Suomen
Pappissäädyn
Pöytäkirjat
Valtiopäiviltä v. 1885.
Ensimmäinen vihko.
Valtiopäivien alusta 10 päivään Huhtikuuta; liitteenä valtiosäätyjen yhteisistunnon pöytäkirja huhtikuun 11 päivältä.
Helsingissä,
Weilin ja Göös´in osakeyhtiön kirjapainossa,
1885.
----------------------------------------------------------------
Kun Suomen suuriruhtinaanmaan korkean-arvoisat säädyt, noudattaen Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Aleksander III:n armollista julistuskirjaa 10 p:ltä huhtikuuta (29 p. maalisk.) 1884, olivat 14 p. tammik. 1885 kokoontuneet maan pääkaupunkiin määräaikaisille valtiopäiville ja valtiopäiväin juhlallinen puhallus säädettyjen juhlameno-ohjeiden mukaan mainittuna tammikuun päivänä oli tapahtunut, sekä Hänen Majesteettinsa V. J:n 23 §:n johdosta määrännyt maan kunnianarvoisan Pappissäädyn puhemieheksi Arkkipiispan, Jumaluusopin tohtorin Torsten Thure Renvall´ in ja varapuhemieheksi Kuopion hiippakunnan Piispan, Jumaluusopin tohtorin Gustaf Johansson´ in, ja sitte kun seuraavana päivänä, eli 15:nä tammik., olivat Keisarillisen Senaatin siviili-toimituskunnassa tarkastettaviksi esittäneet valtuuskirjansa sekä saaneet pääsypoletin, käyttääkseen nyt alkaneilla valtiopäivillä istunto- ja puhevaltaa kunnian- arvoisassa pappissäädyssä, seuraavat laillisesti valitut maan papiston, yliopiston sekä alkeisoppilaitosten edusmiehet, nimittäin
a) Turun arkkihiippakunnan papiston valitsemat:
Pankkivaltuusmies, Provasti, Filosofian maisteri Frans Wilhelm Gustaf Hjelt,
Kirkkoherra, Kontrahtiprovasti Gustaf Dahlberg,
Kirkkoherra, Kontrahtiprovasti Karl Emil Stenbäck,
Kirkkoherra, Provasti Anders Oskar Törnudd,
Kirkkoherra, Kontrahtiprovasti, Filosofian maisteri Josef Grönberg,
Kirkkoherra, Kontrahtiprovasti Johan Frans Sahlberg,
Kirkkoherra, Provasti Jakob Cederberg,
Kirkkoherra, Provasti Elias Malakias Rosengren,
Kirkkoherra Abel Nyholm,
Kirkkoherra Josua Johansson,
Tuomiokapitulin-assessori, Provasti Gustaf Gideon Forsman,
Vankilan- saarnaaja, Pastori Gustaf Robert Böök;
b) Porvoon hiippakunnan papiston valitsemat:
Kirkkoherra, Provasti Alexander Vilhelm Lyra,
Kirkkoherra, Provasti, Filosofian maisteri Nestor Järvinen,
Kirkkoherra, Sotaprovasti Erik Viktor Petterson,
Kirkkoherra, Provasti Fredrik Wilhelm Fredrikson,
Kirkkoherra Alexander Gustaf Walle,
Tuomiokapitulin-assessori, Provasti, Jumaluusopin tohtori Johan August Lindelöf,
Tuomiokapitulin-assessori, Provasti, Filosofian maisteri Gustaf Oskar Theodor Nordström,
Kappalainen, Pastori Anton Lilius,
(Jne.)
kokoontui julkisen kutsumuksen saatuaan, Suomen kunnianarvoisa Pappissääty
Perjantaina 16 p. Tammik. 1885, k:lo 6 j. p. p.
