Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
sisältävä muutoksia asetukseen kyydinpidosta ja kestikievaritaloista 12 p:ltä Marraskuuta 1883.
Annettu Helsingissä, 20 p:nä Joulukuuta 1888.
Me Aleksander Kolmas jne., Teemme tiettäväksi: Suomenmaan Valtiosäätyjen suostumuksella ja myönnytyksellä tahdomme Me täten armossa määrätä, että alempana mainitut §§ asetuksessa 12 p:ltä Marraskuuta 1883, kyydinpidosta ja kestikievaritaloista, ovat muutettavat seuraavalla tavalla toisin kuuluviksi:
2 §. Kyytilaitokset olkoot joko kestikievaritaloja matkustajain ja postin kuljettamista varten hollikyydillä, taikka, missä kestikievaritaloja ei katsota tarpeellisiksi, reservipaikkoja niitten kuljettamista varten reservikyydillä.
3 §. Kyytilahkona on maalla kihlakunta, joll´eivät kaikki kunnat tahdo sille toista piiriä; kumminkin siten, että kukin kunta kyytilahkosta yksinänsä suorittaa sen kestikievari- talon- ja kyydinpidon, joka sille on jaettu, kuin myöskin kustannuksen kaikista kuntaan asetetuista reservipaikoista.
5 §. Kestikievaritalonpito maalla kuin myös reservipaikkojen velvollisuudet ovat urakalla toimitettavat. Kyydinpito kestikievaritalossa on myöskin urakalle tarjottava ja, jollei muuta palkintoa vaadita kuin määrättyä kyytipalkkaa, urakalla toimitettava. Jos muuta palkintoa vaaditaan tahi jos ei tarjousta olekaan tehty, tulee kyyditysvelvollisten toimittaa kyyditys sillä tavoin, kuin he siitä sopivat.
6 §. Helmikuun kuluessa vuonna ennen sitä, jolloin kestikievaritalon- ja kyydinpidon aikakausi loppuu, pitää asianomaisen kruununvoudin, yksissä neuvoin kaikkien kihlakuntaan tahi kyytilahkoon kuuluvien kuntain asiamiesten ja asianomaisten kruununnimismiesten kanssa, aikana ja paikassa, mistä Kuvernööri määrää sekä vähintäin kolmekymmentä päivää ennen kullekin kunnalle ja kunta- kokouksen puheenjohtajalle todistettavasti ilmoittaa, tehdä ehdotus kyytilaitoksen asettamiseen ja kyydityksen järjestämiseen.
Tämä ehdotus sisältäköön:
a) ne tiet, joiden varrella kestikievaritaloja pitää olla, kuin myös sellaiset tiet, joiden oheen on asetettava reservi- paikkoja, vaariinottamalla, että jos kyytilaitosta tarvitaan ainoastaan jonakin vuoden aikana, tämä otetaan lukuun;
b) ne kyytilaitokset, joihin venekyyti on asetettava;
c) kyytilaitosten lukumäärän, joita kunkin tien varrella tulee olla, ja ilmoituksen niitten välisestä likimääräisestä matkasta sekä niistä kylistä tahi yksityisistä taloista, joihin kyyti- laitoksia, sikäli kuin tapahtua voipi, on asetettava, vaariinottamalla ettei kyytilaitosten välinen matka ole pitempi kuin kaksikymmentäkaksi kilometriä, elleivät erityiset asianhaarat anna aihetta tästä poikkeamaan;
d) niitten varsinaisten kyytien lukumäärän, mitkä vuoro- kaudessa kustakin kestikievaritalosta ovat tehtävät, sekä ilmoituksen kuinka monta hevosta sitä tarkoitusta varten on pidettävä; jota määrättäessä on huomioonotettava, että kyytien lukumäärän perusteeksi pannaan se kyytimäärä, joita kolmena edellisenä vuotena on keskimäärin vuorokaudessa tehty, lisättynä korkeintaan kahdellakymmenelläviidellä prosentilla, ja että, missä tehtyjen kyytien lukumäärä on eri vuodenaikoina melkoisemmassa määrässä vaihdellut, ehdotus on sen mukaan sovitettava; sekä että kyytihevosten luku älköön olko pienempi sitä kyytien lukumäärää, joka vuorokaudessa keskimäärin on kestikievarista tehty, elleivät paikkakunnan liikennesuhteet rakennetun rautatien vaikutuksesta tahi muista syistä tee poikkeusta ylempänä mainituista perusteista välttämättömäksi; älköönkä 17 §:n 3 kohdassa säädettyä toisen kerran vuorokaudessa samalla hevosella suoritettavaa kyyditysvelvollisuutta tässä lukuun otettako muulla tavoin kuin reservivarana;
e) niitten ylimääräisten kyytien lukumäärän, mitkä satunnaisen tarpeen sattuessa ovat lähinnä kestikievaria olevista taloista vuorokaudessa tehtävät, sekä niitten hevosten lukumäärän, joka tarkoitusta varten voidaan vaatia, ellei sellaisen kyydin urakalla tekemistä 10 §:n mukaan aikaansaada;
f) kyytien lukumäärän, joka, jaettuna manttaalin mukaan, tulee kullekin kunnalle kyytilahosta sekä tiedon niistä kestikievaritaloista, joissa eri kuntain tulee kyyditys- velvollisuutensa täyttää ja suhteellisesti sen kanssa kestikievaritalonpidon kustantaa; ja on tässä kunnille, sikäli kuin mahdollista on, annettava tilaisuus suorittaa nämät tehtävänsä niissä kestikievaritaloissa, jotka ovat kunnille sopivimmalla paikalla;
g) ne eri vaatimukset, jotka toimituksessa ovat esiintuodut.
