Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen päätös,
tehty ja annettu määräaikaisilla valtiopäivillä
Helsingin kaupungissa
Toukokuun 31 päivänä v. 1888.
Me allekirjoittaneet, Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäädyt ja Suomen kansan edusmiehet, Ritaristo ja Aateli, Pappissääty, Porvarissääty ja Talonpoikaissääty, jotka nyt olemme määräaikaisilla valtiopäivillä kokoontuneina olleet, teemme tiettäväksi: että sitten kun Suurivaltaisin Korkeasyntyinen Ruhtinas ja Herra ALEKSANDER Kolmas, koko Wenäjän Keisari ja Itsevaltias, Puolan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas j. n. e., j. n. e., j. n. e., Meidän Armollisin Suuriruhtinaamme ja Herramme, on armossa katsonut hyväksi, avonaisella kirjeellä ja käskyllä Huhtikuun 28 päivältä 1887 kutsua Meidät Tammikuun 17 päivänä tänä vuonna tulemaan kokoon, olemme me viimemainittuna päivänä tänne Helsinkiin saapuneet.
Toimemme olemme alottaneet anomalla ja rukoilemalla Kaikkivaltiaalta siunausta työllemme, ja sittenkun Me valtiosalissa 21 päivänä viimemainittua kuuta olemme saaneet tiedoksi useimmat niistä armollisista esityksistä ja ehdotuksista, jotka Keisarillinen Majesteetti on tahtonut meille esittää, olemme Me, keskusteltuamme näistä sekä niistä armollisista esityksistä, jotka käyteltäviksemme ovat annetut valtiopäiväin kestäessä ja joiden kuluessa Me myös olemme vastaanottaneet kertomuksen Hallituksen toimista niiden Säätyjen viime valtiopäivillä tekemäin päätösten johdosta, jotka ovat saavuttaneet Keisarillisen Majesteetin armollisen suostumuksen ja vahvistuksen, kuin myös siitä, mitä Keisarillinen Majesteeti muutoin keskustelujen johdosta, vastamainituilla valtiopäivillä on suvainnut määrätä, tehneet seuraavat päätökset:
1 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee semmoista muutosta merilain 44:teen ja 45:nteen §:ään, että merivahingon-selitys saatakoon antaa myöskin järjestys- oikeuteen, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen sen lisäyksen, joka Meidän antamassamme alamaisessa kirjoituksessa asiasta viime Helmikuun 22 päivältä mainitaan.
2 §.
Suostuttuamme yksimielisesti Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee muutamissa Waasan ja Oulun läänien osissa hospitaali- ja lasarettirovon nimellä kruunulle suoritettavan veron lakkauttamista, olemme Me siitä ilmoittaneet alamaisessa kirjoituksessa viime kuluneen Helmikuun 23 päivältä.
3 §.
Alamaisessa kirjoituksessa viime Maaliskuun 5 päivältä olemme Me ilmoittaneet muutoksitta hyväksyneemme Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä, mitä oriiden laskemisessa laitumelle on noudatettava.
4 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen siitä, että §§ 20, 25 ja 43 palkkaus- säännössä isännille ja palkollisille 30 päivältä Tammikuuta 1865 muutetaan toisin kuuluviksi, olemme me alamaisessa kirjoituksessa viime kuluneen Maaliskuun 5 päivältä ilmoittaneet, ettei armollista esitystä ole voitu muuttamattomana hyväksyä, vaan että Me puolestamme olemme ottaneet noudatettavaksi sellaisen asetuksen asiasta; kuin on otettuna Meidän mainittuun vastauskirjeesen.
5 §.
Sittenkun Keisarillinen Majesteetti on Meidän hyväksyttä- väksemme antanut armollisen esityksen siitä, että kihlakunnan-lautamiesten vapaus kyytirasituksen suorittamisesta lakkautetaan, olemme Me, koska emme ole voineet muutoksia tekemättä hyväksyä armollista esitystä, alamaisessa kirjoituksessa 5 päivältä viime kulunutta Maaliskuuta ilmoittaneet, että Me olemme suostuneet semmoisen julistuksen antamiseen asiasta, kuin on otettu Meidän mainittuun vastaus-kirjoitukseemme.