Helsingin yksityisen suomalaisen tyttökoulun talossa ensimmäiseen kokoukseensa, jonka herra Puhemies alotti näin kuuluvalla rukouksella ja tervehdyspuheella:
(puhe ruotsiksi)
Herra Puhemiehen tämän jälkeen ilmoitettua päätöksen jo ylempänä sanotusta valtuuskirjain tarkastuksesta, toimitettiin nimien huuto ja huomattiin siinä saapuvilla oleviksi kaikki muut ennen mainitut säädyn jäsenet, paitsi professori Danielson, joka esilletuodun lääkärintodistuksen mukaan oli, hiljattain noustuaan tautivuoteelta, vielä muutamiksi viikoiksi estetty mihinkään työhön ryhtymästä, provasti Sahlberg, joka oli sairastunut, sekä provasti Forsman, joka Turun tuomiokapitulin määräyksestä oli vaalimatkalla. - Samalla ilmoitettiin, että pappissäädyn jäseneksi Porvoon hiippakunnan papiston valitsema Kirkkoherra Alexander Gummerus oli sairauden tähden estettynä pääkaupunkiin tulemasta edusmies-tointansa täyttämään.
Tavanmukaisen ilmoituksen tapahduttua astui sisään juhlamenojen ohjaaja, vapaaherra Linder ja ilmoitti, että Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuvernööri, joka oli armossa määrätty Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan puolesta avaamaan nämä valtiopäivät, seuraavana päivänä kello 2 oli vastaanottava sen lähetystön, jonka pappissäädyn, V. J:n 25 §:n mukaan, samoin kuin muidenkin säätyjen, oli lähetettävä lausumaan puhemiehensä johdolla säädyn alamaiset kunnianosoitukset Hänen Majesteetillensa sekä anomaan ajan määräämistä valtiopäiväin avaamiseen.
Herra Puhemiehen kiitettyä ilmoituksesta sekä vapaaherra Linderin lähdettyä, päätti sääty,
että yllämainittuun, n. s. "isoon lähetystöön" oli valittava 12 jäsentä sekä että ne 6 säädyn jäsentä, jotka vaalissa saavat valittujen jälkeen suurimman ääniluvun, tulevat lähetystön varajäseniksi;
että siten valitut säädyn jäsenet saavat toimekseen vast`edeskin kaikissa juhlallisissa tilaisuuksissa edustaa säätyä sen lähetystönä;
että jäsenet siihen lähetystöön, joka mainitun valtiopäiväsäädöksen mukaan on vievä säädyn tervehdykset muille säädyille, valitaan erikseen, "ison lähetystön" vaalin tapahduttua; sekä
että tähän tervehdyslähetystöön on valittava 5 varsinaista ja 2 varajäsentä, noudattaen varajäsenten vaalissa samallaista määräystä kuin mikä tehtiin ensinmainitun lähetystön varajäsenten valitsemisesta.
Näiden päätösten mukaan toimitetuissa vaaleissa määrättiin mainitun
"Ison lähetystön" jäseniksi:
Piispa Johansson, 31 äänellä,
Provasti Lyra, 31 "
Provasti Hjelt,30 "
Yliopettaja Geitlin, 30 "
Provasti Grönberg,29 "
Yliopettaja Kihlman, 28 "
Provasti Törnudd,28 "
Professori Forsman,27 "
Professori Donner, 25 "
Kirkkoherra Schroderus, 22 "
Tohtori Lindelöf, 22 " ja
Provasti Fredrikson,22 " ; sekä
saman lähetystön varajäseniksi:
Kirkkoherra Westerlund, 8 äänellä,
Provasti Järvinen, 7 "
Kirkkoherra Lindstedt, 7 "
Sotaprovasti Petterson, 5 "
Kirkkoherra Nordström, 5 " ja
Tohtori Calamnius, 5 " ;
Tervehdyslähetystön jäseniksi:
Piispa Johansson, 25 äänellä,
Yliopettaja Geitlin,25 "
Provasti Lyra,24 "
Provasti Hjelt,22 " ja
Professori Perander, 15 " ; sekä
saman lähetystön varajäseniksi:
Professori Donner, 12 " ja
Professori Runeberg, 5 "
Kun sääty tämän jälkeen oli, herra Puhemiehen ehdotuksesta, sihteerikseen yksimielisesti valinnut yliopettaja C. J. Lindeqvist´ in, jolle sääty useilla edellisilläkin valtiopäivillä oli sihteerin viran uskonut, otettiin käsiteltäväksi kysymys säädyn kanslian järjestämisestä, ja esitti herra Puhemies siinä tarkoituksessa seuraavan stenograafi-yhdistykseltä tulleen ehdotuksen:
(ehdotus ruotsiksi)
Tätä stenograafi-yhdistyksen tarjousta tarkastamaan sekä säädyn kanslian järjestämisestä ehdotusta tekemään päätettiin asettaa komitea, jonka jäseniksi huuto-äänestyk- sellä valittiin provasti Hjelt, yliopettaja Kihlman sekä professorit Forsman ja Donner.
