevain koulunopettajain valmistusta koskevan Armollisen Asetuksen 3:ssa ja 4:ssä §:ssä on opettajakandidaatille säädetty, sekä siinä saanut kumminkin lähinnä korkeimman todistuslauseen.
Hakuvaltaa varten kolleganvirkaan uskonnossa tulee haltijan olla suorittanut joko filosofian- taikka opettaja- kandidaattitutkinto sekä siinä tahi erityisessä kuulustele- muksessa näyttänyt omaavansa semmoisia tietoja edellä- mainituissa aineissa, että niitä myöskin on lähinnä korkeimmalla todistuslauseella arvosteltu.
IX. Allamainituita julkisia oppilaitoksia pitää seuraavissa maan kaupungeissa ylläpidettämän, nimittäin:
Klassillisia lyseoita, ruotsi opetuskielenä: Helsingissä (normaalilyseo), Porvoossa, Turussa, Viipurissa, Nikolainkaupungissa ja Oulussa;
Klassillisia lyseoita, suomi opetuskielenä: Turussa, Hämeen- linnassa (normaalilyseo), Viipurissa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Oulussa, sekä Helsingissä, niin pian kuin valtio ottaa haltuunsa tätä nykyä valtioapua nauttivan yksityisen suomalaisen lyseon siellä tahi valtioapu sille lakkaa;
Klassillinen lyseo, jossa opetuskieli on sekalainen: Mikkelissä;
Realilyseoita, ruotsi opetuskielenä: Helsingissä ja Turussa; ensinmainitussa pysytetään sen nykyinen järjestelmä toistaiseksi;
Realilyseoita, suomi opetuskielenä: Tampereella ja Savon- linnassa;
Neliluokkaisia alkeiskouluja, ruotsi opetuskielenä: Loviisassa, Tammisaaressa, Porissa, Tampereella ja Kokkolassa, paitsi realikoulua Helsingissä, joka toistaiseksi pysyy muuttamatta;
Neliluokkaisia alkeiskouluja, suomi opetuskielenä: Porissa, Viipurissa, Heinolassa, Joensuussa ja Nikolainkaupungissa;
Kaksiluokkaisia alkeiskouluja, ruotsi opetuskielenä: Porvoossa, Maarianhaminassa, Kristiinassa ja Pietar- saaressa;
Kaksiluokkaisia alkeiskouluja, suomi opetuskielenä: Uudessakaupungissa, Raumalla, Lappeenrannassa, Sortavalassa, Käkisalmessa, Raahessa, Kajaanissa ja Torniossa; sekä
Kaksiluokkainen alkeiskoulu, jossa opetuskieli on sekalainen: Kotkassa.
Sitä vastaan tulevat, paitsi alialkeiskouluja Haminassa, Mikkelissä, Kokkolassa, Uudessa-Kaarlepyyssä ja Jyväsky- lässä, joitten perättäisestä uudesta järjestämisestä jo tätä ennen on määrätty, kaksiluokkainen realikoulu Raumalla sekä neliluokkaiset realikoulut Nikolainkaupungissa ja Kuopiossa kokonaan lakkautettavaksi.
X. Opettajain palkkaus maan alkeisoppilaitoksissa on suoritettava seuraavain perusteitten mukaan:
a) Yliopettaja nauttii vuosisääntöistä palkkaa 5500, lehtori 4000, kollegat normaalilyseossa 3000 ja muissa oppilaitok- sissa 2000 markkaa, joihin peruspalkkoihin, määrättyin vuosien nuhteettoman palveluksen jälkeen samassa virassa, tulee palkkionlisäyksiä, niin kuin myötäliitetyistä palkka- säännöistä likemmin näkyy; jota paitsi kollega, joka nauttii palkkaa 2000 markkaa eikä ole oikeutettu vapaisin huoneisin kunnalta, saapi hyyrynkorvaukseksi 600 markkaa.
b) Muuttamatta mitä 10 § Armollisessa koulujärjestyksessä 8 p:ltä Elokuuta 1872 opettajain opetusvelvollisuudesta määrää, on tämä peruspalkka laskettava seuraavasta opetustuntien määrästä, nimittäin: yliopettajalle 14, lehtorille 18 ja kollegalle 22 tunnista viikossa; niistä tunneista, jotka opettaja tämän lisäksi toimittaa virkaa, tulee hänelle eri korvaus, laskettu 140 markan mukaan vuosittain kultakin viikkotunnilta, jota tarkoitusta varten erityinen rahanmääräys on pantu kunkin oppilaitoksen palkkasääntöön; sekä
c) Opettajan pitää virasta erotessaan saada pensionia määrättyjen perusteitten mukaan siten, että koko pensioni lasketaan yliopettajalle 5500:ksi, lehtorille 4500:ksi ja kollegalle 3500:ksi markaksi.
Edellämainitun palkkionlisäyksen saamiseksi saa vakinainen opettaja hyväkseen lukea sekä edellisen vakinaisen virka- aikansa että myöskin sen ajan, jona hän koetteeksi on sitä virkaa hoitanut, johon hän sittemmin on nimitetty; jos lehtori tahi kollega, joka ylennetään yliopettajaksi, tahi kollega, joka saa lehtorinviran, sitä ennen on tullut palkkionlisäyksen nautintoon virkavuosista, saakoon pitää tämän, siksi kuin hän uudessa virassa on tehnyt itsensä oikeutetuksi vastaavaan tahi suurempaan palkkionkoroitukseen.
Jos uusi palkkaustapa jollekin opettajalle vaikuttaisi vähennystä nykyisissä palkkaeduissa, olkoon hänellä oikeus saada pitää nämät.
Muuten ja sen ohessa että Me Armossa olemme nähneet hyväksi yhtäpitäväisesti tämän kanssa vahvistaa tähän liitetyt palkkaus- ja menosäännöt maan alkeisoppilaitoksille, olemme Me myöskin Armossa jättäneet Suomen Senaattimme Talous-Osaston toimeksi antaa tarkempia määräyksiä siitä, millä tavalla ja missä järjestyksessä se on täytäntöön pantava, jota Me näin Armossa olemme määränneet.
Armollinen koulujärjestys, annettu 8 p:nä Elokuuta 1872, kuin myöskin muut alkeisoppilaitoksista annetut asetukset pysyvät voimassa niissä kohdin, jotka eivät tämän Armollisen asetuksen kautta ole tulleet muutetuiksi. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 23 p:nä Elokuuta 1883.
Keisarillisen Majesteetin Oman päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa.