Keisarillisen Majesteetin Armollinen Ohjesääntö
Koivulan kasvatuslaitokselle alaikäisiä miespuolisia rikoksentekijöitä ja pahantapaisia poikia varten Nygårdin tilalla Yläkeravan kylässä Tuusulan pitäjää.
Annettu Helsingissä, 17 p:nä Marraskuuta 1890.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Sittekuin Me tänäpäivänä olemme antaneet armollisen julistuksen menosäännön kanssa kasvatuslaitokselle alaikäisiä miespuolisia rikoksentekiöitä ja pahantapaisia poikia varten, joka laitos Koivulan kasvatuslaitoksen nimellä avataan 1891 vuoden alussa Nygårdin valtiolle kuuluvalla tilalla Yläkeravan kylässä Tuusulan pitäjässä, olemme Me hyväksi nähneet tämän kautta armossa vahvistaa seuraavan ohjesäännön laitokselle:
§ 1.
Laitoksen tarkoituksena on kasvatukseen ja hoitoon ottaa alaikäisiä miespuolisia rikoksentekiöitä, jotka ovat täyttäneet 7, vaan ei vielä 15 vuotta, ja tuomioistuimen määräyksestä, rikoslain 3 luv. 1 §:n uojalla, verrattuna 6 luvun 1 §:ään armollisessa asetuksessa rangaistusten täytäutöönpanosta 19 p:ltä Joulukuuta 1889, ovat yleiseen kasvatuslaitokseen pantavat tahi laitoksen katsannon alaisina yksityisessä kodissa hoidettavat, harjoitettaviksi jumalanpelkoon, siveyteen, tietoihin, ahkeruuteen ja hyvään järjestykseen.
Sen ohessa otettakoon, jos tilaa laitoksessa on, vaivais- hoitohallituksen tahi yksityisen henkilön, jolla isäntä- tahi hoitomiesvalta alaikäisen yli on, hakemuksesta kuin 19 § mainitaan, myöskin poikia alle 15 ikävuoden, jotka ovat tehneet itsensä vikapäiksi törkeämpään pahanelkisyyteen ja polisi- tahi kunnallisviraston todistuksen nojalla katsotaan olevan kasvatuslaitokseen otettavat.
Kaikki pojat, jotka ovat laitoksen katsannon ja hoidon alaisia, nimitetään oppilaiksi.
§ 2.
Laitos on Senaatin Talous-Osaston ylikatsannon ja Prokuratorin valvonnan alainen. Laitoksen yleinen johdatus ja tarkastus on Vankeinhoitohallituksen velvollisuutena.
§ 3.
Kuvernöörit ja kirkkoherrat maassamme kuin myös polisi- ja kunnallisvirastot ovat velvolliset antamaan sekä Vankeinhoitohallitukselle että laitoksen johtajalle kaiken sen virka-avun, minkä nämät laitoksen tahi sen oppilasten suhteen pyytävät.
§ 4.
Laitoksen paikallinen ja lähin johto ja Nygårdin tilan hallinto on laitoksen johtajan eli tirehtöörin velvollisuutena, sen mukaan mitä siitä alempana säädetään.
§ 5.
Laitoksen virkamiehiä ovat: yksi johtaja, yksi opettaja ja yksi kirjanpitäjä. Palvelioina ovat kaksi katsastusmiestä ja se muu palvelusväki, joka laitoksen menosäännössä mainitaan.
...
§ 7.
Terveys- ja sairashoitoa varten laitoksessa kuin myös tarpeellisen sielunhoidon hankkimiseksi laitoksen oppilaille tekee Vankeinhoitohallitus sopimuksen jonkun lääkärin ja papin kanssa, jotka avustansa mainitussa suhteessa nauttivatsen korvauksen, minkä Senaatin Talous-Osasto määrää.
§ 8.
Oppilasten opettamiseksi erilaisiin ammattitöihin, ottaa johtaja tarpeen mukaan pidemmäksi tai lyhemmäksi ajaksi vuodesta näissä ammattitöissä taitavia henkilöitä, jota paitsi katsastusmiehen, joka taitaa jotakin ammattia, tulee antaa ammattiopetusta niin pitkälle kuin hänen muut virkatehtävänsä sitä sallivat.