Yhden tai useamman asiamiehen poissaolo ei estä ehdotuksen tekemistä.
Se, joka sitä haluaa, saakoon kruununvoudilta, neljäntoista päivän kuluessa, lunastusta vastaan kopian ehdotuksesta.
7 §. Kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun toimitus on päättynyt, on siinä tehty ehdotus asiaan kuuluvine kirjoineen lähetettävä Kuvernöörille. Saman ajan kuluessa on myöskin kunnilla, jos syytä on olemassa, oikeus kirjallisesti lähettää Kuvernöörille ehdotusta vastaan tehtyjä muistutuksia. Kuvernööri tutkii sitten kokonaisuudessaan kysymystä kyytilaitoksista ja kyydinpidon järjestämisestä koko läänissä sekä ratkaisee sen päätöksen kautta, joka kolmenkymmenen päivän kuluessa sen antamisesta on erittäin joka kunnalle toimitettava, sikäli kuin se kyytilahkoa koskee.
8 §. Sittenkun Kuvernöörin päätös on saanut laillisen voiman taikka, jos valitus siitä on tehty, Senaatti on antanut lopullisen päätöksen asiasta, ovat kyytilaitokset ja hollinteko, aikoina ja paikoissa, jotka Kuvernöörin tulee määrätä, urakalle tarjottavat yksityiselle henkilölle tahi yhtiölle, jota asianomainen henkilö edustaa. Tällainen tarjoominen on, sen jälkeen kuin siitä vähintäin kolmeakymmentä päivää ennen on kyytilahkoon kuuluvissa kirkoissa kuulutettu, piirin nimis- miehen toimitettava kussakin kunnassa, jonne kyytilaitos on asetettu. Aikaa määrättäessä näille toimituksille pitää katsottaman, että sama henkilö voi kaikissa huutokaupoissa saapuvilla olla.
9 §. Ennen huutokauppaa pitää kaikki asiaa koskevat asia- kirjat julkisesti ääneen luettaman ja huutajain saada täydellinen tieto urakkaehdoista, joihin kuuluu, että kyyditys on säädettyä kyytipalkkaa vastaan toimitettava sitä varten määrätyssä kyytilaitoksessa kelvollisilla hevosilla, ajokaluil- la, veneillä ja kapineilla sekä luotettavilla kyytimiehillä ja soutajilla, kuin myös että huutaja muussakin kohden on tämän asetuksen määräyksien alainen ja velvollinen sitoutumisensa täydellisestä täyttämisestä asettamaan pätevän takauksen, joka sisältää sitoumuksen siinä tapauksessa, että urakkamies ei täytä velvollisuuttansa tahi tulee toimituksestansa eroitetuksi tahi kuolee, käskystä heti ottamaan ja pitämään huolta tästä toimesta jälellä olevana urakkakautena, uhalla että takausmies muutoin saapi maksaa kaikki ne kustannukset, jotka saattavat syntyä urakan täyttämisestä toisen henkilön kautta.
Kruununpalvelijan älköön sallittako tehdä tarjousta, älköönkä häntä myöskään takausmieheksi hyväksyttäkö.
