Pöytäkirja, laadittu Suomen Suuriruhtinaanmaan kahdeksansia yleisiä Valtiopäiviä lopetettaissa, Keisarillisen Linnan valtiosalissa Helsingin kaupungissa 31 päivänä Toukokuuta 1888.
Suomenmaan Kenraalikuvernööri, Kenraaliadjutantti, Jalkaväenkenraali Kreivi Feodor Heiden, jonka Hänen Majesteettinsa Keisari ja Suuriruhtinas armossa oli määrännyt ja asettanut Keisarillisen Majesteetin puolesta lopettamaan Valtiopäivät ja laskemaan Valtiosäädyt kotiin, tuli, Hänen Majesteettinsa armollisimmasti vahvistamain juhlamenoin mukaan Valtiopäiviä lopetettaissa, oltuaan läsnä jumalanpalveluksessa kaupungin Nikolainkirkossa, seitsemäntoista minuuttia vailla kello yksi päivällä valtiosaliin, jolloin Kenraalikuvernöörin edellä kävivät:
1:ksi Valtiopäiväin juhlamenoinohjaajat;
2:ksi Keisarillisen Suomen Senaatin Prokuraattori ja Jäsenet, kaksi aina rinnakkain; ja
3:ksi Keisarillisen Senaatin Oikeus- ja Talousosastojen Varaesimiehet kuin myös Kenraalikuvernöörin Apulainen, sekä hänen perässänsä:
4:ksi Kenraalikuvernöörin seurueesen kuuluvat sotilashenkilöt ja siviilivirkamiehet.
Ritaristo ja Aatelissääty Maamarsalkin kanssa sekä Pappis-, Porvaris- ja Talonpoikaissäädyt Puhemiehinensä olivat, ennen Kenraalikuvernöörin tuloa valtiosaliin, sinne kokoontuneina.
Saapuvilla olevat maan hallintovirastojen Päälliköt sekä kaupungissa oleskelevat Kenraalit kuin myös muut kutsutut henkilöt olivat niinikään jo ennen käyneet määrätyille sijoillensa.
Saliin tultuansa asettautui Kenraalikuvernööri valtaistuimen portaiden viereen.
Sittenkuin Keisarillisen Senaatin Oikeus- ja Talousosastojen Varaesimiehet sekä Senaatin Jäsenet ja Prokuraattori kuin myös Kenraalikuvernöörin Apulainen ja Kenraalikuvernöö- rin seurueesen kuuluvat henkilöt olivat käyneet heille määrätyille sijoille, astuivat esiin Maamarsalkki, Salaneuvos Viktor von Haartman ja aatelittomain säätyjen Puhemiehet: Arkkipiispa, Jumaluusopin Tohtori Torsten Thure Renvall, Kauppaneuvos Joachim Kurtén ja Talollinen Karl Johan Slotte, kukin vuorostaan, sekä pitivät, jokainen säätynsä nimessä, Kenraalikuvernöörille seuraavat puheet:
Maamarsalkki von Haartman: (puhe ruotsiksi)
Arkkipiispa Renvall:
"Teidän Ylhäisyytenne!
Kun Hänen Keisarillinen Majesteettinsa suvaitsi kutsua Suomen Säädyt näille valtiopäiville, kutsuttiin ne uutteraan ja uskolliseen työhön.
Tämä meille määrätty työ on päätetty ja asetetaan nyt armollisen Hallitsijan ja hyväntahtoisten kansalaisten tarkastuksen ja arvostelun alaiseksi.
Tästä päättyneestä työstä olemme Jumalalle kiitolliset, joka on antanut armonsa jokapäivä vallita uutena meidän päällämme. Hänen armolliseen huolenpitoonsa uskomme vastaiseksikin rakkaan isänmaamme ja yhtä rakkaan, jalon Suuriruhtinaan ja Hänen korkean perheensä.
Pappissääty pyytää Teidän Ylhäisyyttänne Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa ilmoittamaan Pappissäädyn järkähtämättömän uskollisuuden ja kunnioituksen, pyytäen samassa olla edelleen suljettuna Teidän Ylhäisyytenne suosioon".
Kauppaneuvos Kurtén: (puhe ruotsiksi)
Talollinen Slotte:
"Herra Kreivi!
Kun maan valtiosäädyt nyt taas, työnsä päätettyään, hajoavat, pyytää Talonpoikaissääty saadaksensa Hänen Majesteetillensa, meidän Armollisimmalle Keisarille ja Suuriruhtinaalle sekä Hänen Korkealle Perheelleen esiintuoda järkähtämättömän kuuliaisuutensa ja rakkautensa alamaiset tunteet.