Provasti Nordströmin pyydettyä saada seuraavaksi päiväksi matkustaa Porvooseen satunnaisia virkatoimia varten tuomiokapitulissa, antoi sääty siihen suostumuksensa.
Kokous päättyi k:lo 8, 20 m. j. p. p.
In fidem:
Carl Joh. Lindeqvist.
Lauantaina Tammik. 17 p., k:lo 12 p.
Kokouksen aloitti piispa Johansson suomenkielisellä rukouksella.
Nimiä huudettaissa olivat kaikki muut säädyn jäsenet läsnä, paitsi professori Danielson, provasti Nordström ja provasti Forsman, jotka pöytäkirjassa ennen mainituista syistä olivat estetyt saapuville tulemasta.
Jäseniksi puhemiesneuvostoon valitsi sääty puolestaan provasti Hjelt´ in 29 äänellä ja piispa Johansson´ in 27 äänellä, sekä varajäseniksi provasti Lyra´ n 18 ja professori Forsman´ in 13 äänellä.
Tavan mukaan vastaanotettuna astui sisään Porvarissäädyn tervehdyslähetystö, herra F. Heikel´ in johdolla, joka lausui:
(puhe ruotsiksi)
Porvarissäädyn lähetystön lähdettyä ilmoitettiin tervehdys- lähetystön tulleen Talonpoikaissäädystä, ja kun tämä lähetystö oli vastaanotettu ja astunut sisään, piti sen johtaja, valtiopäivämies Brusila näin kuuluvan tervehdyspuheen:
"Korkea-arvoisin herra tohtori ja arkkipiispa sekä korkea-arvoinen pappissääty!
Talollissääty pyytää meidän, lähetystönsä, kautta lausua sydämmellisen ja nöyrän tervehdyksensä, toivottaen teitä kaikkia tervetulleiksi nyt alkaville valtiopäiville. Jo hamasta siitä ajasta asti, jona ensimmäiset valon kipinät alkoivat koittaa kansallemme ja jolloin vielä tiede kaikkinaisuudes- sansa oli pappiskunnan melkein yksin-omana, on pappis- kunta väsymättömästi kehittänyt sitä ympärinsä, niin että nykyään ei kaukaisimman erämaan laaksossa asuva mökki- läinenkään ole siitä osatonna.
Jumalan siunaus on seurannut teidän töitänne. Tästä teidän uutteruudestanne on talollissääty Teitä kunnioituksella rakastava. Jo edelliset valtiopäivät osottavat, että Pappis- säädyn ja Talollissäädyn mielipiteet ovat kulkeneet yhtä suuntaa; ja mikä olisikaan luonnollisempaa senlaisessa asemassa kuin pappeus on kansan kanssa. Näilläkin nyt alkavilla valtiopäivillä tulee esiin kysymyksiä, joissa kyllin tarvitaan yhdistettyjä voimia. Talollissääty rohkenee toivoa yhäti enentyvää yksimielisyyttä näissä vaikeissa toimissa. Jumala suokoon, että niistä vuotaisi onni maallemme ja tyytyväisyys rakkaalle Suuriruhtinaallemme, kuin myös rauha tunnoillemme. Tällä lujalla toivolla pyytää Talollis- sääty sulkeutua korkea-arvoisen Pappissäädyn suosioon ja lempeyteen."
