Pöytäkirja, tehty Suomen Suuriruhtinanmaan seitsemänsiä yleisiä Valtiopäiviä aljettaissa Keisarillisen Linnan valtaistuinsalissa Helsingin kaupungissa, 19 päivänä Tammikuuta 1885.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti, Jalkaväenkenraali Kreivi Feodor Heiden, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armossa oli määrän- nyt ja asettanut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan 14 päiväksi nyt kuluvata Tammikuuta kokoonkutsumat yleiset valtio- päivät Suomenmaan Valtiosäätyjen kanssa, saapui, Keisarillisen Majesteetin armollisimmasti vahvistamain juhlamenoin mukaan valtiopäiviä aljettaissa, oltuansa läsnä Jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, kymmenen minuuttia ennen kello yhtä päivällä valtaistuin- saliin, jolloin Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi. Valtiopäiväin juhlamenojenohjaajat;
2:ksi. Keisarillisen Suomen Senaatin Prokuraattori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain; ja
3:ksi. Keisarillisen Senaatin Talous- ja Oikeusosastojen Varapuheenjohtajat; sekä perästä tuli
4:ksi. Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat henkilöt sekä hovikavaljeerit.
Ritaristo ja Aateli Maamarsalkin kanssa sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehinensä olivat ennen Kenraalikuvernöörin tuloa valtaistuinsaliin sinne kokoontuneet.
Maan hallintovirastojen Päälliköt ynnä Keisarillisen Senaatin Esittelijäsihteerit ja Kamreerit sekä kaupungissa oleskelevat Kenraalit, kuin myös muut kutsutut henkilöt olivat käyneet heille osoitetuille sijoillensa valtaistuimen taakse, Päälliköt ja siviilihenkilöt oikealle ja Kenraalit vasemmalle puolelle.
Saliin tultuansa asettuivat Keisarillisen Senaatin Talous- ja Oikeusosastojen Varapuheenjohtajat sekä Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori valtaistuimen viereen oikealle, niin myös Kenraalikuvernöörin seurue vasemmalle puolelle valtaistuimen viereen.
Maamarsalkki otti paikkansa Ritariston ja Aatelin etupuolelle ja muiden Säätyjen Puhemiehet asettuivat myöskin kukin Puhemies oman Säätynsä eteen.
Kenraalikuvernööri asettui valtaistuimen portaiden viereen; sen perästä luki Kenraalikuvernööri Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Valtiosäädyille antaman Korkeasti omalla kädellä allekirjoittaman tervehdyspuheen Venäjän kielellä, joka kuului näin: (puhe venäjäksi)
Tämän armollisen puheen luettuaan julisti Kenraalikuver- nööri, täyttääksensä Keisarillisen Majesteetin Kenraaliku- vernöörille antaman toimen, valtiopäivät avatuiksi, ja sittenkuin Kenraalikuvernööri oli antanut puheen ruotsa- laisessa ja suomalaisessa käännöksessä Keisarillisen Senaatin Talousosaston Jäsenelle ja sen Valtiovarain Toimituskunnan Päällikölle, Senaattorille, Salaneuvos Clas Herman Molander´ille, luki Salaneuvos mainitut käännökset, valtaistuimen portaiden vierestä; ja kuuluvat ne, tähän otettuina, näin: (puhe ruotsiksi)
"Suomen Suuriruhtinanmaan Edusmiehet!
Minun edellisiä valtiopäiviä avattaissa lausumani aikomuksen mukaan, olen Minä nyt kutsunut teidät kokoon neuvottelemaan erinäisistä, maan parasta koskevista lakiehdotuksista.
Mielihyvällä näen Minä, että ne toimenpiteet, joihin viimeisten kolmen vuoden kuluessa on ryhdytty kansan- valistuksen ja kansallistalouden eri haarojen parantamiseksi, ovat olleet omiansa menestyksellä kehittämään niitä.