§ 9.
Virkavalan tekevät johtaja, opettaja ja kirjanpitäjä Vankienhoitohallituksen edessä, mutta katsastusmiehet johtajan edessä, laitoksen muiden virkamiesten läsnä ollessa.
§ 10.
Johtajan astuessa virkaansa on täydellinen luettelemus tehtävä kaikesta omaisuudesta mikä laitokseen kuuluu. Siitä luettelemuksesta, minkä toimittamiseen Vankeinhoito- hallituksen tulee antaa määräys, tehdään kaksinainen toimltuskirja, jonkaalle toimitusmies ja sekä eroova että virkaan astuva johtaja nimensä kirjoittavat, minkä jälkeen toinen kappale lähetetään Vankeinhoitohallitukselle, mutta toinen säilytetään laitoksen arkistossa. Muuhun virkaan astuttaessa luetellaan johtajan toimesta, mitä virkaan- astujan tulee hoitaa.
11.
Johtajan, opettajan ja kirjanpitäjän tulee, johtajan tekemän ja Vankeinhoitohallituksen hyväksymän jaon mukaan, saada vuosittain nauttia itsekunkin yhden kuukauden loma-aikaa, kuitenkin niin, ettei kruunua rasiteta erinäisillä maksoilla virkain hoitamisesta sillä aikaa.
Milloin laitoksen virkamies sairauden tahi muun laillisen syyn tähden on estetty virkaansa toimittamasta tahi muuten virkavapauden tarpeessa, hakekoon sitä Vankeinhoito- hallitukselta, jonka tulee tässä asiassa menetellä niinkuin johtosääntö Vankeinhoitohallitukselle määrää virka- vapaudesta Vankeinhoitohallituksen alaisllle virkamiehille.
Virkavapaudesta palvelusväelle ja viran hoitamisesta sillaikaa tulee johtajan määrätä.
§ 12.
Jos laitoksen virkamiehessä tavataan virheitä tahi virka- toimensa laiminlyömistä, tulee Vankeinhoitohallituksen rangaista virheellistä tavalla kuin Vankeinhoitohallituksen johtosäännössä on määrätty muiden Vankeinhoitohallituksen alaisten virkamiesten virkavirheistä. Jos rikos on sitä laatua, ettei Vankeinhoitohallituksen, johtosääntönsä mukaan, käy asiaa ratkaiseminen taikka jos senlaisella virkamiehellä tavataan kassan vajaus, on kanne ajettava paikkakunnan yleisessä tuomio-istuimessa.
Valitus Vankeinhoitohallituksen päätöstä vastaan tehtäköön siinä järjestyksessä, kuin johtosääntö Vankeinhoito- hallitukselle tarkemmin neuvoo.
...
§ 14.
Kaikki laitoksen hoidossa olevat oppilaat pitää pysymän kotipaikkainsa kirkon- ja henkikirjoissa.
§ 15.
Papintodistuksessa, mikä annetaan oppilaasta, joka tuomio- istuimen määräyksestä tahi asianomaisten hakemuksesta on taikka on ollut laitokseen otettuna, älköön tätä mainittako.
§ 16.
Laitoksessa läpikäyty täydellinen koulun-oppimäärä oikeuttaa oppilaan niihin etuihin, jotka ovat suodut maamme ylhäisemmistä kansakouluista lasketuille oppilaille.
§ 17.
Kustannukset kysymykseen tulevasta kuljetuksesta tahi laitoksen hoidossa olleiden oppilasten poislähettämisestä suoritetaan vankihuoneiden ja vankienhoidon menosääntöön vankien kuljetusta ja hoitoa varten otetuista määrärahoista.
§ 18.