6 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen, joka koskee kihlakunnan-arkistojen vanhain asiakirjain siirtämistä valtioarkistoon, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen sellaisen lisäyksen kuin Meidän asiasta antamamme alamainen kirjoitus viime kuluneen Maaliskuun 17 päivältä sisältää.
7 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta, joka koskee varojen osottamista maan kansakoulujen kannattamiseksi, olemme Me maan kansakoululaitoksen kustannusten suorittamiseksi vuosina 1889, 1890 ja 1891 määränneet kaikkiansa 2,541,430 markkaa, jota Me olemme alamaisessa kirjoituksessa viime kuluneen Maaliskuun 19 päivältä ilmoittaneet Keisarilliselle Majesteetille, sekä samalla antaneet tiedoksi, että Me, mitä tulee varojen hankkimiseen puheen-alaista tarkotusta varten, tulemme antamaan siitä ]ausuntomme alamaisessa kirjoituksessa, joka koskee kaikkia näillä valtiopäivillä pyydettyjä rahanmääräyksiä.
8 §.
Niinkuin Me kirjoituksella viime kuluneen Huhtikuun 6 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet, olemme Me, varain osottamista Suomen sotaväen kustannusten suorittamiseen vuosina 1889-1591 koskevan armollisen esityksen johdosta hyväksyneet sotilaslaitoksen menomääräksi mainituilta vuosilta yhteensä 16,792,645 markkaa 24 penniä; ja olemme Me samassa kirjoituksessa myös ilmoittaneet, että Me niistä varoista, joita tulemme osottamaan puheenalaista tarkotusta varten, annamme lähempiä selityksiä Meidän alamaisessa kirjoituksessa kaikista nykyisillä valtiopäivillä pyydetyistä rahanmääräyksistä.
9 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille annetun asetusehdotuksen, joka koskee 24 p:nä Marraskuuta 1864 annetun rauhennussäännön soveltamista telefooni- laitoksiin, olemme Me hyväksyneet siten muutettuna kuin Meidän asiasta antama alamainen vastauskirjoitus viime Huhtikuun 9 päivältä sisältää.
10 §.
Kaksi Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meidän tutkittavaksemme antamaa ehdotusta asetuksiksi, joista toinen koskee äänilaskua pormestarin-, raatimiehen ja maistraatinsihteerin-vaalissa kaupungeissa ja toinen vapaa-sukuisen oikeutta olla mainituissa viroissa, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme niihin moniaita vähäisiä muutoksia, jotka ovat mainitut Meidän viime Huhtikuun 13 p:nä Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamassamme alamaisessa kirjoituksessa.
11 §.
Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen siitä, että 4 § armollisessa asetuksessa 3 p:ltä Helmikuuta 1868 niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka kuuluvat semmoisille virka- ja palvelusmiehille, joiden virat lakkautetaan, muutettaisiin toisin kuuluvaksi, olemme Me puolestamme hyväksyneet asetuksen asiasta, niin kuuluvana kuin se on otettu Meidän viime Huhtikuun 19 p:nä mainittuun esitykseen antamaamme alamaiseen vastaukseen.
12 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille antaman ehdotuksen asetukseksi siitä että muutamat §§ asevelvollisuuslaissa 27 päivältä Joulukuuta 1878 muutetaan toisin kuuluviksi, olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne muutokset, jotka Meidän viime Huhtikuun 27 päivänä sanottuun armolliseen esitykseen antamassamme alamaisessa vastauksessa mainitaan.
13 §.
Yhtäpitävästi sen kanssa, mitä Me kirjeessä viime Huhtikuun 25 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet, olemme Me, armollisen esityksen johdosta, joka koskee varain osottamista kustannusten suorittamiseen vuonna 1891 pidettävistä valtiopäivistä, määränneet kaksisataa seitsemänkymmentä- viisi tuhatta markkaa Valtiopäiväjärjestyksen 52 §:ssä mainittujen yleisten kustannusten suorittamiseen 1891 vuoden valtiopäivistä sekä Säätyjenkirjaston täydentämiseen ynnä Säätyjen arkiston, kirjaston ja muun omaisuuden hoitajan palkkamiseen vuosina 1889-1891 sekä niitten hoidosta menevien kustannusten suorittamiseen.
14 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetiltä vastaanottaa armollisen esityksen määrärahoista Kouvolan ja Kuopion välisen rautatien valmiiksi rakentamista varten, olemme Me, hyväksyen sen, että 1885 vuoden valtiopäivillä vuosiksi 1886-1888 myönnetystä rahanmääräyksestä Kouvolan- Kuopion rautatietä varten on poikettu, suostuneet siihen, että, paitsi Hallituksen jo osottamaa kahtasataa kahdeksan- kymmentäkuutta tuhatta markkaa, joita kuitenkaan vuonna 1887 ei käytetty, edelleen kuuden miljoonan kolmensadan tuhannen markan määrä saadaan vuonna 1888 kulkulaitos- rahaston varoista käyttää puheena olevan rautatien rakennukseen sekä vuonna 1889 rautatietyön päättämiseen yhden miljoonan kuusisataa tuhatta seitsemänsataa kahdeksankymmentä markkaa; ja olemme Me sen ohessa valtuuttaneet Hallituksen..
15 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen muutamain tulojen siirtämisestä sotilashuone- ja sotilaspuustelli- kassoista yleiseen sotilaskassaan olemme Me muuttamatto- mana hyväksyneet; ja on alamainen ilmoitus siitä tehty kuluvan Toukokuun 1 p:nä annetussa vastauskirjoituksessa.
16 §.
Pääasiallisesti yhtäpitävästi sen kanssa mitä Keisarillinen Majesteetti antamassaan armollisessa esityksessä, niitten valtiolainain uudistamisesta, jotka ovat otetut Wiipurin ja Mikkelin lääneissä olevien lahjoitusmaitten lunastamista varten, oli ehdottanut olemme Me valtuuttaneet Hallituksen, niiden jälellä olevain 4112 010:n obligationien lunastamiseksi, jotka ovat annetut lahjoitusmaiden ostamista varten, omassa maassa sopivina aikoina ottamaan sarjoihin jaetun lainan tarpeelliseen määrään, enintään 4 010:n korkoa vastaan, joka laina, sen mukaan kuin valtion varat myöntävät, ulossanomisen jälkeen sarjoittain lunastetaan, viimeistään kolmenkymmenen vuoden kuluessa lainan ottamisesta, jota Me olemme kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 7 p:ltä Keisarilliselle Majesteetille alamaisuudessa ilmoittaneet, sekä sen ohessa toivomuksenamme lausuneet, että Hallitus, mikäli mahdollista, lainan kuoletus-aikana säännöllisesti toimittaisi sen maksamista.
17 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen metrijärjes- telmän käyttämisestä paloviinan ja muitten väkiviina- juomain valmistuksessa ja myynnissä olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne vähäiset muutokset, jotka Meidän asiasta antamamme alamainen kirjoitus kuluvan Toukokuun 17 p:ltä sisältää.
18 §.
Alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 17 p:ltä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille esittäneet ne syyt, joiden tähden emme ole hyväksyneet Keisarillisen Majesteetin armollista esitystä, joka koskee likempiä määräyksiä maalaiskuntien järjestys-asiain hoitamisesta.
19 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille antaman ehdotuksen asetukseksi tavaraleimain suojelemisesta olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne muutokset, jotka Meidän asiasta antama alamainen vastauskirjoitus kuluvan Toukokuun 17 p:ltä sisältää.
20 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetiltä vastaanottaa armollisen esityksen aviopuolisojen omaisuussuhteista, olemme Me kuluvan Toukokuun 24 p:nä puolestamme päättäneet ja hyväksyneet lain aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteista niin kuuluvana kuin se on otettu Meidän mainittuna päivänä Majesteetille asiasta antamaamme alamaiseen kirjoitukseen, jonka ohessa Me olemme hyväksyneet samassa esityksessä Meille annetun ehdotuksen asetukseksi 10 §:n muuttamisesta asetuksessa 9 päivältä Marraskuuta 1868, velkojain oikeudesta ja etuudesta toistensa edellä maksun saamiseen konkurssiin luovutetusta omaisuudesta.
21 §.
Alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 24 p:ltä olemme Me ilmoittaneet muutoksitta hyväksyneemme armollisessa esityksessä Meille annetun ehdotuksen asetukseksi 3 §:n muuttamisesta asetuksessa elinkeinoista 31 päivältä Maaliskuuta 1879.