Tarpeen sekä Säätyjen lausuman toivomuksen mukaan on koulujen lukumäärää, joissa suomi on opetuskielenä, lisätty; erikseen tästä on kansanvalistus ilahuttavalla tavalla edistynyt, josta saa kiittää sitä melkoista määrää uusia kansakouluja, joita on avattu.
Vaasan rautatienrakennuksen päättäminen ja se menestys, jolla töitä Oulun radalla toimitetaan, antavat aihetta toivoa luoteisen Suomen taloudellista vaurastumista.
Se moitteeton tapa, jolla väestö on suorittanut asevelvolli- suutensa, ja hyvät tulokset Suomen sotaväen kesäkokouk- sista, joista Kenraalikuvernööri on todistanut, ovat olleet Minulle todelliseksi mielihyväksi ja saattaneet Minun siihen vakuutukseen, että Suomen sotaväki täydellisesti vastaa tarkoitustansa.
Valtion tulot ovat viimeisten kolmen vuoden kuluessa niin paljon nousseet vuotuisten tulo- ja menoarvioitten mukaan odotettujen summien yli, että on käynyt mahdolliseksi suuremmassa määrässä täyttää eri tarkoituksia varten tarvittavien yleisten rakennusten tarvetta, erittäinkin majakkain ja vankihuoneitten, ja samalla tehdä alku vararahaston perustamiseksi semmoisia aikoja varten, jolloin raha-asialliset vaikeudet saattavat kohdata, kuin myös valmistaa muutamia huojennuksia verojen maksosta. Paitsi sitä olen Minä katsonut hyväksi säätää, että valtiovaraston säästövaroista viisisataa tuhatta markkaa määrättäköön kotiteollisuuden auttamiseksi ja edistämiseksi väestössä.
Näillä valtiopäivillä tulee, paitsi ne asiat, jotka viime valtio- päivillä jäivät ratkaisematta, esitettäväksi teille, muiden ohella, lakiehdotuksia: metsälaista, yksityisistä pankeista, rustholleja ja ruotutiloja koskevien asetusten muuttamisesta, veroparselien muuttamisesta, rautatieverkon edelleen laajentamisesta ynnä muista.
Keskustellessanne kaikista näistä sekä muista teille esitettä- vistä esityksistä, jotka vaativat tarkkaa punnitsemista, on teillä tilaisuus sekä lakeja täydellisemmiksi tekemällä että taloudellisilla toimenpiteillä hyödyttää maata.
Minä toivon, että teidän työnne päättyvät perustuslaissa määrätyn ajan kuluessa; vaan jos asiain monimutkaisuuden ja paljouden tähden ette ennättäisi punnita kaikkia teille esitettyjä ehdotuksia, niin jäljelle jääneet ovat lykättävät seuraaville valtiopäiville, jotka Minä tälläkin kertaa aion kutsua kokoon kolmen vuoden kuluttua.
Siunatkoon Herra teidän työnne isänmaan hyväksi!
ALEKSANDER.
Hatsinassa 22 p:nä Joulukuuta 1884 / 3 p:nä Tammikuuta 1885.
Ministerivaltiosihteeri, Vapaaherra Th. Bruun."
Maamarsalkki, Vapaaherra Samuel Werner von Troil ja aatelittomain Säätyjen Puhemiehet: Arkkipiispa, Jumaluus- opin tohtori Thorsten Thure Renvall, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Talollinen Karl Johan Slotte astuivat sitte esiin, kukin vuorostaan, ja pitivät, jokainen Säätynsä nimessä, Kenraalikuvernöörille seuraavat puheet:
Maamarsalkki, Vapaaherra von Troil: (puhe ruotsiksi)
Arkkipiispa, Jumaluusopin tohtori Renvall: (puhe ruotsiksi)
Kauppaneuvos Kurtén: (puhe ruotsiksi)
Talollinen Slotte:
"Teidän Ylhäisyytenne Herra Kreivi!
Myöskin Suomen Talonpoikaissääty pyytää Teidän kauttanne saada Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa edeskantaa syvimmän alamaisuutensa, kiitollisuutensa ja uskollisuutensa tunteet.