10 §. Huutokaupassa tarjotaan:
a) kestikievaritalonpito ja varsinainen kyyditys sekä ylimääräinen kyyditys, mikäli semmoista saatetaan tarvita, kumpikin erikseen ja yhteisesti, erikseen kutakin kuntaan asetettua kestikievaritaloa varten. Jos kyydinpito jossakussa kestikievaritalossa on jaettu monen eri kunnan toimitettavaksi, on jokaisen kunnan kyyditysvelvollisuus vielä erittäin tarjottava; sekä
b) reservipaikat, velvollisuudella antaa matkustajoille reservikyytiä sekä majaa ja ravintoa kestikievarille myönnetyllä oikeudella.
11 §. Se aika, joksi kestikievaritalon- ja kyydinpito tarjotaan urakalle, on viisi vuotta.
15 §. Jos urakkatarjousta hollikyydityksen suorittamista varten ei ole tehty tahi hyväksytty, tulee kyyditysvelvollisten samassa kuntakokouksessa, joka huutokauppatarjousten tutkimista varten on kokoonkutsuttu, tehdä suostumus, miten kyyditys heidän välillänsä jaettakoon.
Sen johdolla, mitä siinä on suostuttu, tehköön kruununnimis- mies odottamatta Kuvernöörin urakkatarjouksista antamaa päätöstä, erityisosaisen kyytiluettelon, johon ovat kutakin kestikievaripaikkaa varten pantavat ne tilat, jotka sinne ovat hollikyyditykseen määrätyt, ja minä aikoina kunkin pitää tämä velvollisuus suorittaa.
Jos kunnan kyytivelvolliset eivät ole yhdistyneet semmoiseen suostumukseen kuin edellä on mainittu, niin on erityisosaisen kyytiluettelon tekemistä varten noudatettava: että kunnan kyyditysvuorokausien yhteen luettu vuotuinen määrä jaetaan kullekin kyytivelvolliselle hänellä olevaa manttaalia kohden, vaariinottamalla, että sille, jonka kyyditysaika ei tee kokonaista vuorokautta, aina pannaan yksi vuorokausi; että niissä tapauksissa, kun aika on täyttä vuorokautta pitempi, liikamäärä, sitä myöten kuin se on isompi tahi vähempi, joko enennetään lähimmäksi täysiluvuksi tahi jätetään pois, niin että kunnan yhteenlasketut kyyditysvuorokaudet tulevat vuoden kuluessa tasan suoritettaviksi; että se, jonka kyyti- velvollisuus ei nouse enempään kuin viiteen vuorokauteen, oikeutetaan suorittamaan se yhdellä hollivuorolla; sekä että kyytivelvolliset jaetaan semmoisiin kestikievaripaikkoihin, mitkä ovat sopivimmat kohtuuteen nähden ja sen tarkoitus- perän saavuttamiseksi, että rasitus niiden kesken saadaan niin tasaiseksi, kuin mahdollista on.
Erityisosaisen kyytiluettelon jättäköön kruununnimismies kuntakokouksen tarkastettavaksi ja lähettäköön sen sittemmin, ellei kokous sitä hyväksy, ynnä siinä tehdyn pöytäkirjan ja oman lausuntonsa kanssa kruununvoudille, joka antakoon lausunnon asiasta ja jättäköön sen Kuvernöörin päätettäväksi.
Kyytiluettelo, jonka kuntakokous on hyväksynyt, tahi Kuvernööri, muutosten kanssa tahi ilman niitä, vahvistanut, pitää kuulutettaman kirkoissa asianomaisten noudatetta- vaksi, jonka ohessa ote luettelosta on kussakin kestikievari- talossa ja pitäjäntuvassa saatavilla pidettävä.
16 §. Ellei urakkaa ylimääräistä kyyditsemistä varten ole saatu toimeen kestikievarissa, josta sen laatuista kyytiä on tehtävä, olkoon matkustavaisella oikeus, jos se kyytimäärä, mikä vuorokautta kohden on määrätty, jo on suoritettu, eikä kyyditystä myöskään 17 §:n 3 kohdassa määrätyn kyyti- velvollisuuden perustuksella kestikievarista voida vaatia, saada ylimääräinen kyyti niistä taloista, mitkä ovat sitä tekemään määrätyt. Sellaisesta ylimääräisestä kyyditsemi- sestä, jota ei tarvitse toimittaa useammasti kuin kerta vuorokaudessa kullakin siihen määrätyllä hevosella ja joka ei vapauta tilaa ottamasta osaa kyyditysrasitukseen yhtäläi- sesti kuin muutkin kyytilahkoon kuuluvat tilat, olkoon kyyditsijä oikeutettu matkustajalta saamaan eri korvauksena viisi penniä kilometriltä.
Kyytivuorokausi luetaan alkavaksi kello kaksitoista keskiyöllä.
17 §. Se, jolle hollikyyti on jaettu, saakoon tämän velvollisuu- den täyttää kestikievarin tahi jonkun muun kautta, mutta vastatkoon itse siitä, mitä tämä on siinä laiminlyönyt tahi ei ole laillisesti täyttänyt. Jos kestikievari tämmöistä tehtävää väärin käyttää muiden kyyditseväin vahingoksi, sakoitettakoon aina sataan markkaan asti.
Kyyditseväin pitää olla varustetut kunnollisilla, vuodenajan mukaisilla ajoneuvoilla ja muilla kapineilla. Joka sitä on täyttämättä, sakoitettakoon kahteenkymmeneen markkaan asti.
Hollihevonen, jota on kyyditsemiseen käytetty, saatakoon, sittenkun kaksi tahi kelirikon aikana vähintään kolme tuntia on kulunut siitä kun se viime kyytimatkalta palasi, uudestaan kyytiin ottaa, jos niin tarvitaan; mutta älköön kukaan olko velvollinen yhtenä vuorokautena samalla hevosella enemmän kuin kaksi kertaa kyyditsemään.
Jos kyyditysvelvollinen jääpi tulematta oikeassa ajassa hollikyytiin, sakoitettakoon aina kahteenkymmeneen markkaan asti, ja olkoon kestikievarilla valta vuokrata hevonen ja ajoneuvot kyyditysvelvollisen kustannuksella. Siitä oleva makso tulkoon, jos kestikievari ennen kahden kuukauden kuluttua sen perästä ulosottomiehelle siitä ilmoittaa, suorastaan ulosotetuksi maksovelvolliselta, ell´ei tämä, kahden päivän kuluessa sittenkun hän on toteen- näytettävästi käskyn saanut, ole sitä suorittanut.
Joko kyyditys on urakalle pantuna taikka muulla tavoin toimitetaan, pitää aina, niin kaupungissa kuin maallakin, sen, joka ensin on tullut kestikievaritaloon tahi aikaisemmin on kirjallisesti kyytiä itselleen tilannut ja viipymättä matkustus- taan jatkaa, sieltä ensin saada hevonen, kuitenkin niin, että postia viemään, kun sitä odotetaan, pitää hollihevosia kaikin ajoin vuorokaudesta olla heti saatavina.
Reservipaikassa on postiljooni heti ja muu matkustaja viimeistään kahden tunnin kuluttua siitä kun sitä on pyydetty, oikeutettu saamaan hevosta matkan jatkamiseen.
Jos matkustavainen omin valloin ottaa hevosen tahi ajokalun, sakoitettakoon aina kahteensataan markkaan asti.
22 §. Jos kestikievari tahi reservipaikan hoitaja tekee muutoksia tahi lisäyksiä päiväkirjaan, jolla kyytilaitos Kuvernöörin toimenpidosta ja yleisten varain kustannuksella on varustettava, sakoitettakoon aina kahteensataan markkaan asti. Jos muistutus on päiväkirjaan tehty, pitää maalla kruununnimismiehen ja kaupungissa asianomaisen viraston, muistutuksesta tiedon saatuansa, toimittaman asiassa tutkimus, ja lähettämän siinä kirjoittamansa pöytäkirja Kuvernöörille, joka, jos syytä lailliseen kanteesen on, lykkää asian oikeuteen, jonka päätös on Kuvernöörille ilmoitettava. Tutkimuksessa ei ole matkustavaisen kuulustaminen tarpeellinen, ellei hän itse ole sitä ehdoksi pannut, eivätkä erinäiset asianhaarat muutoin siihen aihetta anna.
