Keisarillisen Majesteetin Armollinen Johtosääntö
Teollisuushallitukselle.
Annettu Helsingissä, 13 p:nä Marraskuuta 1884.
Me Aleksander Kolmas jne., Teemme tiettäväksi: Sittenkuin Me armollisella julistuksella tämän Marraskuun 6 p:nä olemme käskeneet perustettavaksi viraston, nimeltä Teollisuushallitus, ja myöskin vahvistaneet yleiset perusteet sen järjestämiselle ja vaikutustoimelle, olemme Me, yhtäpitäväisesti näitten perusteitten kanssa, nähneet hyväksi antaa seuraavan johtosäännön.
Johtosääntö Teollisuushallitukselle.
1. Luku.
Teollisuushallituksen kokoonpano ja velvollisuudet.
1 §. Teollisuushallituksena, jolla on asemansa Helsingissä ja joka on Senaatin Talousosaston ja sen Valtiovarain- Toimituskunnan alaisena, on yksi Yli-intendentti ja kaksi Intendenttiä, toinen vuoritointa toinen käsiteollisuuksia varten.
4 §. Intendenttien pitää aika ajoin käydä teollisuuslaitoksissa eri paikkakunnissa, tutkiaksensa mitenkä voimassaolevia asetuksia höyrykoneitten silmälläpidosta sekä lasten ja alaikäisten käyttämisestä teollisuudessa kuin myöskin muita työntekijäin terveyssuhteista annetuita säännöksiä nouda- tetaan.
Jos Intendentti havaitsee syytä muistutukseen, tulee hänen siitä suorastaan antaa ilmoitus asianomaiselle Kuvernöö- rille, asianmukaiseen toimeen ryhtymistä varten.
Intendentin pitää näissä käynneissä myöskin hankkia tietoja työntekijäin ja heidän lastensa sivistyskannasta sekä löyty- vistä apukassoista ja muista työntekijäin turvallisuudeksi ja eduksi toimeenpannuista laitoksista.
Teknillisiä seikkoja valmistuksessa koskevia havaintoja Intendentti, jos laitoksen hoitaja sitä vaatii, ei, virkaedesvas- tauksen uhalla, saa ilmaista.
Älköön Intendentti vaatiko ilmoituksia asiatoimista taikka koettako tunkea niihin siinä teollisuuslaitoksessa, jossa hän edellämainittua tarkoitusta varten käy.
Tämän §:n ensimmäisen ja kolmannen kohdan perustuksella tehdyistä havainnoistaan on Intendentti velvollinen Teolli- suushallitukselle antamaan kertomuksen.
5 §. Teollisuushallituksen asiana on:
a) tutkia ja ratkaista hakemuksia patentista noudattamalla armollisessa asetuksessa 30 p:nä Maaliskuuta 1876 tästä asiasta annetuita määräyksiä sekä patenttioikeuden kuuluttamisen ja sen harjoittamisen silmälläpidon suhteen täyttää ne tehtävät, jotka sanotun asetuksen mukaan ovat kuuluneet Tehtaastonjohtokunnalle;
b) sekä malmilöydösten valtausta ja sen johdosta syntyneitä virkatoimia koskevissa kysymyksissä että myöskin muissa asioissa, jotka kuuluvat vuori- ja tehdaselinkeinon hoitoon, harjoittaa sitä toimivaltaa, joka, Lokakuun 3 p:nä 1871 annetun armollisen ohjesäännön sekä Marraskuun 12 p:nä 1883 ilmestyneen armollisen Valtaus- ja Kaivossäännön ja muitten tähänkuuluvain asetusten mukaan, on ollut Vuorihallitukselle ja sen virkamiehille uskottu, jonka lisäksi Teollisuushallituksen toistaiseksi ja siksikuin siitä toisin määrätään pitää täyttää myöskin se toimitus Rahapajan suhteen, joka Vuorihallituksella on ollut.
