Pöytäkirja, laadittu Suomen Suuriruhtinanmaan kahdeksansia yleisiä Valtiopäiviä avattaissa, Keisarillisen Linnan valtiosalissa Helsingin kaupungissa, 21 päivänä Tammikuuta 1888.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti, Jalkaväenkenraali Kreivi Feodor Heiden, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armossa oli määrännyt ja asettanut Keisarillisen Majesteetin puolesta avaamaan Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan 17 p:ksi nykyistä Tammikuuta kokoonkutsumat yleiset Suomenmaan Säätyjen valtiopäivät, tuli Hänen Majesteettinsa armollisimmasti vahvistamain juhlamenoin mukaan valtiopäiviä aljettaissa, oltuaan läsnä jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, kello yksi päivällä valtiosaliin, jolloin Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi) Valtiopäiväin juhlamenoinohjaajat;
2:ksi) Senaatin Prokuraattori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain; ja
3:ksi) Senaatin Talous- ja Oikeusosastojen Varaesimiehet; sekä hänen perässänsä:
4:ksi) Kenraalikuvernöörin Apulainen ja Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat henkilöt ja Hovikavaljeerit.
Saapuvilla olevat maan hallintovirastojen Päälliköt, Keisarillisen Senaatin Esittelijäsihteerit ja Kamreerit sekä kaupungissa oleskelevat Kenraalit, kuin myös muut kutsutut henkilöt olivat käyneet määrätyille sijoillensa valtaistuimen taakse, päälliköt ja siviilihenkilöt oikealle ja kenraalit vasemmalle puolelle.
Saliin tultuansa asettuivat Senaatin Talous- ja Oikeus- osastojen Varaesimiehet sekä Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori valtaistuimen ääreen oikealle sekä Kenraalikuvernööri seurueineen vasemmalle puolelle valtaistuimen luo.
Maamarsalkki otti sijaansa Ritariston ja Aatelin eteen ja toisten Säätyjen Puhemiehet asettuivat myös itse kukin oman Säätynsä eteen.
Kenraalikuvernööri kävi sijalleen valtaistuimen portaiden viereen; jonka jälkeen Kenraalikuvernööri julki luki Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Valtiosäädyille antaman, korkeasti omalla kädellä allekirjoitetun venäjän- kielisen tervehdyspuheen, joka kuului näin: (puhe venäjäksi)
Armollisen puheen julkiluettuansa julisti Kenraalikuvernööri valtiopäivät avatuiksi; ja sittenkuin Kenraalikuvernööri oli antanut puheen ruotsiksi ja suomeksi käännettynä Senaatin Talousosaston Jäsenelle, Salaneuvokselle Vapaaherra Klas Herman Molander'ille, luki Vapaaherra mainitut käännökset julki valtaistuimen portaiden vieressä; ja kuuluivat ne näin: (puhe ruotsiksi)
"Suomen kansan edustajat.
Minun viime valtiopäivillä lausumani tahdon mukaan olen Minä katsonut hyväksi kutsua teidät nyt kokoon neuvottelemaan uusista, maan menestymiselle tärkeistä lainsäädäntötoimista.
Minun on mieluista tässä lausua maan asukkaille mielihyväni siitä ilahuttavasta mielivaikutteesta, jonka Minä sain ollessani Perheeni kanssa Suomessa kesällä vuonna 1885.
Minä toivon että te, velvollisuudentunnon elähyttäminä, tulette tilaisuuteen lainmääräämän ajan kuluessa tunnollisesti ja menestyksellä suorittamaan sen työn, jonka Minä olen tehtäväksenne antanut.
Seuraavan maan Säätyjen kokouksen aion Minä jälleen kutsua kokoon kolmen vuoden kuluttua.
Antakoon Herra Jumala teille apuansa nyt alkavissa töissänne synnyinmaanne hyväksi!
ALEKSANDER."
Maamarsalkki Salaneuvos Victor von Haartman ja aatelittomien säätyjen Puhemiehet: Arkkipiispa, Jumaluus- opin tohtori Torsten Thure Renvall, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Talollinen Karl Johan Slotte astuivat sitte esiin, kukin vuorostaan, sekä pitivät, jokainen säätynsä nimessä, Kenraalikuvernöörille seuraavat puheet:
Maamarsalkki, Salaneuvos von Haartman: (puhe ruotsiksi)
Arkkipiispa, Jumaluusopin tohtori Renvall:
"Teidän Ylhäisyytenne!
Niin kuin kukin nouseva aikakausi tuopi meille uusia tehtäviä, niin jokainen lyhyempi ajanjaksokin. Kehityksen sääntö vaatii sen.
Varmaan nämätkin valtiopäivät, joihin Keisarillinen Majesteetti armollisesti on suvainnut kutsua Suomenmaan Säädyt, tuovat tämmöisiä tehtäviä näiden käsiteltäviksi, jotka kysyvät uutteraa työtä ja isänmaallista mieltä. Tämmöisellä mielellä ottaminen tähän työhön osaa on oleva Pappissäädyn vakava harrastus.
