Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus
Teollisuushallituksen perustamisesta.
Annettu Helsingissä, 6 p:nä Marraskuuta 1884.
Me Aleksander Kolmas jne., Teemme tiettäväksi: Jotta Suuriruhtinaanmaan teollisuuden etujen tehokkaampi edistäminen kävisi mahdolliseksi, olemme Me, tehdystä alamaisesta esityksestä, hyväksi nähneet Armossa säätää ja määrätä seuraavaisesti:
1:ksi. Vuorihallitus ja Tehtaastonjohtokunta lakkautetaan, ja niitten sijaan perustetaan Helsinkiin uusi virasto, jonka nimi on Teollisuushallitus.
2:ksi. Teollisuushallitus on Senaatin Talousosaston ja Sen Valtiovarain-Toimituskunnan alaisena, ja siihen kuuluu yksi Yli-intendentti ja kaksi Intendenttiä, toinen vuoritointa, toinen käsiteollisuuksia varten.
3:ksi. Teollisuushallituksen tehtävänä on:
a) hankkia tarkat tiedot maan teollisuuselinkeinojen tilasta, ehdoista ja tarpeista sekä Senaatille ehdottaa niitä lainsää- däntö- tahi muita toimia, jotka saattavat olla tarpeellisia tahi hyödyllisiä näitten elinkeinojen edistymiselle;
b) tarkastelujen kautta vaikuttaa teollisuudesta annettuin lainsäännösten noudattamista;
c) käytellä niitä asioita, jotka voimassa olevien asetusten mukaan tähän asti ovat olleet Vuorihallituksen ja Tehtaas- tonjohtokunnan asiana;
d) valmistella Suomen teollisuuden Tilastoa;
e) vuosittain ulosantaa yleiskatsauksia teollisuusolojen valaisemiseksi Suomessa ja muissa maissa;
f) hoitaa maan teknillisten oppilaitosten johtoa; sekä
g) antaa vaadituita lausuntoja Teollisuushallituksen virkapiiriin kuuluvissa kysymyksissä kuin myöskin, pyynnöstä, toimittaa tuomioistuimille ja muille virkakunnille selvitystä teknillisistä seikoista asioissa, jotka koskevat teollisuutta tahi vuoritointa.
4:ksi. Teollisuushallituksella on valta tarvittaissa keskuste- luun kutsua ammattimiehiä. Menot tästä suoritetaan Senaatin määräyksen mukaan.
Milloin niin tarpeelliseksi havaitaan, pankoon Teollisuus- hallitus toimeen neuvottelevia kokouksia teollisuuden- harjoittajia varten maan eri osissa. Ehdotus semmoiseen kokoukseen on lähetettävä Senaatin hyväksyttäväksi, joka määrää siihen tarkoitukseen tarvittavat rahat maksettaviksi.
5:ksi. Muuttamalla mitä siinä suhteessa on säädetty Armolli- sessa asetuksessa 30 p:nä Maaliskuuta 1876, jätetään Teolli- suushallituksen toimeksi patenttihakemusten tutkiminen ja ratkaiseminen.
6:ksi. Teollisuushallituksen asia on antaa pois sen vuosi- rahansääntöön otetut stipendiot erityisiä tarkoituksia varten.
7:ksi. Yli-intendentti on Polyteknillisen opiston Tarkasteli- jana. Teollisuus- ja käsityökoulujen tarkastelu on lähinnä käsiteollisuuksien Intendentin tehtävänä.
8:ksi. Teollisuushallituksen tulee pitää huolta siitä, että kotimaisen elinkeinotoimen tuotteiden näyttelyjä pantakoon toimeen niin usein kuin sitä hyödylliseksi saatetaan katsoa.
9:ksi. Maan Kuvernöörien tulee sekä tilastollisten tietojen hankkimisessa että muissakin asioissa antaa Teollisuushalli tukselle tarpeellista apua.
10:ksi. Yli-intendentti on lähinnä vastuunalainen siitä, että Teollisuushallituksen tehtävät asianmukaisesti täytetään. Yleensä pitää Teollisuushallituksen kaikkien jäsenten asiain käyttelyssä ja päätöksissä osallisina olla, kuitenkin saa Yli-intendentti yksin ratkaista vähemmän tärkeitä kysymyk- siä, jotka pääasiallisesti tarkoittavat täytäntötoimia.
11:ksi. Yli-intendentin, jonka tulee olla maan taloudellisiin oloihin ja erittäin sen teollisuuden asioihin hyvin perehtynyt, nimittää Keisarillinen Majesteetti Senaatin esityksestä.
Intendentit, joilta vaaditaan heidän toimitustaan vastaavaa ammattisivistystä, nimittää niinikään Keisarillinen Majes- teetti, hakemuksen jälkeen, josta Senaatti antaa lausuntonsa.
12:ksi. Virkamiehinä virastossa on: yksi vuori-insinööri ja yksi sihteeri, jotka Senaatti nimittää Teollisuushallituksen virka- ehdotuksen jälkeen, sekä yksi kanslisti, jonka Teollisuushalli- tus ottaa.
13:ksi. Virka- ja palvelusmiehet tässä virastossa nauttivat niitä palkkaetuja, jotka tähän liitetyssä Meidän Armossa vahvistamassamme vuosirahansäännössä mainitaan, ja saavat pensionia samain perusteitten mukaan kuin muut siviilivirkamiehet.
Matkoista virka-asioissa saa Yli-intendentti laskea korvausta neljännen, Intendentit viidennen, Vuori-insinööri ja Sihteeri kuudennen sekä Kanslisti yhdeksännen luokan mukaan voimassa olevassa matkustussäännössä.
Arvo Suomenmaalle voimassa olevan arvojärjestyksen mukaan tulee Yli-intendentille kuudennessa, Intendenteille seitsemännessä, Vuori-insinöörille ja Sihteerille yhdeksännessä sekä Kanslistille kahdennessatoista luokassa.
14:ksi. Syytteet virkavirheestä Yli-intendenttiä ja Intenden- tejä vastaan otetaan käyteltäväksi ja ratkaistavaksi Turun Hovioikeudessa.
Virhe tahi laiminlyönti virassa, johon virkamies virastossa on tehnyt itsensä syypääksi, pitää, asian laadun mukaan, joko Teollisuushallituksen varoituksella tahi korkeintaan kuukauden palkan sakolla rangaistaa taikka myöskin on se asianomaisen alioikeuden käyteltäväksi ilmoitettava.
15:ksi. Senaatin tulee näitten yleisten säännösten perustuk- sella antaa johtosääntö Teollisuushallitukselle sekä myöskin määrätä aika, jolloin se on vaikutustoimensa alkava.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 6 p:nä Marraskuuta 1884.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa.