Suomen Suuriruhtinanmaan Valtiosäätyjen päätös,
tehty ja annettu määrä-aikaisilla valtiopäivillä
Helsingin kaupungissa
Toukokuun 23 päivänä v. 1885.
Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinanmaan Valtiosäädyt ja Suomen kansan Edusmiehet, Ritaristo ja Aateli, Pappissääty, Porvarissääty ja Talonpoikaissääty, jotka nyt olemme määrä-aikaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että sittenkuin Suurivaltaisin Korkeasyntyinen Ruhtinas ja Herra Aleksander Kolmas, koko Venäjän Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas j. n. e. j. n. e. j.n. e., Meidän Armollisin Suuriruhtinaamme ja Herramme on armossa katsonut hyväksi, avonaisella kirjeellä ja käskyllä Huhtikuun 10 päivältä 1884 kutsua Meidät Tammikuun 14 päivänä tänä vuonna tulemaan kokoon, olemme Me viimemainittuna päivänä tänne saapuneet. Toimemme olemme alottaneet anomalla ja rukoelemalla Kaikki- valtiaalta siunausta työllemme, ja sittenkuin Me valtiosalissa 19 päivänä viimemainittua kuuta olemme saaneet tiedoksi useoita niistä Armollisista esityksistäja ehdoituksista, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut Meille esittää, olemme Me, keskusteltuamme näistä sekä niistä armollisista esityksistä, jotka käyteltäviksemme valtiopäiväin kestäessä ovat annetut ja joidenka kuluessa Me myös olemme vastaanottaneet kertomuksen Hallituksen toimista niiden Säätyjen viime valtiopäivillä tekemäin päätösten johdosta, jotka ovat saavuttaneet Keisarillisen Majesteetin Armollisen suostumuksen ja vahvistuksen, kuin myös siitä, mitä Keisarillinen Majesteetti muutoin keskustelujen johdosta vastamainituilla valtiopäivillä on katsonut hyväksi säätää, tehneet seuraavat paätökset.
1 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen vaski- ja tinaveron sekä muun samanlaatuisen veronalaisuuden lakkauttamisesta olemme hyväksyneet sillä muutoksella, kuin Meidän viime Maaliskuun 4 päivänä alamaisuudessa antama vastaus sanottuun esitykseen osoittaa.
2 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on hyväksyttäväksemme antanut armollisen esityksen, joka koskee myönnytystä valtion takauksen ja hoidon alaisen postisäästöpankin perustamiseen, olemme Me alamaisessakirjoituksessa viimekuluneen Maaliskuun 11 päivältä ilmoittaneet, että olemme niillä ehdoilla, ettei vuotuisten talletusten summa yhdessä säästöpankkikirjassa saa nousta yli 1,000 markan ja että jokaisille valtiopäiville annetaan kertomus postisäästö- pankin tilasta ja toimesta hyväksyneet armollisen esityksen.
3 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meidän tutkittavaksemme annetun asetus-ehdotuksen,joka koskee helpoitusta asevelvollisuuden täyttämisessä Suomen kansalaisille, jotka ovat astuneet Venäjän sotapalvelukseen, olemme Me hyväksyneet muutamilla muutoksilla, jotka ilmoitetaan Meidän alamaisessa kirjoituksessamme asiasta Keisarilliselle Majesteetille viimekuluneen Maaliskuun 26 päivältä.
4 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaan ottaa armollisen esityksen, joka koskee muutoksia ja lisäyksiä muutamiin säännöksiin asevelvollisuuslaissa, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa 31 p:ltä viime Maaliskuuta iimoittaneet, ettei armolliseen esitykseen ole voitu muutoksetta suostua, ja että Me sen vuoksi puolestamme olemme hyväksyneet semmoisen asetuksen asiasta, kuin sanottu alamainen vastauskirjeemme sisältää.
5 §.
