... jos joku on yhtenä päivänä yhtä mieltä ja seuraavana päivänä päinvastaista, ei tästäkään voida tehdä sitä johtopäätöstä, etteivät ihmisten mielipiteet mitenkään riipu toisistaan. Yhtä vähän voidaan väittää, että tiede ja uskon to ovat kaksi täysin eri asiaa. Ihminen saattaa varsin usein omaksua jon kin ajatuskannan, mutta jättää velttoudesta tai laiskuudesta ottamatta selvää, mihin se johtaa, eikä viitsi verrata uutta oppiaan siihen, minkä laiset mielipiteet hänellä on muilta aloilta. Tai jos hän tekee johtopää töksiä ja huomaa niiden sotivan entisiä rakkaiksi käyneitä mielipiteitä vastaan, hän heittää nämä päätelmät yli laidan luopumatta alkuperäisestä arvostelmastaan. On olemassa ihmisiä, jotka väittävät lapsenomaisesti, että käy päinsä samanaikaisesti vannoa sekä darvinismin että kirkon opin nimeen. Darvi- nismi olettaa, kuten tunnettua, ihmisen kehittyneen pitkällis ten muutosten tuloksena jostakin korkeammasta apinaa muistuttavasta eläimestä, ja kirkon opissa taas on keskeisellä sijalla uskonkappale ihmisen luomisesta aikojen alussa täysin kehittyneenä. On myös ihmisiä, jotka väittävät geologian nimenomaan tukevan kirkon oppia, ja kuitenkin geologia opettaa, että ennen ihmistä maapallolla on elänyt ja kuollut tuhansia eläinlajeja. Kirkon oppi taas väittää, että kuolema tuli maailmaan vasta ensimmäisten ihmisten syntiinlan- keemuksen aikaan. Ja on sellaisiakin monipuolisia tyyppejä, joiden aivojen oikea puolisko ei tiedä, mitä vasen ajattelee, ja joilla ei ole tarvetta muodostaa yhtenäistä, tarkoin punnittua maailmankuvaa. On valitettavaa, että sellaisia esiintyy tiedemiestenkin keskuudessa, mutta se osoittaa pelkästään ihmisluonnon puuttellisuutta, ei muuta. Varsinkin suhtautu- misessa ihmeisiin näkee, miten tieteelliset tiedot ovat muovanneet uskonnollisia mielipiteitä. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa, miten keskiajan käsitykset yliluonnollisten voimien vaikutuksesta, joihin me nyt suhtaudumme yliolkai- sesti, olivat silloin ihmisten uskon elävää todellisuutta, ja niillä oli heidän ajatustapaansa ja tunne-elämäänsä ehkä voimakkaampi vaikutus kuin meidän omilla uskonkäsityksil- lämme on meihin.
Fredrik Elfving, Finsk Tidskrift 1884
(Suom. Suomen historian dokumentteja 2)