Sittenkuin Suomen säädyt viimeksi olivat koossa, ei ole mitään suurenmoisia maassamme tapahtunut. Mutta ne uskollisuuden siteet, jotka jo kauan ovat yhdistäneet Suomen Talonpoikaissäädyn maamme Suuriruhtinaasen, ovat kuitenkin tämänkin ajan kuluessa yhä lujemmiksi tulleet.
Heidän Majesteettiensa juhlallinen Kruunaus, johonka myöskin yksi tämän säädyn edusmiehistä oli armollisesti kutsuttu, on sekin ollut tähän avullisena. Heidän Majesteettiensa armollinen käynti maassamme on myöskin jättänyt katoomattomia jälkiä Suomen talonpoikiin. Se rukous, minkä Heidän Majesteettinsa pitivät iltaruskon valossa Airiston siintävällä selällä, on tunkenut syvään jokaisen suomalaisen sydämmeen. Ne rakkauden sanat:"Minä rakastan sinua", mitkä Hänen Majesteettinsa Keisarinna Ruissalon saarella lausui köyhälle työntekijälle, ovat niin syvästi tarttuneet jokaisen Suomen kansalaisen mieleen, ettei mitkään onnen loisteet eikä mitkään ajan myrskyt voi niitä sieltä hävittää.
Herra Kreivi! Kantakaat suosiollisesti nämät uskollisuuden, alamaisuuden ja kiitollisuuden tunteet Korkean Valta- istuimen eteen Suomen Talonpoikaissäädyn puolesta."
Kuuluvat ja pitkältä kestävät eläköönhuudot Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle kaikuivat tämän jälkeen.
Kenraalikuvernööri ilmoitti sitten Valtiosäädyille ne esitykset, jotka Keisarillinen Majesteetti armossa oli tahtonut valtiopäiviä aljettaissa Valtiosäätyjen eteen panna; jota tarkoitusta varten Senaattori Salaneuvos Molander luki julki seuraavan luettelon niistä, ensin ruotsiksi ja sitte suomeksi:
1) 15 (3) päivänä Huhtikuuta 1869 annetun Valtiopäivä- järjestyksen 51 ja 52 §:n muuttamisesta, sisältävä lisäyksen esitysoikeudesta Valtiosäädyille.
2) Koskeva helpoitusta asevelvollisuuden täyttämisessä Suomen kansalaisille, jotka ovat astuneet Venäjän sota- palvelukseen.
3) Vaski- ja tinaveron sekä muun sen kanssa yhtälaatuisen veronalaisuuden lakkauttamisesta.
4) Metrien mitan ja painon voimaansaattamisesta sekä erinäisten ulostekojen ja veromääräin suorittamisesta semmoisen mitan ja painon mukaan.
5) Sotilaan panemisesta velkavankeuteen ja velan suoritta- miseksi tuomitun työn toimittamisesta.
6) Koskeva ratsuvarustusvelvollisuuden poistamista ja
rustholleille osotettuin augmentti- ja muitten veroin peruuttamista sekä rustholleista, ruotujakoisista taloista ja merisotilasruoduista suoritettavain vakanssimaksujen lakkauttamista.
7) Muutetusta ja metrien mitan mukaan sovitetusta vero- ruplan osotuksesta.
8) Viipurin läänin maaverojen suorittamisesta uuden, läänissä nyt loppuunsaatetun verollepanon mukaan.
9) Muutamista erityisistä tilusten lohkomisen ja maan eroittamisen lajeista.
10) Myönnytyksestä valtion takauksen ja hoidon alaisen postisäästöpankin perustamiseen.
11) Siitä, että kiellettäisiin laskemasta orivarsoja yhteiselle laitumelle.
Jne.
Sittenkuin tämä oli tapahtunut ja Kenraalikuvernööri, seurattuna samoin kuin tullessaankin, viisikolmatta minuuttia jälkeen kello yhden oli lähtenyt valtaistuinsalista, erosivat kaikki Säädyt.
Kaikkein armollisimman määräyksen mukaan:
Theod. Bergelund.