Alamaisessa kirjoituksessa viime Maaliskuun 31 päivältä olemme Me ilmoittaneet, että olemme muutoksetta hyväksyneet armollisessa esityksessä Meille esitetyn ehdotuksen rikoslaiksi Suomen sotaväelle.
6 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee 15 (3) p:nä Huhtikuuta 1869 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 51 ja 52 §:n muuttamista, ja joka sisältää lisäyksen esitysoi- keudesta Valtiosäädyille, olemme kaikin puolin hyväksyneet, joten puheenalaiset §:ät tulisivat kuulumaan näin:
51 §.
Paitsi sitä anomusoikeutta, jota Valtiosäädyt vanhastaan ovat nauttineet, on Valtiosäädyillä myöskin oikeus valtio- päivillä tehdä esitys semmoisen yleisen lain säätämisestä, muuttamisesta tahi kumoomisesta, joka riippuu Keisarin ja Suuriruhtinaan sekä Valtiosäätyjen yhtäpitäväisestä päätöksestä. Älköön kuitenkaan esitystä nostettako peruslain taikka maa- tahi meripuolustuksenjärjestämistä koskevan lain, eikä myöskään painolain säätämisestä, muuttamisesta tahi kumoomisesta; ja pitää kirkkolain säätämisestä olla voimassa, mitä siitä erittäin on määrätty. Jos Valtiosäädyt, nostetun esityksen johdosta, päättävät hyväksyä uuden taikka muuttaa tahi kumota vanhan lain, antakoot ehdotuksen siitä Keisarille ja Suuriruhtinaalle. Jos Keisari ja Suuriruhtinas hyväksyy Valtiosäätyjen ehdotuksen, ulos- annettakoon sen kanssa sanasta sanaan yhtäpitävä asetus. Jos ei Keisari ja Suuriruhtinas saata ehdotusta muuttamatta hyväksyä, katsotaan se kokonaisuudessaan rauenneeksi, josta Keisari ja Suuriruhtinas antaa Valtiosäädyille tiedon viimestään lähinnäseuraavilla valtiopäivillä.
Jos säädyissä nostetaan kysymyksiä yleisestä laista muulla tavoin kuin esitysoikeuden nojalla, taikka semmoisia asioita koskevien lakien ja asetusten säätämisestä, muuttamisesta tahi kumoomisesta, joitten suhteen Valtiosäädyillä ei ole äsken sanottua esitysoikeutta, pitää Valtiosäätyjen tahi yksityisten säätyin esittelyt näissä asioissa lykättämän Keisarin ja Suuriruhtinaan tutkittavaksi ainoastaan anomuksina, jotka Keisari ja Suuriruhtinas ottaa varteen, sikäli kuin Hän katsoo maalle hyödylliseksi.
Esitys tahi anomus sellaisessa asiassa, joka on käsiteltävä yleisessä valiokunnassa, pitää valtiopäivämiehent tehdä siinä säädyssä, johon hän kuuluu, neljässätoista päivässä valtiopäiväin avaamisesta. Sittemmin älköön tälläista kysymystä saatettako nostaa, ellei joku jossakin säädyssä jo tehty päätös taikka muu valtiopäiväin aikana sattunut tapaus siihen suorastaan aihetta anna.
Jos valtiopäivämiehellä on aikomus tehdä joku esitys tahi anomus, pitää hänen siitä antaa edeltäpäin tieto säädyn puheenjohtajalle; jota paitsi kaikki sellaiset esitykset ja anomukset ovat, ennenkuin ne esitellään, kirjoitettuina säädyn sihteerille annettavat. Älköön samaan kirjoitukseen useampia erilaatuisia asioita yhteenpantako. Kunkin esityksen tulee sisältää ne syyt, joihin se perustuu, ja pitää sen kanssa seurata lain muotoon laadittu ehdotus tarkoituksena oleviin säännöksiin.
52 §.
