Pellonviljelys, läänin pääelinkeino, on viime vuosina edistynyt huomattavasti, ja se on erityisen ilahduttavaa, koska neljä viidesosaa läänin väestöstä saa toimeentulonsa maanviljelyksestä. Kehitystä on tapahtunut lähinnä sikäli, että useilla suurilla tiloilla on siirrytty järkiperäiseen vuoro- viljelyyn ja otettu käyttöön entistä parempia maatyökaluja ja koneita sekä myös keinolannoitteita. Keinolannoitteiden käytön hyödyllisyydestä alkavat vähitellen jo taitavimmat ja varakkaimmat talonpojatkin olla yhtä mieltä. Tämän edistysaskelen hyväksi tehdystä työstä tulee ensi sijassa antaa oikeudenmukainen tunnustus Keisarilliselle Suomen Talousseuralle. Sen lisäksi seura on vuoden 1885 kuluessa monin tavoin vaikuttanut maan viljelyksen ja sen sivuelin- keinojen edistämiseksi. Niinpä sen toimesta on esimerkiksi valtionagronomi ja yleinen kynnönneuvoja antanut maanviljelijöille neuvoa ja opastusta maanviljelyksen piiriin kuuluvissa kysymyksissä; maanviljelyä käsitteleviä esitelmiä on järjestetty ja rahoitettu...
... vuoden 1885 sato ei ollut suinkaan runsas.. Ilhaduttavana asiana voidaan mainita, että peruna säästyi tänä vuonna perunarutolta, ja sehän on erittäin tärkeä tekijä maaseudun ruokataloudessa.
... Jos vuoden vilja- ja juurikassato jaetaan siementen vähen- tämisen jälkeen läänin koko väestön kesken, saadaan sen 363.750 asukkaalle kullekin keskimäärin 4,2 tynnyriä, mikä riitti täyttämään ihmisten tarpeen niin että ylijäämää jäi vielä myyntiinkin... Alhaisten hintojen vuoksi on jyväkauppa ollut laimeata, eikä vientikään ole noussut huomattaviin lukuihin. Ainoastaan Turussa on tässä suhteessa ollut vilkkaampaa. Sieltä on viety ulkomaille 100.000 tynnyriä jyviä.
Talonpojat kasvattavat kaalia ja lanttua etupäässä kotitar-
peiksi, mutta maustekasveja viljellään enemmälti ainoastaan kaupunkien lähistöllä sekä herraskartanoissa. Puutarhoja hedelmäpuineen ja marjapensaineen on joillakin, varsinkin säätyläisluokan omistamilla tiloilla...
... Pellonviljelyn lisäksi on heinämaidenkin hoito parantunut, sillä rehukasvien viljely on lisääntynyt. Talonpojat ovat nimittäin alkaneet entistä järkiperäisemmin ja huolellisem- min pitää niittyjään kunnossa sekä uurastaneet ahkerasti saadakseen luonnonniityt muutetuiksi apila- ja timoteipel- loisi, jotka antavat runsaamman heinäsadon. ... Heinän laatua voidaan yleensä pitää keskinkertaisena. Täytynee mainita, että ne, jotka aloittivat korjuutyön heinäkuun alussa
vallitsevien hyvien säiden aikaan, saivat hyvänlaatuista heinää, vaikka se ankaran kuivuuden johdosta olikin kovaa ja keskenkasvuista, kun taas myöhemmin työhön ryhtyneiden sato oli huonompaa, ylikypsää ja muutenkin vaurioitunutta. Niillä seuduilla, joilla käytettiin haasioita ja suovia, tulokset olivat kuitenkin verrattain hyvät. Maanviljelijöiden olisi syytä ruveta entistä yleisemmin käyttämään näitä erinomai- sia laitteita, joiden hankkiminen ei meidän metsäisessä maassamme tule suinkaan kalliiksi. Pitkän talven aikana niiden tekemiseen on varmasti sekä aikaa että tilaisuuksia.
Guvernörernas årsberättelser, Åbo och Björneborgs län 1885, s. 7-9. Suom. Suomen historia dokumentteja 2.