Milloin alaikäinen, joka tuomioistuimen määräyksestä on yleiseen kasvatuslaitokseen otettava, asianomaisen viraston toimesta sinne saatetaan, pitää mainitun viraston antamaan passitukseen oleman liitettynä seuraavat asiakirjat:
1:o tuomioistuimen päätös;
2:o papintodistus, osoittava pojan kodon, syntymäpaikan, -päivän ja -vuoden, vanhempain nimen ja ammatin, kuin myös tiedon siitä, onko häntä rokotettu taikka ei;
3:o lääkärintodistus, osoittava, josko poikaa vaivaa tarttuva tahi muu tauti taikka semmoinen ruumiin virhe tahi hengen heikkous, joka estää häntä ottamasta osaa siihen kouluopetukseen ja niihin ruumiintöihin, joita laitoksessa harjoite-taan, sekä
4:o selvitys pojan kodista, koulunkäynnistä ja edellisestä toiminnasta, kuin myös yleisesti niistä seikoista ja vaikutuksista, joiden alaisina hän on elänyt ja kasvanut.
Jollei sanottuja asiakirjoja ilman ajanviivytystä ole hankittavissa, on alaikäinen kasvatuslaitokseen passitettava, odottamatta näitä asiakirjoja, jotka sittemmin, sitä myöden kuin niitä hankitaan, ovat kiireimmittäin laitokseen lähetettävätsen viranomaisen toimesta, joka passituksen on antanut, paitsi lääkärin todistusta siinä tapauksessa, ettei alaikäinen ole ollut lääkärin tutkittavana. Mainitussa tapauksessa on laitoksen johtajan, vastaanotettnansa alaikäisen, ryhtyminen toimeen, että lääkäri hänen tutkii. Pitäen passituksessa oleman mainittuna, josko lääkäri hänen on tutkinut.
§ 19.
Jos vaivaishoitohallitus tahi yksityinen henkilö, jolla on isäntä- tahi hoitomiesvalta pahantapaisen pojan yli, haluaa saada häntä otetuksi laitokseen kasvattamista ja hoitoa varten, antakoon hakemuksen siitä asianomaiselle Kuvernöörille, joka ynnä oman lausuntonsa asiassa lähettää hakemuksen Vankeinhoitohallitukseen, jonka vallassa on, laitoksen hoitajaa kuultuaan, siihen antaa myönnytyksensä tahi kieltonsa. Mainittuun hakemukseen pitää olla liitettynä seuraavat asiakirjat..
Kuitenkin myöntäköön Vankeinhoitohallitus esiintyvissä säälin-alaisissa tapauksissa helpoitusta siihen mitä tässä kohdassa on säädetty, jollei vaivaishoitokunta tahi kunnallisvirasto ole lain mukaan velvollinen pitämään huolta pojan elatuksesta.
§ 20.
Sittekuin poika on jätetty laitokseen, on hänestä tunnusmerkit ja valokuva otettava. Sama on myöskin tehtävä, jos mahdollista, häntä laitoksesta laskettaessa.
§ 21.
Poika, joka tuomioistuimen määräyksestä laitokseen otetaan, on, säädännön mukaan 6 luv. 1 §:ssä Joulukuun 19 p. 1889 annetussa armollisessa asetuksessa rangaistusten täytäntöönpanosta, jos mahdollisuutta siihen on olemassa, laitoksesta annettava sopivaan yksityiseen kotiin, siellä laitoksen katsannon alaisena kasvatettavaksi, jollei poikaa, ijän, pahanelkisyyden tahi muiden seikkain vuoksi, katsota paremmin hoidettavaksi laitoksessa.
§ 22.
Kun oppilas annetaan kasvatettavaksi yksityiseen kotiin, on laitoksen ja niiden kasvatusvanhempain kesken, jotka hänen ottavat hoitaaksensa, tehtävä kirjallinen sopimus, sisältävä sen ruokarahamäärän, minkä laitos sitoupi maksamaan, ynnä määräyksen oppilaan koulu- ja työopetuksesta ja niistä muista velvollisuuksista, joiden alaisina kasvatusvanhemmat ovat; ja pitää määrätty ylössanomisen aika kasvatus- vanhemmille säädettämän, mutta laitokselle jätettämän valta, jos kasvatuskoti toisessa tai toisessa suhteessa havaitaan tarkoitustansa vastaamattomaksi, milloin hyvänsä ilman edelläkäypää ylössanomista, ottaa oppilaan takaisin laitokseen.