22 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen alkeis-oppilaitoksissa, oppilaitoksissa naissivistystä varten sekä kansakoulunopettaja- ja opetta- jatarseminaareissa olevien opettajain ja opettajatarten eroamisesta virasta vissillä iällä, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 24 p:ltä Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, ettei armollista esitystä käsiteltäessä ole voitu saavuttaa sitä yksimielisyyttä eri Säätyjen kesken, joka Säätyin-päätökseen tässä asiassa on tarpeen, jonka vuoksi puheenalainen asia on tällä kertaa rauennut.
23 §.
Kirjoituksessa tämän Toukokuun 24 p:ltä olemme Me alamaisuudessa ilmoittaneet, ettemme ole voineet muutoksia tekemättä hyväksyä armollista esitystä, joka koskee lisäystä asetukseen 23 p:ltä Maaliskuuta 1868 vesijohdoista ja vesilaitoksista, vaan että Me puolestamme olemme ottaneet noudatettavaksi asetuksen asiasta niin kuuluvana, kuin se on Meidän mainitussa alamaisessa vastauskirjoituksessamme.
24 §.
Sittenkun Keisarillinen Majesteetti on Meille antanut armollisen esityksen, jossa Meidän hyväksyttäväksi jätetään: 1:ksi yleinen rikoslaki Suomen Suuriruhtinaanmaalle; 2:ksi asetus rangaistusten täytäntöönpanosta sekä 3:ksi asetus rikoslain voimaanpanemisesta ja mitä sen johdosta on vaarin-otettavaa, olemme Me alamaisessa kirjoituksessa tämän Toukokuun 27 päivältä ilmoittaneet, ett'emme ole voineet mainittuja lakiehdotuksia muutoksitta hyväksyä, vaan olemme Me hyväksyneet ne niillä muutoksilla, kuin mainittu alamainen vastauskirjeemme sisältää, jonka ohessa Me olemme alamaisuudessa anoneet, että uusi rikoslaki sekä siihen kuuluvat asetukset astuisivat voimaan noudatettaviksi Tammikuun 1 päivänä lähinnä sen jälkeen kuin vuosi on kulunut julkaisemisesta.
25 §.
Saatuamme vastaanottaa Keisarilliselta Majesteetilta armollisen esityksen kartta-suostuntaverosta, olemme Me, koska emme ole voineet hyväksyä armollista esitystä muuttamattomana, puolestamme päättäneet ja hyväksyneet asetuksen asiasta, niin kuuluvana kuin se on otettu Meidän 25 p:nä kuluvata Toukokuuta Keisarilliselle Majesteetille siitä antamaamme alamaiseen kirjoitukseen.
26 §.
Alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 25 päivältä olemme Me ilmoittaneet, että olemme muutoksitta hyväksyneet armollisessa esityksessä Meille annetun ehdotuksen asetukseksi tupakkasuostunnasta.
27 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen suostunta- verosta mallasjuomain valmistuksesta olemme Me hyväksyneet muuttamattomana, ja on alamainen ilmoitus siitä tehty vastauskirjoituksessa kuluvan Toukokuun 28 p:ltä.
28 §.
Saatuamme vastaanottaa Keisarilliselta Majesteetilta armollisen esityksen ylimääräisen suostuntaveron maksamisesta pelikorteista, olemme Me puolestamme hyväksyneet asetuksen asiasta, niin kuuluvana kuin se on otettu Meidän 28 päivänä kuluvata Toukokuuta vastaukseksi mainittuun esitykseen antamaamme alamaiseen kirjoitukseen.
29 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen siitä elinkeino- suostuntaverosta, jota Suomenmaassa kauppaa tahi muuta elinkeinoa harjottavain ulkomaalaisten on suoritettava vuosina 1889, 1890 ja 1891 olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne muutokset, jotka mainitaan Meidän 28 p:nä kuluvaa Toukokuuta antamassamme alamaisessa vastauskirjoituksessa.
30 §.