Herra Puhemies vastasi:
"Arvoisan talonpoikaissäädyn kunnioitettavat lähettiläät!
Se ystävyyden ja luottamuksen side, joka on olemassa talonpoikais- ja pappissäädyn välillä, ei ole eilispäivästä; se on syntyisin vuosisatojen takaa ja on kestänyt onnen ja kovanonnen päivinä. Varma onkin, että jos tämä side katkeaisi, niin siitä olisi suuri, sanomattoman suuri tappio isänmaallemme. Toivoni ja vakuutukseni on, että sama ystävyys ja luottamus, joka edellisillä valtiopäivilläkin on nämä kaksi säätyä yhdistänyt, tulee nytkin alkaneilla niiden kesken yhä vallitsemaan. Suokoon Jumala, että arvoisa talonpoikaissääty ja pappissääty nytkin, käsitellessään esiin tulevia tärkeitä asioita, yhteisin voimin tehokkaasti työskentelisivät isänmaansa ja kansansa hyväksi! - Kiitän sydämmellisesti tervehdyssanoistanne ja pyydän teitä, kunnioitettavat talonpoikaissäädyn jäsenet, viemään arvoisalle säädyllenne pappissäädyn rakkaat vastatervehdykset."
Tämän jälkeen palasi mainittu lähetystö säädystä takaisin.
Kun sitte säädyn lähetystö oli herra Puhemiehen kehotukses- ta lähtenyt viemään muille säädyille pappissäädyn terveh- dykset, saapui hetkisen kuluttua lähetystö Ritaristosta ja Aatelista herra af Forselles´ in johdolla, joka lausui:
(puhe ruotsiksi)
Herra Puhemies kiitti lähetystöä seuraavilla sanoilla:
(puhe ruotsiksi)
Ritariston ja Aatelin lähetystön lähdettyä pois, läksi säädyn n.s. "iso lähetystö", edellisenä päivänä saadun kehotuksen johdosta, Hänen Ylhäisyydeltänsä Kenraalikuvernööriltä pyytämään ajan määräämistä valtiopäiväin juhlalliseen avaamiseen.
Viimeksi mainitun lähetystön palattua takaisin astui sisään juhlamenojen-ohjaaja, kreivi Cronhjelm ja kutsui Hänen Ylhäisyytensä Kenraalikuvernöörin puolesta säätyä tulemaan seuraavana maanantaina tammikuun 19 p:nä valtiopäivä-jumalanpalveluksen jälkeen saapuville valtio- päiväin avajaisiin valtaistuinsaliin Keisarilliseen palatsiin.
Herra Puhemiehen kiitettyä kutsumuksesta palasi kutsujen tuoja takaisin.
Ilmoitettiin säädyn jäsenille jaetuiksi, osaksi suomalaisia osaksi ruotsalaisia, kappaleita seuraavista painotuotteista:
a) Kertomus siitä, mitä hallitus on toimittanut maanviljelyk- sen ja sen sivu-elinkeinojen edistämiseksi sekä kulkulaitosten parantamiseksi Suomessa vuosina 1882-84; ja
b) Asiaa varten asetetun komitean alamainen "ehdotus metsälaiksi Suomenmaalle".
Säädyn tervehdyslähetystön palattua takaisin ilmoitti sen jäsenistä provasti Lyra että lähetystö oli tehnyt tehtävänsä sekä pyytää saada lausua kunnianarvoisalle pappissäädylle muiden säätyjen vastatervehdykset.
Kun tämän jälkeen oli päätetty seuraavana maanantaina 19 p:nä kello 10 1/2 kokoontua säädyn istuntohuoneeseen, erkanivat säädyn jäsenet k:lo 3 j. p. p.
In fidem:
Carl Joh. Lindeqvist.
(jatkuu vihossa 2)