Keisarin ja Suuriruhtinaan esityksiä niin myöskin säädyissä nostettuja esityksiä älköön lopullisesti käsiteltäviksi otettako, ennenkuin yleinen valiokunta niistä on lausunnon antanut.
Kun yleistä asiata koskeva anomus jossakin säädyssä on ehdoteltu, voipi sääty myös, jos sen hyväksi näkee, lykätä kysymyksen yleisen valiokunnan käsiteltäväksi.
Ja olemme Me tämän päätöksemme Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet kirjoituksessa viime Huhtikuun 13 päivältä.
7 §.
Ilmoittaen että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa ei ainoastaan ole antanut lupaa sivuradan rakentamiseen yleisillä valtiovaroilla Simolan pysäyspaikasta Riihimäen- Pietarin rautatiellä Lappeenrannan kaupunkiin ja Saimaan vesistöön, kuin myöskin että mainittu sivurata jo on rakennettavilla, on Keisarillinen Majesteeti armollisessa esityksessä Meidän hyväksyttäväksemme ehdoittanut, että tämä sivurata hallinnon, kunnossapidon ja tulojen jakamisen puolesta yhdistetään Helsingin-Hämeenlinnan-Pietarin rautatien kanssa, ja olemme Me alamaisessa vastaus- kirjoituksessa viime Huhtikuun 13 päivältä ilmoittaneet että olemme hyväksyneet mainitun armollisen esityksen.
8 §.
Keisarillisen Majesteetin Meille armollisessa esityksessä esittämän asetus-ehdotuksen, joka koskee sotilaan panemista velkavankeuteen ja velan suorittamiseksi tuomitun työn toimittamista, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme muutamia muutoksia, jotka ovat mainittuina 16 päivänä vastakulunutta Huhtikuuta sanottuun armolliseen esitykseen antamassamme alamaisessa vastauksessa.
9 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen muutamista erityisistä tilusten lohkomisen ja maan eroittamisen lajeista, olemme Me puolestamme hyväksyneet sellaisen asetuksen asiasta, kuin on otettu alamaiseen kirjoitukseen, minkä Me viimekuluneen Huhtikuun 27 päivänä olemme vastaukseksi mainittuun esitykseen antaneet, sekä sen ohessa samalla esiin tuoneet alamaisia toivomuksia muutamista tämän asian kanssa yhteydessä olevista kysymyksistä.
10 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meidän hyväksyttäväksi antanut armollisen esityksen, joka koskee kieltoa laskemasta orivarsoja yhteiselle laitumelle, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 2 päivältä ilmoittaneet, että Me emme ole katsoneet armollisessa esityksessä ehdotettua lainsäännöstä tarkoitustansa vastaavaksi, sekä että Me sentähden olemme puolestamme hyväksyneet sellaisen asetuksen asiasta, kuin on otettu Meidän mainittuun alamaiseen vastauskirjoitukseen.
11 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee muutettua ja metrisen mitan mukaan sovitettua veroruplan osotusta, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme ne pienet muutokset, jotka Meidän antamassamme alamaisessa kirjoituksessa asiasta tämän Toukokuun 5 päivältä mainitaan.
12 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen esityksen, joka koskee Wiipurin läänin maaverojen suorittamista uuden, läänissä nyt loppuun saatetun verollepanon mukaan, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 3 päivältä ilmoittaneet, hyväksyneemme armollisen esityksen siten muutettuna kuin Meidän mainittu alamainen vastauskirjoitus osottaa.
13 §.