28 §. Yhden kyytihevosen vedettävään rekeen tahi kesäajo- kaluun saapi panna sataankuuteenkymmeneen kilogram- maan asti, johon painoon useammalle hevoselle kullekin saa lisätä satakaksikymmentä kilogrammaa. Yhdellä hevosella älköön ajako useampi kuin kaksi henkilöä matkakapineitten kanssa, jotka painavat korkeintaan neljäkymmentä kilo- grammaa, tahi yksi henkilö korkeintaan sata kilogrammaa painavain matkakapineitten kanssa, ja kahdella hevosella älköön useampi kuin kolme henkilöä enintään kuusikym- mentä kilogrammaa painavain, kaksi henkilöä enintään satakaksikymmentä kilogrammaa painavain tahi yksi henkilö enintään kaksisataa kilogrammaa painavain matkakapi- neiden kanssa, ja niin edespäin; mutta jos matkustavainen käyttää omaa nelipyöräistä avonaista ajoneuvoa tahi kate- eli kuomirekeä, niin ei saa, ellei toisin suostuta, yhdellä hevosella ajaa useampi kuin yksi täysikasvuinen henkilö ynnä lapsen ja neljäänkymmeneen kilogrammaan asti painavain matkakapineiden kanssa. Keveämmän laatuisia puolikat- teisia vaunuja varten älköön matkustavainen, kun ei henkilöiden luku ja matkakapineiden paino ole suurempi, kuin mitä tässä ylempänä on säädetty, olko velvollinen ottamaan useampia kuin kaksi hevosta; mutta raskaampain puolikatteisten, kuin myös täysikatteisten vaunujen eteen pitää, jos kyytilaitoksen hoitaja sitä vaatii sekä matkusta- vaisten luvun tahi matkakapineiden painon vuoksi niin tarvitsee, valjastettaman kolme tahi useampia hevosia. Edellämäärättyyn henkilölukuun on palvelija, joka ajajana seuraa matkustavaista, mutta ei kyyditsevä, luettuna.
Kaksi lasta neljän ja kahdentoista vuoden välillä katsotaan olevan yhtä kuin yksi täysikasvuinen henkilö, mutta nuorempaa kuin nelivuotiasta lasta ei tässä lukuun oteta.
Jos erityiset paikkakunnalliset olot aihetta antavat, saattaa Keisarillinen Senaatti hakemuksesta antaa senkaltaisia, tämän pykälän säännöksistä poikkeavia määräyksiä, joita nämät olot kohtuuden mukaan vaativat.
29 §. Matkustavaisella, joka kyytiä käyttää, älköön olko oikeutta kulkea nopeammin kuin kilometri kuudessa minuutissa, tähän lukematta sitä aikaa, mikä hevosten muuttoon tarvitaan; ja pitää, jos kaksi aikaihmistä ynnä kyytimies kulkee yhdellä hevosella, nopeus rajoitettaman kilometriksi kahdeksassa minuutissa. Huonolla kelillä vähennetään tämä nopeus kelin laatua myöten niin, ett´ei kyytihevonen tule enemmän kuin kohtuullisesti vaivatuksi matkustavaisen kuljettamisen kautta.
Jos matkustavainen tätä vastaan rikkoo, sakoitettakoon aina neljäänkymmeneen markkaan asti. Jos kyytimies matkusta- vaista tiellä viivyttää kauemmin, kuin edellisessä kohdassa sanottu on, olkoon hänkin yhtäläisen edesvastauksen alainen.
38 §. Kuvernöörin päätöksestä niissä asioissa, joista tässä asetuksessa säädetään, valitetaan Senaatin Talousosastossa neljänkymmenenviiden päivän kuluessa siitä tiedon saamisen jälkeen.
Tämä asetus tulee noudatettavaksi 1 päivästä Tammikuuta v. 1891, kuitenkin niin, että niissä toimenpiteissä, joihin sitä ennen ryhdytään kyytitoimen järjestämisestä varten seuraavaksi kyydityskaudeksi, on käytettävä mitä tässä ylempänä on säädetty.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 20 p:nä Joulukuuta 1888.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään, Suomeen asetettu Senaattinsa.
Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä erinäisiä määräyksiä kyytitoimesta.
Annettu Helsingissä, 20 p:nä Joulukuuta 1888.
Me Aleksander Kolmas jne., Teemme tiettäväksi: Sittekuin Me Suomenmaan Valtiosäätyjen suostumuksella ja myönnytyksellä tänäpänä olemme ulosantaneet asetuksen, joka sisältää muutoksia asetukseen kyydinpidosta ja kesti- kievaritaloista 12 p:ltä Marraskuuta 1883, olemme Me, Valtiosäätyjen annettua alamaisen lausunnon sen lisäksi asiassa tarpeellisista hallinnollisista määräyksistä, nähneet hyväksi, kumoten julistuksen 12 p:ltä Marraskuuta 1883, joka sisältää erinäisiä määräyksiä kyytitoimesta, armossa määrätä niin kuin seuraa:
1 §. Kyytipalkka tekee kaupungista kahdeksantoista penniä ja maalla neljätoista penniä kilometriltä, johon palkkaan myöskin on luettu korvaus paikkakunnalla tavallisten ajokalujen ja ajokapineitten käyttämisestä, joita kyyditsijä on velvollinen matkaa varten antamaan.