Jos oppilas havaitaan näytetyn etevän taipumuksen vuoksi, joka kasvatusvanhempain luona ei saata tulla kehitykseen, olevan laitoksessa opetettava, otettakoon hän myöskin ilman edellä käypää ylössanomista laitokseen takaisin.
§ 23.
Kasvatusvanhempia valitessa on erityinen paino, paitsi kristilliseen ja vakavaan mielen laatuun niissä henkilöissä, jotka ottavat oppilaan hoitoonsa, pantava siihen, että oppilas heillä saa terveellisen ja riittävän ravinnon ja että hänelläon tilaisuutta koulunkäymiseen ja semmoisen työn harjoittamiseen, joka on hänelle hyödyksi elatuksensa hankkimiseen vastaisuudessa.
§ 24.
Laitoksen johtaja on velvollinen aika ajoin joko kirje- vaihdolla taikka, milloin tarve sitä vaatii, tarkastamisella laitoksen puolelta hankkimaan luotettavia tietoja kasvatus- kodoista ja lasten hoidosta niissä. Ollen senlainen tarkastus vähintäänkin joka puoli vuosi kussakin kodissa tehtävä, vuorotellen johtajan ja opettajan kautta.
25.
Ne oppilaat, jotka oleskelevat laitoksessa saavat siinä koulu- ja työ-opetusta, täydellisen ravinnon ja vaatetuksen kuin myös sairauden tapahtuessa tarpeellisen lääkärinhoidon. Kaikki oppilaat, jotka ovat annetut yksityisiin kotoihin hoidettaviksi, kokountukoot hoitajainsa kanssa, johtajan kutsumuksesta, kerran kesäkuukausina laitokseen yhteistä näyttämystä varten ja siellä korkeintain kolmena päivänä katselemaan laitosta sekä johtajan määräyksen mukaan ottamaan osaa laitoksen oppilasten harjoituksiin. Heidän elantonsa sillaikaa maksaa laitos.
§ 26.
Laitoksessa tahi sen tarkastuksen alaisena pysyy oppilas niin kauvan kuin Vankeinhoitohallitus katsoo sen tarpeelliseksi hänen kasvattamiseensa niiden tietojen perustuksella hänen käytöksestänsä ja kehityksestänsä, joita johtaja on antanut taikka Vankeinhoitohallitus muuten on saanut, ei kuitenkaan pidemmän aikaa kuin että hän on täyttänyt 18 vuotta, taikka, hoitomiehen suostumuksella, siksi kunnes hän on täyttänyt 20 vuotta.
§ 27.
Jos oppilas, jota laitoksessa hoidetaan, pidemmän aikaa on itsensä hyvin käyttänyt, saattaa johtaja, ennenkuin hän lopullisesti laitoksesta lasketaan, sallia hänen jonkun aikaa saada työ- eli ammattipaikan jonkun luotettavan henkilön luona, siten totuttaaksensa häntä käyttämään laajempaa vapautta. Mutta jos hän sen jälkeen osoittaa taipumusta pahoihin tapoihin tahi huikentelevaisuutta käytöksessään, on hän viivyttelemättä takaisin laitokseen otettava.
§ 28.
Ennenkuin oppilas lasketaan laitoksesta, on hänelle, jos mahdollista, laitoksen toimen kautta hankittava pysyväinen työ- eli ammattipaikka luotettavan isännän luona.
§ 29.
Laitoksesta lähtevän oppilaan on, johtajan harkinnon mukaan, joko sallittava yksin matkustaa taikka tulee häntä seurata joku laitoksen palvelusväestä tahi muista oppilaista elikkä muu johtajan sitä varten puhuttelema henkilö.
Jos oppilas luullaan yksin saattavan lähteä määrä- paikkaansa, on hänelle kuitenkin toimitettava vapaa matka valtionrautateillä määräpaikkaa lähimmälle rautatie- asemalle, jonka ohessa yksinkertainen eväs on hänelle laitoksesta annettava siksi ajaksi, kuin katsotaan matkalla kuluvan.