Niinkuin Me kirjoituksella tämän Toukokuun 5 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet, olemme Me, varain osoittamista 1888 vuoden valtiopäiväkustannusten suorittamiseen koskevan armollisen esityksen johdosta, määränneet kolmesataaviisituhatta markkaa käytettäväksi sekä sen vailingin maksamiseksi, joka on laskettu syntyväksi viimeksikoossa olleitten Säätyjen 1885 vuoden valtiopäiväkustannuksiin määräämässä summassa, että Valtiopäiväjärjestyksen 82 §:ssä mainittujen yleisten kustannusten suorittamiseen 1888 vuoden valtiopäivillä ja taloudenhoitajan palkkaamiseen Säätyjen arkistoa, kirjastoa ja muuta omaisuutta varten vuosiksi 1886, 1887 ja 1888 sekä mainitusta hoidosta menevien kustannusten maksamiseen.
14 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meidän hyväksyttäväksi antanut armollisen esityksen, joka sisältää kolme erityistä lain ehdotusta, jotka koskevat, ensimmäinen laajennettua vapautta ruukkiliikkeen harjoittamiseen, toinen niitä ehtoja, millä sahalaitoksia sopii perustaa ja käyttää, ja kolmas vapautta myllyjen perustamiseen, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 5 päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet muuttamatta hyväksyneemme yllämainitut kolme lainehdotusta, sekä sen ohessa alamaisuudessa huomioon saattaneet sellaisen lakisäännön tarpeellisuuden, jonka kautta oikeussuhteet saataisiin järjestetyiksi sellaisissa tapauksissa, jolloin elinkeinon harjoittaminen naapurilletuottaa enempää tulenvaaraa.
15 §.
Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen esityksen johdosta, joka koskee rautatien rakentamista Kaipiaisten asemalta Riihimäen-Pietarin radalla Mikkelin kautta Kuopioon, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 7 päivältä ilmoittaneet, että Me likeisimmässä yhtäpitäväisyydessä armollisen esityksen kanssa puolestamme olemme päättäneet rakennettavaksi rautatien, jonka tulee lähteä Kaipiaisten tahi ehdollisesti Kouvolan asemalta, ja kulkea Mikkelin kautta Kuopion kaupunkiin sitä suuntaa, josta Meidän edellämainittu alamainen kirjoituksemme ilmoittaa, ja samalla kuin Me sen ohessa olemme osoittaneet rautatietä rakennettaessa noudatettavaa järjestelmää sekä sillä käytettävää kulku- nopeutta, olemme Me tätä rautatien rakennusta varten, määränneet rahainhoitokautena 1886-1888 kahdeksan miljoonan markan suuruisen summan, sekä päättäneet, että puheena olevan rautatien rakentaminen on aljettava vuonna 1887, sillä tavalla kuitenkin, että tarpeellisiin valmistustöihin, jos niin sopivaksi nähdään, jo vuonna 1886 voidaan ryhtyä.
16 §.
Alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 7 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, ett'emme ole voineet hyväksyä Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä rautatien sivuradan rakentamisesta Nikolainkaupungista Brändöön satamaan sekä samassa kirjoituksessa alamaisuudessa anoneet, että Keisarillinen Majesteetti määräisi Nikolainkaupungin satamasuhteiden täydellistä tutkimista sekä sen perustuksella suvaitsisi antaa ensikokoontuville Säädyille uuden armollisen esityksen Waasan rautatien jatkamisesta vaihtoehtoisesti Brändöösen tahi kaupungin lähistössä olevaan Vasikkaluodon saareen, joka esitys sen ohessa sisältäisi tietoja siitä, josko ja missä määrin Nikolainkaupungin kunta on suostuvainen ottamaan osaa kustannuksiin rautatien johtamisesta viimemainittuun satamapaikkaan.
17 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen metrisen mitan ja painon voimaan- saattamisesta, olemme Me, jotka olemme puoltaneet metrisen mitta- ja painojärjestelmän toimeenpanemista maassa, puolestamme päättäneet ja hyväksyneet sen asetuksen erinäisten ulostekojen ja veromääräin suorittamisesta metrisen mitan ja painon mukaan, joka on otettu Meidän alamaiseen kirjoitukseen asiasta Keisarilliselle Majesteetille tämän Toukokuun 12 päivältä, jossa kirjoituksessa myöskin olemme antaneet pyydetyn lausunnon samassa armollisessa esityksessä olevista ehdotuksista asetukseksi mitoista ja painoista Suomen Suuriruhtinan- maassa, ohjesäännöksi mittain, painojen ja punnitsimien vakausta ja leimausta varten sekä niiden muodosta, rakennuksesta ja merkitsemisestä kuin myös ohjesäännöksi vakauslaitokselle Suomen Suuriruhtinanmaassa.