2 §. Missä jostakin kyytilaitoksesta veneellä kyyditseminen tulee kysymykseen, tehköön kunta venekyyditsemisen voimassapitämisestä ja venevouran määrästä kunnallis- kokouksessa päätöksen, joka Kuvernöörin tutkittavaksi lykätään. Kuvernööri määrätköön sitten, kuinka vene- kyyditys on toimitettava sekä sen vouran, joka siitä pitää maksettaman.
3 §. Kyytilaitokseen kaupungissa ja maalla on Kuvernöörin huolenpidon kautta ja yleisistä varoista menevällä kustan- nuksella toimitettava, kultakin kuukaudelta, vuosineljännek- seltä tahi puolelta vuodelta, sitä myöten kuin tarve vaatii, uudistettava päiväkirja, jossa tulee olla kirjoitettuna, kuinka monta huonetta pitää oleman matkustavaisten käytettäväksi annettuna, matkan pituus sekä kyytirahan ja venevouran määrä lähimpiin kestikievarilaitoksiin, joihin kyyditään, se lukumäärä kyydityksiä, joka vuorokaudessa on suoritettava, sekä se lukumäärä hevosia ja veneitä, joita tulee olla saatavilla, tie- ja siltamaksut sekä lauttarahat, missä semmoisia kysymykseen tulee, se ylimääräisten kyytien määrä, mikä kestikievarissa mahdollisesti urakkamiehen on tehtävä, osoitus mitä matkustajan tulee päiväkirjaan kirjoittaa ynnä muut semmoiset asianhaarat, joita vaarinpidon suhteen saatetaan tarpeellisiksi katsoa.
4 §. Päiväkirjaa tulee kyytilaitoksen hoitajan pitää erityisessä hoidossaan sekä kehoittamatta antaa se matkustavaiselle asianomaisia kirjoituksia varten siihen. Jos kyytilaitoksen hoitaja ei tahdo pitää päiväkirjaa matkustavaiselle saatavana valituksen kirjoittamista varten siihen, saakoon matkustavainen kirjoittaa valituksen päiväkirjaan lähimmässä kyytilaitoksessa.
5 §. 3 §:ssä mainitut päiväkirjat tulee kyytilaitoksen hoitajan kahden viikon kuluessa sen ajan lopusta, joka kussakin eri tapauksessa niitten käyttämiselle on ollut määrätty, toimit- taa kaupungissa maistraatille tahi kaupunginhallitukselle ja maalla asianomaiselle kruununnimismiehelle, jotka lähettäkööt ne talletettaviksi, kaupunkien kyytilaitosten päiväkirjat Kuvernöörille ja maaseutujen paikkakunnan kruununvoudille.
6 §. Asianomainen kruununpalvelija maalla ja virasto kaupungissa on velvollinen vähintäänkin kerran kuukaudessa, tahi jos Kuvernööri katsoo sen tarpeelliseksi, useamminkin katsastamaan kyytilaitosta, tarkastamaan järjestystä siinä ja pitämään tarkkaa vaaria siitä, että kyytilaitoksen hoitaja velvollisuutensa kyydin- ja kesti- kievaritalonpidon suhteen oikein täyttää; ja on siitä muistoonpano päiväkirjaan tehtävä sekä, jos syytä muistutukseen löytyy, asiassa meneteltävä sillä tavoin kuin 21 §:ssä asetuksessa kyydinpidosta ja kestikievaritaloista 12 p:ltä Marraskuuta 1883 säädetty on.
7 §. Kyytilaitoksessa kaupungissa ja maalla pitää tämä julistus sekä ylempänä mainitut kyydinpidosta ja kestikievari- taloista annetut asetukset, ruotsin, suomen ja venäjän kielillä painettuina, oleman matkustavaisten saatavilla.
Kaupungissa olkoon paitsi sitä yhtäläinen määräys noudatettavana niiden sääntöjen suhteen, jotka asian- omainen virasto on kyydin- ja kestikievaritalon pidosta kaupungille erittäin vahvistanut.
Tämä julistus alkaa noudatettavaksi 1 päivästä Tammikuuta v. 1891.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 20 p:nä Joulukuuta 1888.