Oppilaalle, jota laitoksesta seuraa matkakumppani, on myöskin eväs matkalle annettava.
§ 30.
Sittekuin oppilas on laitoksesta lähtenyt, tulee johtajan kahtena lähimpänä seuraavana vuonna koettaa hankkia hänelle tukea joltain, mieluummin paikkakunnalla asuvalta soveliaalta henkilöltä, sekä hänen, oppilaan isännän tahi muun henkilön kautta vuosittain määrätyillä ajoilla hankkia luotettava tietoja oppilaan käytöksestä ja elämästä.
§ 31.
Mitä 28, 29 ja 30 §:ssä on määrätty, on soveliaissa osissa noudatettava myöskin oppilaan suhteen, joka on annettu hoidettavaksi yksityiseen kotiin.
§ 32.
Jokaisena sunnuntai- ja juhlapäivänä tulee johtajan pitää tointa jumalanpalveluksen pitämisestä laitoksessa, jonka ohessa aamu- ja ehtoorukouksia on oppilasten kanssa joka päivä pidettävä.
Milloin soveliaasti niin saattaa tapahtua, valmistettakoon oppilaille tilaisuutta ottamaan osaa yleiseen jumalan palvelukseen läheisessä kirkossa.
§ 33.
Kerran vuodessa pitää laitokseen otettuja ripillä käymättömiä oppilaita, jotka ovat nauttineet tarpeellista opetusta ja tulleet ripille laskemista varten sopivaan ikään, valmistettaman ensimmäiseen Herran pyhälle ehtoolliselle käymiseensä jonkun tähän toimitukseen suostuneen pappismiehen kautta, jonka jälkeen mainittu pappismies laskee ripille ne oppilaat, jotka siksi katsotaan valmistuneiksi.
§ 34.
Kaiken, niin koulu- kuin työopetuksenkin, pitää etupäässä tarkoittaman oppilasten kasvattamista ja kehittämistä kelvollisiksi työn tekiöiksi, herättämällä heissä rakkautta totuuteen ja oikeuteen sekä halua työhön ja rehelliseen itsensä elättämiseen.
§ 35.
Kouluopetusta, jonka laveuden ja oppiaineiden suhteen tulee käsittää ylhäisemmän kansakoulun oppimäärän, annetaan sillä tavalla ja niinä aikoina, kuin Vankeinhoitohallitus ja johtaja määräävät, siten että koulu-opetus viikolla soveliaasti vaihettelee ammatti-opetuksen kanssa.
§ 36.
Oppilasten, jotka joko laitoksessa taikka ennen sinne tuloansa ovat läpikäyneet kansakoulun oppimäärän, pitää, niin pitkälle kuin mahdollista, saada jatko-opetusta, joka etupäässä tarkoittaa opitun kertaamista ja täydentämistä sekä jossainmäärässä semmoisten uusien tietojen opettamista, jotka käytännöllisessä elämässä ja oppilasten toimeen tuloon vastaisuudessa ovat tarpeelliset.
§ 37.
Niinä aikoina, jolloin muut työt sen myöntävät, harjoitetaan niitä oppilaita laulussa, joilla siihen on taipumusta.
§ 38.
Työ-opetus käsittää maanviljelystä ja puutarhan hoitoa sekä puuveistelyä ja sepän työtä, ja antavat sitä ne katsastus- miehet tahi muut henkilöt, jotka sitä varten ovat otetut. Sitä myöden kuin laitoksen liike ja oppilasten kehitys sitä vaatii, opetetaan heitä myöskin muissa ammateissa, niinkuin räätälin, suutarin, läkkisepän, kammantekiän, harjantekiän ja kirjansitojan ammateissa, jota paitsi heitä, johtajan määräyksestä, käytetään laitoksessa esiintyvissä talous- askareissa.
§ 39.
Veistelyn tulee, paitsi oppilasten muoto- ja kauneuden aistin kehittämistä, tarkoittaa herättämistä oppilaissa yleistä kätevyyttä ja taitavuutta valmistamaan senlaisia työkaluja, joita maanviljelyksessä ja puutarhanhoidossa sekä talouden töissä tarvitaan, jonka ohessa oppilasta, jolla on suurempi taipumus erinäisiin ammatteihin, opetettakoon laitoksessa, niin pitkälle kuin mahdollista on, niihin ammatteihin.