Neljännes vuosisataa on nyt kulunut siitä kuin se ilosanoma kaikui kautta Suomen salojen, että Suomen edusmiehet enemmän kuin puolen vuosisataa kestäneen seisahduksen jälkeen kutsuttiin valtiopäiville. Neljännes vuosisataa kansan historiassa on vaan kuin pisara ajan suunnattomassa meressä. Usein tämmöinen ajanjakso kuitenkin, niin lyhyt kuin onkin, on kysynyt rakkaalta isänmaaltamme monta satatuhatta ihmishenkeä, osaksi sodan hävitysten, osaksi maan kovan luonnon takia.
Nyt kuluneella vuosisadan neljännekselläkin on ollut varjopuolensa, mutta myöntää täytyy sentään, että isänmaamme tämän aikakauden kuluessa on sekä henkisessä että aineellisessa suhteessa edistynyt niin suurin askelin, että tuskin minkään kansan historia saattaa vertoja vetää, meidän pieniin varoihimme katsoen. Ketä meidän tästä kaikesta on kiittäminen? Lähinnä Jumalaa niitä jaloja, rauhaa rakastavia Ruhtinaita, jotka sinä aikana ovat maatamme hallinneet. Suokoon Herra Kaikkivaltias, kansain kohtalojen ohjaaja, että meidän jalo Suuriruhtinaamme kauan maatamme saisi hallita ja että kaikessa tulevaisuudessa yhtä jalot ja ylevämieliset Ruhtinaat tulisivat maatamme hallitsemaan!
Mitä nyt lopetettujen valtiopäivien työhön tulee, on Hänen Majesteettinsa tälläkin kertaa laskenut eteemme monta tärkeää kysymystä. Etteivät Valtiosäädyt ole voineet niitä kaikkia Hänen Majesteettinsa toivomusten mukaan suorittaa, on kyllä ikävää, vaan että Säädyillä kaikissa päätöksissään on ollut Jumalan kunnia, Hänen Majesteettinsa onni ja Isänmaan menestys silmämääränä, rohkenee Tlonpoikaissääty syvimmässä alamaisuudessa
vakuuttaa.
Talonpoikaissääty pyytää nöyrimmästi, että Teidän Ylhäisyytenne tahtoisi esiin viedä säädyn alamaisen kiitollisuuden ja uskollisuuden tunteet Keisarilliselle Majesteetille, meidän rakkaalle Suuriruhtinaallemme ja Hänen Korkealle Perheelleen.
Talonpoikaissääty pyytää myöskin sulkeutua Teidän, Herra Kreivi, suosioon ja hyväntahtoisuuteen".
Sittenkuin Maamarsalkki ja Puhemiehet olivat astuneet Kenraalikuvernöörin eteen, antoi Maamarsalkki Kenraalikuvernöörille Suomen Suuriruhtinaanmaan Valtiosäätyjen Päätöksen, joka on tehty ja annettu yleisillä Valtiopäivillä Helsingissä 31 p:nä Toukokuuta v. 1888 sekä kirjoitettu Ruotsin ja Suomen kielillä.
Kenraalikuvernööri luki sen perästä Hänen Majesteettinsa Keisarin ja Suuriruhtinaan Valtiosäädyille antaman, Korkeimmasti omalla kädellä allekirjoitetun venäjänkielisen puheen, joka oli näin kuuluva: (puhe venäjäksi)
Sittenkuin Kenraalikuvernööri oli tämän armollisen puheen Ruotsin ja Suomen kielille käännettynä antanut Keisarillisen Senaatin Talousosaston Jäsenelle ja sen Valtiovarain- toimituskunnan Päällikölle, Senaattorille, Salaneuvokselle Vapaaherra Klas Herman Molander´ille, luki Salaneuvos mainitut käännökset valtaistuimen portaiden vieressä; ja kuuluvat ne, tähän otettuina, näin: (puhe ruotsiksi)
"Suomen Suuriruhtinanmaan edustajat!
Kun teidän toimellenne määrätty aika nyt on loppuun kulunut, julistan Minä tämän kautta valtiopäivät päättyneiksi ja pysyn teille sekä koko Suomen kansalle hyvin suosiollisena.
ALEKSANDER."
Äänekkäitä ja kestäviä eläköönhuutoja Hänen Majesteetillensa Keisarille ja Suuriruhtinaalle nostivat sitte Valtiosäädyt.
Kenraalikuvernööri meni tämän perästä, Keisarillisen Senaatin Prokuraattorin ja Jäsenten sekä Senaatin Talous- ja Oikeusosastojen Varaesimiesten kuin myöskin Kenraaliku- vernöörin Apulaisen astuessa hänen edellään sekä seurueensa häntä saattaessa, valtiosalista kello yksi, jonka jälkeen Valtiosäädyt erkanivat.
Kaikkein armollisimman määräyksen mukaan:
Theod. Bergelund.