Keisarillisen Majesteetin Meille antaman armollisen esityksen johdosta, rautatienrakennusten jatkamisesta maassa, olemme Me puolestamme päättäneet seuraavat uudet rautatiet rakennettaviksi, nimittäin: Wiipurista Sortavalan kautta Joensuuhun ynnä haararata Imatralle ja ehdollisesti Wärtsilän ruukille; Kouvolan asemalta Kotkan kaupunkiin sekä ehdollisesti Waasan-radan satamasillasta Nikolainkaupungissa tämän kaupungin pakkahuoneen siltaan ynnä sivuraide sen lähellä olevaan n. s. Ruotsin siltaan, jonka ohessa Me olemme alamaisuudessa anoneet, että Keisarillinen Majesteetti siinä tapauksessa, että Nikolainkaupungin kunta, ennen lupaamansa lisäksi sitoutuu suuremman raha-avun antamiseen, suvaitsisi niin pian kuin asianhaarat vaativat, rakennuttaa viimeksimainitun radan jatkon Waskiluodon satamaan ynnä satamalaitokset siellä taikka antaa Säädyille armollisen esityksen asiasta, sekä että rautatie rakennettaisiin Tampereelta Porin kaupunkiin...
31 §.
Sittenkun Me Keisarilliselta Majesteetilta olemme saaneet vastaanottaa armollisen esityksen, joka sisältää ehdotuksen erinäisistä muutoksista voimassa oleviin säännöksiin kyydinpidosta ja kestikievaritaloista, olemme Me puolestamme hyväksyneet seo asetuksen asiasta, joka on otettu Meidän vastaukseksi mainittuun esitykseen kuluvan Toukokuun 29 päivänä antamaamme alamaiseen kirjoitukseen, jossa Me myöskin olemme antaneet pyydetyn lausunnon samassa esityksessä Meille tiedoksi annetusta ehdotuksesta julistukseksi, joka sisältää muutoksia Marraskuun 12 päivänä 1883 annettuun, erinäisiä määräyksiä kyytitoimesta maassa koskevaan julistukseen.
32 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta paloviinaveron käyttämisestä olemme Me kuluvan Toukokuun 29 p:nä annetussa alamaisessa kirjeessä ilmoittaneet päätöksemme mainitun veron käyttämisestä ja jakamisesta vuosina 1889, 1890 ja 1891.
33 §.
Sitten kun Me Keisarilliselta Majesteetilta olemme saaneet vastaanottaa armollisen esityksen 1888 vuoden valtiopäivillä pyydetyistä määrärahoista ja siitä tavasta, jolla ne saadaan suoritetuiksi .. olemme Me ...
34 §.
Saatuamme Keisarilliselta Majesteetilta vastaanottaa armollisen esityksen määrärahoista uusiin rautatien- rakennuksiin, olemme Me valtuuttaneet Hallituksen sopivana aikana ja käyttämällä myöskin ulkomaisia pääoma-varoja, ottamaan niin suuren kuoletuslainan, että se vastaa 1,625,000 markan vuotuismaksuja korkeintaan 4 prosentin koron mukaan ja korkeintaan 60 vuoden kuoletus-ajalla...
35 §.
Meille annetun armollisen esityksen johdosta varain- osottamisesta kustannusten suorittamiseen suomalaisen ratsuväen asettamisesta ja ylläpidosta, olemme Me Keisarilliselle Majesteetille kuluvan Toukokuun 29 päivänä antamassamme alamaisessa kirjoituksessa ilmoittaneet, että me, paitse niitä varoja, jotka jo aikaisemmin ovat määrätyt sotalaitosta varten, Suomen ratsuväen asettamiseen ja ylläpitoon lisäksi olemme määränneet 1,900,000 markkaa vuosiksi 1889-1891,jonka ohessa Me, jotka olemme suostuneet siihen, että sotilaspuustelli-rahaston vuoden 1888 590,000 markaksi arvatut varat siirretään yleiseen sotilas- rahastoon, sekä alamaisuudessa anoneet viimeksimainitun rahaston lisäämistä sen kautta, että valtion lainarahastosta siirretään siihen 550,000 markkaa, samassa kirjoituksessa olemme ilmoittaneet, että Me, sen mukaan mitä ennen on päätetty määrärahoista sotilastarkotuksiin, ratsuväen kustannusten sekä sotilaslaitoksenpuustellin lisättyjen hoitokustannusten suorittamiseksi, mikäli näitä menoja ei voida sotilasrahastosta suorittaa, olemme osottaneet suostuntavaroja.
36 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen eräiden §:äin muuttamisesta asevelvollisuuslaissa Joulukuun 21 päivältä 1878 olemme Me hyväksyneet siten muutettuna kuin Meidän 29 p:nä kuluvaa Toukokuuta asiasta antamamme alamainen kirjoitus osottaa.
37 §.
