57 §.
Tutkittuamme näillä valtiopäivillä ehdotuksia tehtyjä anomusehdotuksia olemme Me, osittain kaikkien neljän Säädyn yksimielisen, osittain kolmen Säädyn yhtäpitävän päätöksen nojalla, erityisissä alamaisissa kirjoituksissa Keisarilliselta Majesteetilta anoneet:
1:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ensiksi kokoontuville Säädyille antaa armollisen esityksen sen veron lakkauttamisesta, jota muutamissa Waasan ja Oulun läänien osissa vanhempien asetuksien mukaan lasarettien ylläpidoksi suoritetaan kaikkien kalunkirjoitusten säästöstä;
2:o että tätä ennen annetuissa asetuksissa muutamille Wiipurin läänin kaupungeille määrätty velvollisuus erityisen apumaksun suorittamiseen koulujen ylläpitoa varten voisi vastaisuudessa lakata;
3:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa tutkittavakseen, olisiko syytä, siihen katsoen, että keskuusliike Ahvenanmaan ja mannermaan välillä ajoittaisin lakkaa, Ahvenanmaan tuomiokunnalle pitentää valitus- ja vetoaika, kun viimemainittu on kolmekymmentä päivää, sekä, jos lainmuutos mainitussa suhteessa tarpeelliseksi huomataan, ensinkokoontuville Valtiosäädyille jättää siitä armollinen esitys;
4:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi lähimmässä tulevaisuudessa täydellisesti tarkastuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöä vesioikeudesta sekä sen jälkeen Valtio- säädyille jättää sellaisen lakiehdotuksen asiasta, jonka kautta, yhä edelleen huomioon ottamalla yleistä etua ja yksityisen oikeutta, veden käyttäminen paremmalla hyödyllä kävisi mahdolliseksi;
5:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ottaa tutkiakseen, eikö yleinen veronvähennys Ahvenanmaalle ja osittain myöskin Turun läänin rantaseuduille olisi myönnettävä;
6:o että päihdyttävien juomain valmistaminen ja myyminen sekä myöskin lainsäädännön vaikuttamat olot niissä maissa, joissa kieltolaki kokonaan tahi osaksi on voimassa, Hallituksen toimesta tulisi perinpohjaisen tutkimuksen alaiseksi, ja että tulokset tästä tutkinnosta otettaisiin huomioon sitä viinalainsäädäntöä koskevaa armollista esitystä laadittaessa, jota Säädyt ensi valtiopäiville odottavat;
7:o että asetettaisiin komitea, joka saisi toimekseen, hankittuaan tarpeellisia tilastollisia tietoja, tutkia josko ja millä tavalla sekä missä määrässä valtion määräämä ja suojelema työväen-vakuutus voitaisiin saada toimeen maassamme sekä että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi, jos sen mahdolliseksi näkee, valmistuttaa ja Säädyille esittää lakiehdotuksen työväen sairauden-, tapaturman- ja vanhuuden-vakuutuksesta;
8:o että koska niistä kahdesta miljoonasta markasta,jotka Valtiovarain-Toimituskunnan kirjeellä 24 päivältä Toukokuuta 1884 määrättiin lainoiksi kiinntysvakuutta vastaanviljelys-yrityksiin ja maatalouden parannuksiin, ainoastaan vähäinen osa on lainattu, Keisarillinen Majesteetti armossa ottaisi tutkiaksensa, eikö käyttämättä olevaa jäännöstä näistä varoista tahi jotakin osaa niistä voitaisi korkoa vastaan lainata kunnille, niiden käytettäväksi lainojen antamiseen vähemmille maanviljelijöille lyhyemmäksi ajaksi samaa tarkotusta varten;
9:o että rautatielinja Oulusta Tornioon koneellisesti tutkittaisiin ja tämän tutkimuksen nojalla tehtäisiin täydellinen ehdotus ja kustannusarvio rautatien rakentamisesta mainittujen paikkain välille, joka ehdotus samalla sisältäisi vaihtopuoliset kustannuslaskut silloista, jotka olisivat rakennetut sekä rautatie- että maantieliikettä varten sekä että Säädyille aikanansa annettaisiin armollinen esitys tämän radan rakentamisesta; että taloudellinen ja teknillinen tutkimus toimitettaisiin rautatietä varten Jyväskylästä johonkin kohtaan Keuruun ja Myllymäen asemien välillä Vaasan rautatiellä sekä että armollinen esitys annettaisiin ensin kokoontuville Säädyille tämän radan rakentamisesta, kuin myöskin että teknillinen tutkimus toimitettaisiin rautatienjohtamisesta vesistöjen yli Savonlinnan ja Punkaharjun luona; että rautatiesuunta Kokemäeltä tahi Harjavallasta Raumalle koneellisesti tutkittaisiin yht'aikaa Satakunnan radan kanssa; sekä että: Wiipurin kaupungin lupaamalla apulisällä rakennettaisiin haararata Wiipurin asemalta kaupungin eteläiseen satamaan, joka yritys lukuun ottamatta sanottua apua on laskettu vaativan 205,000 markan kustannuksen;