Suomenmaan Säädyt tuntevat, eikä Pappissääty vähemmin muita, kuinka kallis rakastetun Hallitsijamme onni ja menestys on isänmaan edistykselle. Sentähden pyydämme Jumalalta siunausta ja armoa Suomen jalolle Suuriruhti- naalle, rukoillen että Herra kaikkivaltiaassa turvassaan suojelisi rakkaan Keisarimme ja Suuriruhtinaamme sekä Hänen korkean perheensä.
Pappissääty pyytää Teidän Ylhäisyyttänne Keisarilliselle Majesteetille ilmi tuomaan Pappissäädyn nöyrimmän, alamaisen kunnioituksen ja järkähtämättömän uskollisuuden, anoen samassa saadaksensa olla suljettuna Teidän Ylhäisyytenne hyvään tahtoon ja suosioon".
Kauppaneuvos Kurtén: (puhe ruotsiksi)
Talollinen Slotte:
"Teidän Ylhäisyytenne Herra Kreivi!
Suomen talonpoikaissääty, joka Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ja Suuriruhtinaamme Armollisesta Käskystä nyt taas on kokoontunut, pyytää Teidän Ylhäisyytenne kautta saada Keisarille ja Suuriruhtinaallemme esitellä alamaisim- mat kiitollisuuden ja uskollisuuden tunteensa.
Sinä aikana, joka on kulunut siitä kuin Suomen Valtiosäädyt viimein olivat koossa, on ulkonainen rauha säilynyt rakkaalle isänmaallemme, josta lähinnä kaikkivaltiasta Jumalaa on kiittäminen rauhaarakastavaa Keisaria ja Suuriruhtinas- tamme.
Niistä moninaisista kysymyksistä, mitä viimeiksi koossa- olleilla Valtiosäädyillä oli käsiteltävinä ja mitkä sittemmin ovat saavuttaneet Hänen Keisarillisen Majesteettinsa Armollisen hyväksymisen ja vahvistuksen, muistelee Talonpoikaissääty alamaisimmalla kiitollisuudella erittäinkin Säädyille myönnettyä esitysoikeutta kuin myöskin maaväes- tön hyväksi tulleita verojen helpoituksia.
Mitä muihin valtiopäiväin välillä tapahtuneihin asioihin tulee, on Talonpoikaissääty ja maamme saanut uuden todistuksen Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ja Suuri- ruhtinaamme koko kansaamme käsittävästä armollisesta huolenpidosta, kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa ja Suuriruhtinaamme rmollisesti on ryhtynyt toimiin saadak- sensa voimassa olevan lakimme säännöt suomenkielen käyttämisestä virkakunnissa täytäntöön, josta huolenpidosta Talonpoikaissääty ei voi olla lausumatta kiitollisuuttaan.
Ne säännölliset matkustukset, mitkä Heidän Keisarilliset Majesteettinsa ovat tehneet maamme rajain sisällä, ovat yhä syvemmälle kansamme mieliin juurruttaneet sen suuren alamaisimman rakkauden ja luottamuksen, jotka aina ovat vallinneet Suomen Talonpoikaissäädyn ja sen Hallitsijoitten, erittäinkin sen nykyisen, korkeimmasti rakastetun, Suuriruhtinaan välillä, ja saattaneet mahdolliseksi, että me täällä olemme voineet rauhallisissa toimissamme edistyä.
Herra Kreivi! Kantakaa Te suosiollisimmasti nämät alamaisuuden ja rakkauden tunteet Valtaistuimen eteen Suomen Talonpoikaissäädyn puolesta".
Nämät puheet pidettyä kuuluivat äänekkäät ja kestävät eläköönhuudot Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle.
Kenraalikuvernööri antoi sen jälkeen Valtiosäädyille tiedoksi ne esitykset, jotka Keisarillinen Majesteetti oli tahtonut valtiopäiviä avattaissa Säätyjen eteen panna; jota varten Vapaaherra Molander julki luki ensin ruotsin, sitten suomen- kielellä seuraavan luettelon niistä:
Luettelo armollisista esityksistä valtiopäiviä avattaissa vuonna 1888.
N:o 1, jossa Suomen Valtiosäätyjen hyväksyttäväksi jätetään: 1:ksi yleinen rikoslaki Suomen Suuriruhtinaan- maalle, 2:ksi asetus rangaistuksen täytäntöönpanosta sekä 3:ksi asetus rikoslain voimaanpanemisesta ja mitä sen johdosta on vaariinotettavaa.
N:o 2, kihlakunnanarkistojen vanhain asiakirjain siirtämisestä valtioarkistoon.
N:o 3, siitä että 20, 25 ja 43 § palkkaussäännössä isännille ja palkollisille 30 p:ltä Tammikuuta 1865 muutetaan toisin kuuluviksi.
N:o 4, koskeva osaksi äänilaskua vaaleissa pormestarin-, raatimiehen- ja maistraatinsihteerin virkoihin asetettaissa, osaksi vapaasukuisen kelpaavaisuutta mainittuihin virkoihin.
...
Tämän tapahduttua ja Kenraalikuvernöörin, saatettuna niin kuin sisään astuessaankin, lähdettyä valtiosalista viisi- kolmatta minuuttia yli kello yhden, erkanivat kaikki Säädyt.
Kaikkein armollisimman määräyksen mukaan:
Theod. Bergelund.