Sitten kun Keisarillinen Majesteetti on Meidän hyväksyttäväksemme antanut armollisen esityksen, johon sisältyy: 1 :ksi ehdotus asetukseksi niistä kristityistä uskontokunnista Suomenmaassa, jotka ovat muuta protestanttista uskon-oppia kuin evankelis-lutherilaista; 2:ksi ehdotus asetukseksi vierasta kristittyä uskon-oppia tunnustavan Suomen kansalaisen oikeudesta olla virka- ja palvelusmiehenä maassa, sekä 3:ksi ehdotus asetukseksi edesvastauksesta sille, joka luvattomasti saattaa jonkun menemään yhdestä uskon-opista toiseen,olemme Me alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 30 päivältä ilmoittaneet, ettei armollista esitystä ole voitu hyväksyä muuttamattomana, vaan että Me puolestamme olemme hyväksyneet ne asetukset asiasta, jotka olemme ottaneet Meidän mainittuun vastauskirjoitukseemme.
38 §.
Sen mukaan mitä Me alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 30 päivältä olemme Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet, olemme Me hyväksyneet Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meille antaman ehdotuksen asetukseksi teollisuus-ammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta, tehtyämme siihen moniaita muutoksia, jotka sanotussa kirjoituksessa mainitaan.
39 §.
Sittenkun Meidän hyväksyttäväksemme on, armollisessa esityksessä muutetuista lainmääräyksistä laivan kansallisuudesta ja rekisteröimisestä sekä laivan hypoteekistä, annettu...
40 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen yksityisistä rautateistä yleistä keskuusliikettä varten olemme Me hyväksyneet, tehtyämme siihen ne muutokset ja lisäykset, jotka Meidän tänä päivänä asiasta antamamme alamainen kirjoitus sisältää.
41 §.
Keisarillisen Majesteetin armollisessa esityksessä Meidän tutkittavaksemme jättämän ehdotuksen asetukseksi yleistä keskuusliikettä varten rakennetun yksityisen rautatien laillistuksesta ja kiinnittämisestä olemme Me, tehtyämme siihen muutamia muutoksia, jotka ovat lueteltuina Meidän tänäpäivänä Keisarilliselle Majesteetille antamassamme alamaisessa kirjoituksessa asiasta, hyväksyneet, kuitenkin sillä ehdolla, että niinikään näillä valtiopäivillä hyväksytty asetus yleistä keskuusliikettä varten rakennetuista yksityisistä rautateistä noudatettavaksi julistetaan.
...
44 §.
Sittenkun 1882 vuoden valtiopäivillä Säätyhuoneen rakentamista varten asetettu Valtuuskunta Meille antamassaan kertomuksessa Valtuuskunnan toiminnasta 1885 vuoden valtiopäivistä kuluneella ajalla on huomauttanut, että Säätyhuoneuksen rakentamista, sisustamista ja kalustamista varten tarvitaan, ennen osotettujen varain lisäksi, 200,000 markan rahamäärän- lisäys, olemme Me, puheena olevaa tarkotusta varten, ottaneet mainitun summan suostuntavaroista vuosina 1889-1891 suoritettavain rahanmääräysten joukkoon...
45 §.
Valtiopäiväjärjestyksen 38 §:n mukaisesti on Meidän Pankkivaliokunta tarkastanut Suomen Pankin hallintoa ja tilaa vuosina 1885-1887 ja antanut siitä Meille mietinnön; ja olemme Me kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 28 p:ltä jättäneet mainitun mietinnön Pankkivaltuusmiehillemme tarkotuksessa, joka sanotussa kirjoituksessa lähemmin ilmoitetaan.
46 §.
Sittenkun ylimääräinen Hovioikeudennotarius Elis Holm vuonna 1881 tehdyn testamentin kautta on hätäapu- ahastoksi koko Suomea varten määrännyt 100,000 markkaa Suomen Valtiokonttorin Pankki-valtuusmiesten katsannon alaisena hoidettavaksi ja hallittavaksi...
47 §.
Pankkivaltuusmiestemme ja asettamamme Pankki- valiokunnan ehdotuksesta olemme Me puolestamme päättäneet ja hyväksyneet sellaisen asetuksen erityisistä muutoksista ja lisäyksistä Suomen Pankin Kesäkuun 27 päivällä 1878 annettuun Ohjesääntöön ja Pankkia varten Huhtikuun 12 päivänä 1886 julkaistuun menosääntöön, kuin on otettu Meidän Keisarilliselle Majesteetille kuluvan Toukokuun 28 p:nä antamassamme alamaiseen kirjoitukseen, jossa Me myöskin olemme alamaisesti anoneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi vahvistaa mainitun asetuksen ja julistuttaa sen noudatettavaksi.