18 §.
Keisarilliselta Majesteetilta saatuamme armollisen esityksen, joka koskee ratsuvarustus-velvollisuuden poistamista ja rustholleille osotettuin augmentti- ja muitten veroin peruuttamista sekä rustholleista, ruotujakoisista taloista ja merisotilasruoduista suoritettavain vakanssi-maksujen lakkauttamista, olemme Me, koska emme ole voineet armolliseen esitykseen muutoksitta suostua, puolestamme hyväksyneet kaksi eri asetusta, jotka koskevat toinen rustholleista meneväin vakanssimaksujen lakkauttamista sekä rustholleille nautittavaksi suotujen augmentti- ja muiden verojen peruuttamista, toinen taas ruotujakoisista taloista ja merisotilasruoduista suoritettavain vakanssi- maksujen lakkauttamista, josta Me kirjoituksessa tämän Toukokuun 12 päivältä alamaisuudessa olemme ilmoittaneet.
19 §.
Kaksi armollisessa esityksessä Säätyjen hyväksyttäväksi annettua asetus-ehdotusta, jotka koskevat, toinen huojennusta käräjäkappojen suorittamisessa ja siitä johtuvia toimia kihlakunnanoikeuksien palkkaamisen suhteen, toinen kihlakunnan lautakuntaa, olemme Me hyväksyneet muutamilla vähemmillä muutoksilla, jotka mainitaan Meidän alamaisessa kirjoituksessamme asiasta Keisarilliselle Majesteetille tämän Toukokuun 15 päivältä, jossa kirjoituksessa myöskin olemme lausuneet alamaisen toivomuksen lainehdotuksen esittämisestä sen vapautuksen lakkauttamiseksi, joka nyt voimassa olevain säännösten nojalla on myönnetty lautamiehille kyytirasituksen suorittanaisesta niiltä tiloilta, joilla he itse asuvat.
20 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen, joka sisältää, paitsi lainehdotuksen lääninkeräjistä, kaksi muuta asetusehdotusta, jotka koskevat toinen 40 §:n muuttamista asetuksessa Maaliskuun 17 päivältä 1879 yleisestä vaivaishoidosta Suomenruhtinan- maassa, toinen lisäystä 20 §:ään asetuksessa Helmikuun 6 päivältä 1865 kunnallishallituksesta maalla, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa 18 päivältä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että, mitä tulee ehdotuksiin laiksi lääninkeräjistä ja asetukseksi 40 §:n muuttamisesta Maaliskuun 17 päivänä 1879 annetussa asetuksessa yleisestä vaivaishoidosta, eri säätyjen kesken ei ole syntynyt sellaista yksimielisyyttä, kuin säätypäätökseen olisi ollut tarpeen, jonka vuoksikysymys mainituista lainehdotuksista tällä kertaa on rauennut, mutta olemme Me sitä vastoin muuttamatta hyväksyneet asetusehdotuksen lisäyksestä 20 §:ään asetuksessa Helmikuun 6 päivältä 1865 kunnallis- hallituksesta maalla.
21 §.
Pääasiassa yhtäpitäväisesti sen kanssa, mitä Keisarillinen Majesteetti antamassaan armollisessa esityksessä Wiipurin ja Mikkelin lääneissä olevien lahjoitusmaiden lunastuksesta on ehdottanut, olemme Me hyväksyneet seitsemän eri kohtaa sisältävän ehdotuksen lahjoitusmaiden lampuodein maksu- ehtojen muuttamisesta, josta Me kirjoituksessa tämän Toukokuun 21 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet sekä samalla lausuneet alamaisen toivomuksen kunnallismetsäin muodostamisesta mainituilla tiluksilla.