§ 40.
Oppilaita on tarkoin valvottava niin päivillä kuin öilläkin ja totutettava järjestykseen, puhtauteen, ahkeruuteen ja hyviin tapoihin.
§ 41.
Kesällä noustaan kl. 5-5.30 ja talvella kl. 6 aamulla, paitsi sunnuntaina ja juhlapäivinä, jolloin oppilaat herätetään kl. 7.
Maata menevät oppilaat kesä-aikana kl. 9-10 sekä talvella kl. 8-8.30 j. p.
Päivällä noudatetaan sitä järjestystä, minkä Vankeinhoito- hallitus, laitoksen johtajan tekemän ehdotuksen mukaan, eri vuoden ajoiksi on määrännyt.
Kuitenkin saa johtaja, oleviin oloihin katsoen, oppilasten eduksi, myöntää tilapäisiä poikkeuksia tämän pykälän määräyksistä.
§ 42.
Mitä järjestykseen muuten tulee oppilasten nousun ja levolle menon suhteen kuin myös aterioidessa ja käynnissä kouluun tahi työhön, noudatettakoon johtajan antamia määräyksiä.
§ 43.
Kaikki oppilaille tulevat ja heiltä menevät kirjeet annetaan johtajan luettaviksi; hänen vallassansa on määrätä, onko kirje edemmäksi menevä vai hävitettävä.
§ 44.
Oppilasten sukulaiset tahi muut, jotka heistä pitävät, käykööt, laitoksen johtajan myönnytyksellä, oppilasten luona, korkeintain kerran kuukaudessa, ja noudatettakoon näissä käynneissä niitä likempiä säännöksiä, joita johtaja katsoo tarpeelliseksi määrätä.
Jollei näitä säännöksiä käynneissä noudateta tahi jos käynneistä havaitaan haitallisia seurauksia lasten kasvatukseen, kieltäköön ne johtaja pidemmäksi tai lyhemmäksi aikaa.
§ 45.
Oppilaat ovat kielletyt vastaan ottamasta ja pitelemästä rahoja, tahi, johtajan tietämättä ja myöntämättä, muita esineitä, olkootpa sitte leikkikaluja, ruokatavaroita, koulutarpeita j.n.e. ja ovat siis ne rahat ja lahjat, joita vanhemmat, sukulaiset tahi muut henkilöt tahtovat antaa oppilaille, jätettävät johtajalle tahi sille henkilölle, jonka luoksi hän neuvoo.
Ne rahat, joita oppilaat mainitulla tavalla saavat, kirjoitetaan kirjaan, ja hoitaa niitä laitoksen johtaja, ja saapi niitä, jos niin tahdotaan, hänen harkintonsa mukaan, käyttää semmoisten esineitten ostoon, joita oppilasten sallitaan pitää, heidän ollessansa laitoksessa.
Jos jonkun oppilaan säästö yllämainituista rahoista vuoden lopussa nousee vähintäänkin viiteen markkaan, ovat ne rahat johonkin säästökassalaitokseen pantavat, siellä korkoa kasvaviksi, kunnes oppilas lasketaan Iaitoksesta.
§ 46.
Oppilas, joka kuukauden ajan on itsensä hyvin käyttänyt sekä osoittanut ahkeruutta ja uutteruutta, saakoon kuukauden lopussa säästörahan, joka harkinnon mukaan nousee vähintäänkin viiteenkymmeneen penniin ja korkeintaan yhteen markkaan. Mitä näiden säästörahain hallintoon ja käyttämiseen tulee, on siitä voimassa, mitä edellisessä § on säädetty. Kun oppilas lasketaan laitoksesta, tulee johtajan lähettää hänen säästörahansa asianomaiselle maistraatille tahi kunnallis-lautakunnalle hänen kotipaikallansa, hänelle annettaviksi. Jos hän kuolee, ennenkuin hän on laitoksesta laskettu, lankeavat hänen säästörahansa laitokselle.
