(Palkka-asetuksen pääkohdat:)
1§ "Kunkin seurakunnan papisto olkoon vastaisuudessa turvattuna semmoisten palkkaetujen nauttimisessa seura- kunnalta, että ne täysin määrin vastaavat mitä tähän saakka samaa tarkoitusta varten on suoritettu..."
2§ "Papiston palkan jakamisessa seurakunnan vakinaisten pappien kesken on noudatettava, että kirkkoherra saa kaksi sen vertaa kuin kukin muista papeista, paitsi kappeliseura- kunnissa, joissa kirkkoherralle tuleva on tuleva kolmas osa palkkamäärästä, vaan jäännös menee kappalaiselle."
3§ "Papiston palkat lasketaan pääasiallisesti jyvissä ja rahassa, sekä missä se ennen on ollut tavallista, myöskin kauroissa, voissa ja kaloissa."
4§ "Papiston palkkaamisessa ovat osallisina vuorilaitokset, tehtaat ja muut teollisuuslaitoksen sekä kaupungissa että maalla".
5§ "Papin palkkaa määrättäessä pitä virkataloista, asuin- huoneista ja ulkohuoneista tuleat edut otettaman lukuun ja tulo virkatalosta arvattaman sen todelliseen arvoon..."
6§
Valtion varoista maksettiin avunlisää niille seurakunnille, jotka eivät kyenneet itse maksamaan papille riittävää palk- kaa.
7§ "Niin kutsutut kolmannes- eli tihunjyvät ... säilytetään edelleenkin maatilojen suoritettavana palkanlisänä papistolle..."
Tämä maksu määrättiin kiinteäksi koko maassa, kun se aikaisemmin oli perustunut vuodentuloon.
8§ "Kaikki muut kymmenykset papistolle ...vaihdetaan, missä paikalliset olosuhteet eivät vaadi tekemään poikkeusta... määrättyihin vuosimaksuihin".
9§
Virkatalo oli osoitettava papille edelleen.
10§ "Pääsiäisrahat, päivätyöt, ruoka-avut sekä maksut maa- hanlaskijaisista ja lapsensynnyttäjäin kirkkoonottamisesta vaihdetaan määrättyihin hengelta suoritettaviin ulostekoi- hin."
Pappi ei saanut enää ottaa maksua muista kirkollisista toimituksista, jos tämä toimitus tapahtui pappilassa, kirkossa tai hautausmaalla.
11§
Kirjoittamistaan todistuksista pappi sai edelleen maksun. Se oli esim. muuttokirjasta ja kuulutustodistuksesta 50 penniä. Todistuksen koulua ja asevalvollisuutta varten olivat maksuttomia.