10:o että täydellinen taloudellinen tutkimus toimitettaisiin liikennesuhteista niillä seuduilla, jotka ympäröivät Päijänteen pohjoispuolella olevia vesiä, josta tutkimuksesta selviäisi mitkä kanavareitit olisivat edullisimmat aikaansaada, sekä että pantaisiin toimeen teknillinen tutkimus, joka tarkottaisi teettämiskustannusten alennusta vähentämällä sulkulaitosten suuruuttaa ja kulkuväylän syvyyttä, kuin myös että selvitys hankittaisiin siitä, olisiko sivuradan rakentaminen Suonenjoelta tai jostakin muusta sopivasta kohdasta Savon rautatiellä Rautalammille edullisempi kuin ehdotettu kanavareitti Konnevedestä Iisvedelle, ja että armollinen esitys asiasta aikanaan annettaisiin Säädyille; sekä että tutkimus toimitettaisiin siitä, onko Kajaanin joen kanavoiminen isompia aluksia varten tarpeen vaatima ja että tehtäisiin teknilliseen tutkimukseen perustuva kustannusarvio tästä yrityksestä, jotta Säädyt saisivat tilaisuuden antaa lausuntonsa kanavoimistyön suorittamisesta, 11:o että Suomen naisille myönnettäisiin oikeus ilman erityistä pyyntöä päästä ylioppilastutkintoa suorittamaan ja maamme yliopistossa opintoja harjottamaan;
12:o että voimistelun-opettajille ja -opettajattarille hankittaisiin tilaisuus omassa maassa täydellisen kehityksen saamiseen sekä että näiden virkahakukelpoisuuden ehdot korotettaisiin samalla kuin virkoja seuraavat palkat ja edut myös parannettaisiin siinä suhteessa kuin hakukelpoisuudenehdot täten korotettaisiin;
13:o että Keisarillinen Majesteetti ottaisi tutkittavakseen eikö Maarianhaminan asemaan nähden olisi ryhdyttävä tarkotuksen mukaisilla toimenpiteillä helpottamaan laivojen käyntiä mainitussa satamassa, jotka hakevat hätäsatamaa, odottavat käskynsaantia, korjaavat saatuja vammojansa tahi hankkivat ruokavaroja, mutta eivät sieltä ota eivätkä sinne jätä lastia taikka matkustajia;
14:o että niistä maksuista, jotka tätä nykyä tilaushinnan lisäksi postilaitokselle suoritetaan, kun sen välitystä käytetään sanomalehtien ja aikakauskirjain tilauksessa, postinhoitajan-palkkio ja kotiinkantomaksu lakkautettaisiin; että postimaksukuljetus sanomalehdistä, kun tilaus tapahtuu postilaitoksen kautta, laskettaisiin korkeintaan 20 prosentiksi tilaushinnasta ulosantopaikalla, kuitenkin niin että penniä numerolta määrättäisiin vähimmäksi maksuksi; että, kun sanomalehdet tilataan suoraan toimitukselta ja ristisiteissä tilaajille lähetetään, postimaksu laskettaisiin, niinkuin Wenäjälle tilatuista sanomalehdistä, 12 prosentiksi tilaushinnasta ulosantopaikalla, oka maksu ei kuitenkaan saisi olla alempi 1/3 penniä numerolta; ja että aikakauskirjojen postimaksu asetettaisiin lähempään yhteyteen ristisiteiden lähetysmaksun kanssa;
15:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi käskeä ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisin sekä maamme kartaston perinpohjaiseksi tarkastukseksi että sen täydentämiseksi, myöskin mikäli se koskee maamme korkeussuhteita, niin että kaikinpuolin ajanmukainen kartasto maastamme, niin pian kuin asian haarat myöntävät, saataisiin aikaan;
16:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ryhtyä toimiin siihen suuntaan, että kruununnimismiesten oikeudellinen ja taloudellinen asema tulisi parannetuksi sekä että lääninhallituksille ja niiden käskynalaisille virkamiehille kuuluvain asiain käsitteleminen samalla tehtäisiin yksinkertaisemmaksi, jos mahdollista kruununvouti- tahi henkikirjuri-virkojen lakkauttamisen kautta;
17:o että Keisarillinen Majesteetti parannetun terveydenhoidon edistämiseksi maassamme suvaitsisi ryhtyä toimiin ajanmukaisen opetuksen hankkimiseksi tässä aineessa etupäässä maamme yliopistoon ja, mikäli mahdollista, myöskin maamme muihin sekä korkeampiin että alhaisempiin oppilaitoksiin;
18:o että läänien pääkaupungeissa sekä tarpeen vaatiessa myöskin muilla seuduin, missä löytyy yleinen sairashuone, lapsensynnytys-laitoksia ylläpidettäisiin ensi sijassa varattomia sekä naituja että naimattomia lapsensynnyttäjiä varten, niin että kullakin seudulla tulisi olemaan tarpeen mukaan määrätty luku synnytysvuoteita;
19:o että 8 päivänä Elokuuta 1872 annetun armollisen kouluasetuksen 77 § muutettaisiin siihen suuntaan että kaikissa niissä asioissa, jotka sen 76 §:ssä mainitaan, saataisiin hakea muutosta Koulutoimen Ylihallituksen päätöksiin tavalla, jonka 77 § tarkemmin määrää;
20:o että ensi säätykokoukselle annettaisiin armollinen esitys, säännöksen aikaansaamiseksi siitä, että Helsingin observatoriumin päämeridiaanin mukaan määrätty aika saatettaisiin Suomen yhteisenä keskiaikana voimaan kaikissa osissa maata; ja
21:o että Keisarillinen Majesteetti suvaitsisi ryhtyä sopiviin toimiin merenkulun edistämiseksi Laatokalla.
Paremmaksi vakuudeksi, että Me näin olemme määränneet, päättäneet ja suostuneet, olemme Me, Suomen Suuriruhtinaanmaan kaikki Säädyt, tämän allekirjoittaneet ja vahvistaneet, joka tapahtui Helsingissä Toukokuun yhdentenä neljättä päivänä vuonna Vapahtajamme Jesuksen Kristuksen syntymän jälkeen tuhat kahdeksan sataa kahdeksankymmentä kahdeksan.