22 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen, jossa Meidän hyväksyttäväksi annettiin: 1:ksi yleinen rikoslaki Suomen Suuriruhtinan- maalle, 2:ksi asetus rangaistusten täytäntöönpanosta sekä 3:ksi asetus rikoslain voimaanpanemisesta ja mitä sen johdosta on vaariinotettavaa, olemme Me, koska Meidän Lakivaliokuntamme, jonka valmistettavaksi olemme armollisen esityksen lykänneet, aineen laajuuden tähdena koska armollinen esitys jätettiin Säädyille vasta valtiopäivien jälkipuolella, jolloin myöskin muiden lopullisesti päätettä- viksi valmistettuin asian paljous vaati tiheitä säätyjen kokouksia, ei ole ehtinyt nykyisillä valtiopäivillä mainittua tehtäväänsä suorittaa, alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 21 päivältä ilmoittaneet, että Me yllämainituista syistä emme näillä valtiopäivinä ole olleet tilaisuudessa sanottuin lainehdotuksien tutkimista loppuun saattaa, sekä samalla pyytäneet, että ne uudelleen annettaisiin maan ensin kokoontuville Säädyille tutkittaviksi.
23 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka koskee rahanmääräystä Valtioneuvos Fredrik Cygnaeus vainajan Suomen kansalle testamenttaaman, Kaivopuistossa Helsingin kaupungin vieressä olevan huvilan N:o 17 ja siinä säilytettyjen taidetuotteiden ylläpitämiseen, olemme Me Keisarilliselle Majesteetille alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 21 päivältä ilmoittaneet, että Me olemme hyväksyneet edesmenneen Valtioneuvos Fredrik Cygnaeuksen testamentissa Suomen kansalle antamat taidekokoelmat ja huvilan vastaanotettaviksi sekä jättäneet Hallituksen päätettäväksi mainitun omaisuuden vastaisesta hoidosta; jonka ohessa Me samassa kirjoituksessa olemme alamaisuudessa anoneet, että ne kustannukset, jotka armollisen esityksen mukaan ovat tähän tarkoitukseen tarpeelliset, suoritetaan yleisen valtiorahaston varoista.
24 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen, joka sisältää vaihtopuolisen ehdotuksen rangaistuksiin eräistä rikoksista voimassaolevaa tulli- asetusta vastaan y. m., olemme Me puolestamme hyväksy- neet sen asetuksen tästä asiasta, joka on otettu siihen alamai- seen kirjoitukseen minkä Me tämän Toukokuun 22 päivänä olemme antaneet vastaukseksi mainittuun esitykseen.
25 §.
Meidän Pankkivaltuusmiestemme ja Pankkivaliokuntamme esityksen johdosta olemme Me päättäneet että setelipaino Suomen Pankkia varten on toimeenpantava, noudattamalla niitä tarkempia määräyksiä, joita Meidän tämän Toukokuun 22 päivänä Pankkivaltuusmiehille antamamme kirjoitus sisältää.
26 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen ikärajain määräämisestä Suomen sotaväen upseerien eroomiselie sotapalveluksesta olemme Me muutoksitta hyväksyneet; josta Me olemme alamaisuudessa ilmoittaneet vastaus- kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä.
27 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille ehdottaman asetuksen pankkiliikkeestä, jota jokin yhtiö harjoittaa, olemme Me hyväksyneet siten muutettuna, kuin Meidän tämän Toukokuun 22 päivänä alamaisuudessa antama vastauskirjoitus osottaa.
