Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,
sisältävä likempiä määräyksiä teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta 15 p:nä Huhtikuuta 1889 annetun armollisen asetuksen käyttämistä varten.
Annettu Helsingissä, 21 p:nä Joulukuuta 1889.
Me Aleksander Kolmas jne., Teemme tiettäväksi: Teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta 15 p:nä Huhtikuuta annetun armollisen asetuksen 6:ssa §:ssä olevan määräyksen johdosta säädetään täten mainitun armollisen asetuksen 1-5 §§:n käyttämistä varten seuraavaisesti:
1 §. Työhuoneitten ja verstaitten tulee olla niin tilavat, että kutakin niissä askaroivaa työntekijää kohti on kumminkin kahdeksan (8) kuutiometriä ilmaa. Poikkeusta tästä säännöstä saattaa Teollisuushallitus myöntää ammatin laatuun katsoen ja missä tehokas ilmanvaihto on olemassa.
Asianmukaisesta ilmanvaihdosta työhuoneissa on huolta pidettävä.
2 §. Työhuoneissa, joissa valmistuksen aikana syntyy vahingollisia höyryjä tahi terveydelle vaarallista pölyä, älköön työntekijäin sallittako atrioita tahi muuten mitään nauttia.
3 §. Työhuoneitten, käytävien, portaitten ja muitten paikkain, joissa työntekijöitä oleskelee tahi liikkuu, pitää työnajan kestäessä oleman niin valaistut, että työntekijät puuttuvan valaistuksen tähden eivät joudu vaaran alaisiksi.
Semmoisissa paikoissa, joissa työntekijät ainoastaan sattumalta käyvät, ei kuitenkaan alituinen valaistus ole tarpeen.
4 §. Työhuoneuksia sisustettaissa sekä koneita, laitteita ym. niihin asetettaissa, on huomioon otettava että jääpi riittävästi vapaata tilaa, jotta työväki voisi liikkua ja tehdä tehtävänsä tarvitsematta joutua niin likelle koneita, välityslaitoksia (transmissioneja) ja muuta semmoista, että se heille käy vaaralliseksi.
5 §. Siinä suhteessa kuin teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta 15 p:nä Huhtikuuta 1889 annetun armollisen asetuksen 2 §:n 1 kohdassa mainitaan, tulee työhuoneusten uloskäytäväovien olla niin laitetut, että ne avataan ulospäin. Suuremmissa, useammilla kerroksilla varustetuissa huoneuksissa pitää portaitten eri kerrosten välillä olla tulenkestävät.
Jos asianomainen ammattientarkastaja huomaa tavalliset yhdistysportaat, ammatin tulenvaarallisuuteen, työntekijäin lukuun tahi huoneusten asemaan katsoen, sellaisiksi että niitten kautta ei voi tarpeeksi joutuisasti ja helposti suoria pois työhuoneista, pitää niitten lisäksi laitettaman sopivia, helposti luoksepäästäviä hätävarauloskäytäviä tarpeellisten tikapuitten tahi muitten pelastuslaitteitten kanssa. Näitten asema on jokaiselle työntekijälle ilmoitettava. Ne uloskäytävät, joita vaaran hetkenä voidaan käyttää, ovat varustettavat selvällä päällekirjoituksella.
6 §. Jos laitos on sitä laatua, että työ siinä on erityisen tulenvaaran alainen tahi että helposti syttyviä aineita siinä tehdään kaluksi, on, paitsi mitä edellämainitun 15 p:nä Huhtikuuta 1889 annetun armollisen asetuksen 2 §:ssä sekä lähinnä edellisessä 5 §:ssä määrätään, sopiviin varakeinoihin ryhdyttävä myöskin tulenvaaran estämiseksi.
Sellaisia huoneita, joissa on tahi saattaa syntyä räjähtäviä kaasuja, saadaan valaista ainoastaan semmoisella valaistusaineella, joka poistaa räjähtämisen vaaran.
7 §. Kaikissa semmoisissa paikoissa, joissa työntekijän täytyy oleskella tahi liikkua ja joissa se vaara on tarjona, että ihmiset saattavat syöksyä maahan tahi vahingoittua alas putoovista esineistä, kuin myöskin vipu- ja nostolaitoksista, on sopiviin varanpiteihin ryhdyttävä.
Sitä varten pitää laitettaman käsipuita portaihin sekä lattia-aukot, kalterit ja muut sellaiset kuin myöskin ammeet, altaat ja muut avoimet astiat, jotka sisältävät myrkyllisiä, syövyttäviä, kuumia tahi juoksevia aineita ja jotka asemansa tähden tahi muuten tuottavat vaaraa, varustettaman suojaavalla aitauksella.
Rakennustelineitten niihin kuuluvine ylöskäytävineen ja muine laitoksineen tulee myöskin olla niin vahvasti tehdyt sekä niitten laudoitus ja käsipuut niin laitetut, että ne hyvästi voivat kannattaa niitä työaineksia, joita niitten päälle asetetaan, ja että työntekijät saattavat liikkua niillä joutumatta sen vaaran alaiseksi, että syöksyvät maahan tahi vahingoittuvat ehkä alasputoovista esineistä.
8 §. Ihmisten kuljettamiseen aiotuissa vipukoneissa tulee olla laitos, joka estää vipukorin putoomista maahan jossakin koneiston osassa syntyneen vian johdosta.
Jos vipukone on aiottu ainoastaan tavarankuljetukseen, pitää työntekijöitä, paitsi vipulaitokseen asetettua henkilökuntaa, nimenomaan kiellettämän sitä ihmisten kuljetukseen käyttämästä.
Kummassakin tapauksessa on vipukoneesen pantava selvä päällekirjoitus, osoittava sallitun korkeimman kuormituksen sekä sen tarkoituksen, johon vipukonetta saadaan käyttää.
Jne. Yhteensä 22 pykälää.