7 §. Niissä yleiskatsauksissa, joita Teollisuushallituksen 2 §:n 5 kohdan mukaan tulee ulosantaa, ovat erinäiseen huomioon otettavat:
- semmoiset keksinnöt ja parannetut työtavat, joitten levittä- mistä Suomeen sopii puolustaa;
- Suomen teollisuuden tuotto oman maan tarpeesen katsoen;
maanteollisuustuotteitten vienti, semmoisena kuin se kaup- patilastosta tulee ilmi;
- työpalkkain määrä eri teollisuuksissa sekä yleiset ja yksityi- set toimenpiteet Suomessa teollisuuden työntekijäin hyväksi ynnä yhtäläiset toimet muissa maissa; kuin myöskin
- teknillisen opetustoimen kehitys omassa ja vieraassa maassa.
Nämät yleiskatsaukset ulosannetaan vuosittain Ruotsin ja Suomen kielillä niin monessa vihkossa kuin sisällys vaatii.
11 §. Piirustustaidon edistämiseksi tulee Teollisuushallituksen sen vuosirahansääntöön otetuista varoista antaa vähempiä raha-apuja eteville oppilaille teollisuus- ja käsityökouluissa maaseuduilla piirustuskurssien suorittamista varten Helsingissä.
12 §. Matka-apua enempää edistymistä varten vieraassa maassa antaa Teollisuushallitus nuoremmille ammatti- laisille, jotka ovat käyneet teollisuus- tahi käsityökoulun läpi ja joilla todistetaan olevan etevä ahkeruus ja luonnonlahjat. Näitten apurahain suuruuden määrää Teollisuushallitus matkan tarkoitukseen ja tätä varten osoitettuun määräraha- summaan katsoen, jonka ohessa Teollisuushallitus määrää, mitä stipendiaatin on noudattaminen.
17 §. Kunkin puolen vuoden lopulla ja viimeistään ennen seuraavan kuukauden 15 päivää pitää Teollisuushallituksen Valtiovarain-Toimituskunnalle lähettää luettelo kaikista sisääntulleista ja ratkaistuista tahi käyttelyn varalla olevista asioista.
Edelleen tulee Teollisuushallituksen Senaattiin vuosittain antaa:
a) Maaliskuun kuluessa, kertomus Teollisuushallituksen vaikutustoimesta ja virkatoimista kuluneena vuonna;
b) Kesäkuun kuluessa, tilinteko Teollisuushallituksen viimekuluneena vuonna ylöskantamista rahoista ja luettelot Teollisuushallituksen tarvekaluista kuin myöskin Polyteknillisen opiston Tirehtorin sekä teollisuuskoulujen johtokuntien samalta ajalta antamat ja Teollisuushallituksen hyväksymät tililaskut;
c) Syyskuun kuluessa, kertomus kaikista Teollisuushallituksen johdon alaiseksi asetettujen opetuslaitosten tilasta ja vaiku- tustoimesta viime kuluneena kouluvuotena, joka kertomus on tehtävä johtajien ja koulujohtokuntien kertomusten sekä sen tiedon johdolla, jonka Teollisuushallitus tarkastelujen ja kokousten kautta on saavuttanut, ja jota on seuraava tilas- tollisesti järjestetty yleiskatsaus aineesen; ja tulee Teollisuus- hallituksen sen ohessa ehdottaa semmoisia toimenpiteitä, joita saatetaan havaita tarpeellisiksi teknillisen opetustoimen parantamiseen.
4. Luku.
Erityisiä säännöksiä.
47 §. Sille joka ei Teollisuushallituksen toimenpiteesen tahi päätökseen tyydy, on valta, kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksisaamisen jälkeen, siihen hakea muutosta Senaatin Talousosastossa.
48 §. Tämä johtosääntö on noudatettavana Tammikuun 1 päivästä 1885, jolloin Vuorihallitus ja Tehtaastonjohtokunta lakkaavat olemasta ja vaikuttamasta.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 13 p:nä Marraskuuta 1884.
Keisarillisen Majesteetin Korkeassa Nimessä, Hänen Suomen Senaattinsa.