28 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen esityksen suostuntaverosta mallasjuomain valmistuksesta, olemme Me kolmeksi vuodeksi eteenpäin ottaneet suorittaaksemme tällaista suostuntaveroa kahdeksankymmentä penniä jokaiselta mallasleiviskältä, joka mallasjuomain, paitsi kotitekoisten, valmistamiseen käytetään, sekä pääasiassa yhtäpitävästi mainitussa armollisessa esityksessä ehdotet- tujen perusteiden kanssa hyväksyneet sellaisen asetuksen asiasta, kuin Meidän alamainen kirjoituksemme siitä tämän Toukokuun 22 päivältä sisältää.
29 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisia esityksiä, joista toinen koskee metsälain hyväksymistä Suomen Suuri- ruhtinanmaalle, toinen sisältää vaihtopuolisen ehdotuksen siitä, mitenkä muutamat §§ mainitussa ehdotuksessa metsä- laiksi ovat kuuluvat, olemme Me puolestamme hyväksyneet sellaisen asetuksen asiasta, kuin on otettu Meidän vastauk- seksi sanottuihin esityksiin antamaamme alamaiseen kirjoi- tukseen tämän Toukokuun 22 päivältä, ja tässä kirjoituksessa myöskin antaneet pyydetyn lausunnon kahdesta ensinmaini- tussa esityksessä Meille ilmoitetusta ehdotuksesta julistuksiksi, joista toinen koskee mitä metsälakia käytettäissä eräissä tapauksissa on noudatettava, toinen sisältää lisäyksen julistukseen 27 päivältä Joulukuuta 1877, muun muassa, uudistalojen perustamisesta.
30 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen niistä perustuksista, joiden mukaan papiston palkkaus Suomenmaan evankelis-luterilaisissa seurakunnissa on järjestettävä, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme ne muutokset, jotka Meidän alamaisessa vastauskirjoituksessa asiasta tämän Toukokuun 22 päivältä mainitaan.
31 §.
Valtiopäiväjärjestyksen 38 § mukaan on Meidän Pankkivalio- kuntamme tarkastanut Suomen pankin hallintoa ja tilaa vuosina 1882-1884 sekä siitä antanut Meille kertomuksen, ja olemme Me kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä lähettäneet sanotun kertomuksen tiettäväksi Meidän Pankkivaltuusmiehillemme.
32 §.
Alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, että, käsiteltäessä Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä siitä, että 12 § Valtiopäiväjärjestyksessä 15 (3) p:ltä Huhti- kuuta 1869, semmoisena kuin se armollisessa Julistuskirjassa 20 (8) p:ltä 1879, muutettaisiin toisin kuuluvaksi, ei ole eri säätyjen kesken voitu saada sellaista yksimielisyyttä toimeen, joka säätypäätöstä varten olisi ollut tarpeellinen, jonka vuoksi kysymyksessä oleva asia tällä kertaa on rauennut.
33 §.
Kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä olemme Me alamaisuudessa ilmoittaneet, että Me, karttasuostuntaveroa koskevan armollisen esityksen johdosta, olemme myöntäneet vuosina 1886, 1887 ja 1888 suorittamaan tällaisen suostunta- veron pää-asiassa yhtäläisillä perusteilla, kuin nykyänsä on tämän veron suhteen voimassa,jota paitsi Me puheena olevan suostuntaveron kautta kerääntyvien rahain käyttämisestä olemme lausuneet mielipiteemme alamaisessa kirjoituksessamme, joka koskee kaikkia näillä valtiopäivillä vaadittuja rahamääräyksiä.
34 §.
Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen esityksen johdosta olemme Me tämän Toukokuun 22 päivänä hyväksyneet sellaisen asetuksen suostuntaveromaksusta tupakasta vuosina 1886, 1887 ja 1888, kuin on otettu siihen alamaiseen kirjoitukseen, minkä Me mainittuna päivänä olemme antaneet vastaukseksi sanottuun esitykseen.
35 §.