48 §.
Koska Suomen Pankin Ohjesääntö 27 p:ltä Kesäkuuta 1878 Meidän mielestämme vaatii perinpohjaista tarkastusta, olemme Me kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 28 p:ltä antaneet Pankki-valtuusmiestemme toimeksi tehdä ja ensinkokoontuville Säädyille jättää ehdotuksen uudeksi ohjesäännöksi Pankille.
49 §.
Sittenkun Meidän Pankki-valtuusmiehet kirjoituksessa viime Maaliskuun 12 p:ltä ovat Pankki-valiokunnallemme antaneet kertomuksen Litt. A. ja B:llä merkittyjen Längmanin testamenttirahastojen hoidosta vuosina 1885-1887...
50 §.
Alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 25 p:ltä olemme Me Keisarilliselle Majesteetille ilmoittaneet keitä olemme valinneet Pankki-valtuusmiehiksemme, Pankintarkastajiksi ja heidän varajäsenikseen.
51 §.
Sittenkun 1885 vuoden valtiopäivillä koossa olleitten Säätyjen, Keisarin-Suuriruhtinaan Aleksanteri II:sen muistoksi pystytettävän kuvapatsaan aikaansaamista varten asettama Valtuuskunta on Meille antanut kertomuksen toimestaan, olemme Me kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 28 p:ltä antaneet Valtuuskunnan tehtäväksi edelleen jatkattaa työtä muistopatsaan valmistamiseksi ja ensin kokoontuville Säädyille jättää niin hyvin kertomuksen toimestaan, kuin myöskin ilmoituksen siitä rahamäärästä, joka mahdollisesti silloin saattaa olla tarkotusta varten tarpeellinen.
52 §.
Ritaristossa ja Aatelissa tehdyn esityksen johdosta 29 §:n muuttamisesta Maaliskuun 17 päivänä 1879 annetusta, yleistä vaivaishoitoa Suomen Suuriruhtinaanmaassa koskevassa asetuksessa, olemme Me puolestamme hyväksyneet sen asetuksen, jonka Meidän viimekuluneen Maaliskuun 27 päivänä Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamamme alamainen kirjoitus osottaa.
53 §.
Porvarissäädyssä ehdotetun esityksen johdosta olemme Me hyväksyneet sen asetuksen naisen valitsemisesta jäseneksi vaivaishoitohallitukseen, jonka Meidän viimekuluneen Huhtikuun 9 päivänä Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamamme alamainen kirjoitus sisältää.
54 §.
Alamaisessa kirjoituksessa kuluvan Toukokuun 25 päivältä olemme Me Keisarilliselta Majesteetilta anoneet, että Majesteetti suvaitsisi armossa vahvistaa sen asetuksen tavasta ja järjestyksestä pormestarin-, raatimiehen- ja maistraatinsihteerin-vaaleissa kaupungeissa, jonka Me, sittenkun Ritaristossa ja Aatelissa sekä Porvarissäädyssä oli asiasta esitys tehty, puolestamme olemme päättäneet ja hyväksyneet.
55 §.
Niin sanottujen vuorikäräjäkappain lakkauttamisesta olemme Me, Ritaristossa ja Aatelissa tehdyn esitysehdotuksen johdosta, puolestamme hyväksyneet sen asetuksen, joka on otettu Meidän 29 päivänä kuluvaa Toukokuuta Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamaamme alamaiseen kirjoitukseen.
56 §.
Porvarissäädyssä tehdyn esitysehdotuksen johdosta olemme Me puolestamme hyväksyneet sen asetuksen korvauksen antamisesta yleisistä varoista todistajille rikosasioissa, joka on otettu Meidän tänä päivänä Keisarilliselle Majesteetille asiasta antamaamme alamaiseen kirjoitukseen,jossa Me samalla olemme alamaisuudessa pyytäneet, että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi käskeä että ryhdytään niihin toimenpiteisin, jotka, asetuksen määräysten täytäntöönpanoa varten, voidaan katsoa tarpeellisiksi.