Meidän Pankkivaltuusmiesten ja Pankkivaliokuntamme esityksen johdosta olemme Me puolestamme päättäneet joitakuita muutoksia ja lisäyksiä tehtäväksi Suomen Pankin nykyään voimassa olevassa vuosiraha-säännössä sekä tämän tähden suuremman selvyyden saavuttamiseksi puolestamme hyväksyneet niiden vuosiraha-säännön mainitulle pankille, josta Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, alamaisesti anoen, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi vahvistaa nämä päätökset sekä julistuttaa ne noudatettaviksi.
36 §.
Sitten kuin Meidän Pankkivaltuusmiehemme kirjoituksessa Meidän Pankkivaliokunnallemme viime kuluneen Helmikuun 19 päivältä ovat antaneet kertomuksen Längman'in testamenttirahaston hoidosta vuosina 1882-1884, olemme Me kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä Valtuus- miehille antaneet määräyksiä, miten ovat käytettävät käyttövaraisina olevat voittorahat, jotka Joulukuun 31 päivänä 1883 olivat tässä rahastossa sekävuosina 1884-1887 ovat sinne osaksi karttuneet osaksi karttuvat, kuin myös käskeneet heitä ensi valtiopäivillä ehdottamaan, miten nämä varat vast'edes ovat jaettavat, samalla kuin olemme Valtuusmiehille tiedoksi antaneet, että Suomen pankin Johtokunta yhä edelleen Valtuusmiesten valvonnan alaisena on hoitava Längman'in testamentti-rahastoa, ja että Meidän Pankin tarkastajain tulee tätä hoitoa tarkastaa.
37 §.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut armollisen esityksen tulo-suostuntaveron maksamisesta vuosilta 1886, 1887 ja 1888 pää-asiassa yhtäpitävästi määräysten kanssa viime annetussa suostuntaverosäännössä 15 päivältä Tammikuuta 1883, mutta Meidän Valtiovalio- kuntamme antamassaan mietinnössä kaikista valtiopäivillä 1885 pyydetyistä rahanmääräyksistä ja siitä tavasta, millä ne saadaan suoritetuiksi, on näyttänyt, että se tulosumma, joka on laskettu saatavaksi yleisen tulo-suostuntaveron kautta, ei ole tarpeesen valtiomenojen suorittamiseksi ensitulevana verokautena, olemme Me, kuten Meidän alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä ilmoitetaan, eväten armollista esitystä niissä kohdin, jotka koskevat yleisen tulo-suostuntaveron maksamista vuosilta 1886, 1887 ja 1888, yhä edelleen noudatettavaksi hyväksyneet ainoastaan ne jäännökset asiasta nykyään voimassa olevassa asetuksessa, jotka koskevat elinkeino-suostuntaveroa ulkomaalaisilta kauppiailta ja muilta elinkeinonharjoittajilta.
38 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta armollisen esityksen ylimääräisen suostuntaveron maksamisesta pelikorteista ensitulevaksikin rahainhoitokaudeksi, olemme Me puolestamme hyväksyneet sellaisen asetuksen asiasta, kuin on otettu siihen alamaiseen kirjoitukseen, minkä Me tämän Toukokuun 22 päivänä olemme vastaukseksi mainittuun esitykseen antaneet.
39 §.
Alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 22 päivältä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, mitkä henkilöt olemme valinneet Pankki-valtuusmiehiksi ja Pankintarkastajiksi sekä heidän varamiehiksensä.
40 §.
Hyväksyen pää-asiassa armollisen esityksen määrärahoista rautatien rakennuksiin sekä muutamista muutoksista määräyksissä kulkulaitos-rahastosta olemme Me Keisarillisen Majesteetin valtaan jättäneet sopivalla ajalla ottaa nimellisarvolta seitsemäntoista miljoonan kuuden- sadan tuhannen markan suuruisen 4 prosentin kuoletus- lainan...
(... jne)