§ 47.
Pidemmän ajan hyvästä käytöksestä, ahkeruudesta ja hyvistä pyrinnöistä saattaa oppilaille antaa muitakin palkinnoita, niinkuin lisättyä luottamusta, että hänen nimensä kirjoitetaan kunniataululle ynnä siihen kuuluvat etuoikeudet ja että hän valitaan järjestysmieheksi.
§ 48.
Oppilasta, joka on laitoksesta karannut taikka tehnyt itsensä vikapääksi annettujen määräyksien laiminlyömiseen tahi rikkomiseen taikka laiskuuteen, tottelemattomuuteen, epäsiveellisyyteen tahi muuhun pahuuteen, ojennettakoon hairauksen laadun mukaan yhdellä tai useammalla allamainituista rangaistuksista, nimittäin:
1:o isomman tai vähemmän osan menettämisellä ennen voitetuista eduista tahi palkinnoista;
2:o niiden vapauksien ja etujen supistamisella, joita oppilaille yleisesti on suotu;
3:o ravinnoon vähentämisellä tahi erityisten ateriain lakkauttamisella;
4:o kovalla makuusialla;
5:o soveliaalla ruumiin rangaistuksella;
6:o enemmän tai vähemmän täydellisellä eroittamisella, ei kuitenkaan päälle neljäntoista päivän kerrallaan, muista oppilaista sekä työnaikana, aterioina ja muina vapaa-aikoina, kuin myös yöllä; kuitenkaan ei pimeätä koppia saa tässä käyttää,ja on muuten kaikkia rangaistuksia sovellettava niin, ettei ne tärvele rangaistun terveyttä.
Kaikki nämät rangaistukset, joihin johtaja yksissä neuvoin opettajan tahi kirjanpitäjän kanssa virheentehneen oppilaan tuomitsee, ovat kirjoitettavat rangaistuspäiväkirjaan.
§ 49.
Jos oppilas tärvelee laitoksen kalustoa tahi muuta omaisuutta ja jos se tapahtuu törkeästä huolimattomuudesta tahi pahuudesta, palkitaan vahinko, harkinnon mukaan, joko osittain tahi kokonaisuudessaan oppilaan laitoksen tallessa olevista varoista.
§ 50.
Se henkilö, joka laitokseen takaisin tuo sieltä karanneen oppilaan, saa laitokselta palkinnoksi kymmenen markkaa, paitsi korvausta kulungeistaan.
§ 51.
Oppilasten tulee saada yksinkertaista, mutta terveellistä ja riittävää ravintoa, ruokajärjestyksen mukaan, minkä Vankeinhoitohallitus yksissä neuvoin Lääkintöhallituksen kanssa vahvistaa.
Sairauden kohtauksissa noudatetaan sitä ruokajärjestystä, minkä lääkäri määrää.
§ 52.
Jokaisen oppilaan, jota laitoksessa hoidetaan, tulee olla varustettuna kahdella pukumella, pyhävaatteilla ja arkivaatteilla, joihin kumpaankin kuuluu housut, liivit ja takki, kuin myös päällystakki talveksi, 3 paitaa, 3 paria sukkia, kengät puupohjilla sekä 1 pari saappaita lyhyillä varsilla talveksi kuin myös soveliailla litseillä varustetut päähineet suveksi ja talveksi.
Talvipuvun pitää oleman valmistetun sarka- tahi muusta helppohintaisesta villakankaasta.
Käytettäväksi talvis-aikana ulkotöissä metsässä tahi muualla syvässä hangessa pitää sitä paitsi muutamia pitempi-vartisia saapasparia oleman käytettävissä.
§ 53.
Poislähtevä oppilas, joko häntä sitte on hoidettu laitoksessa tahi yksityisessä kodissa, on varustettava päästö- todistuksella, jonka johtaja allekirjoittaa ja jossa mainitaan myöskin oppilaan ammattitaito; mutta syytä, miksi hän on tullut laitoksen hoitoon, älköön siinä mainittako. Paitsi pyhäpukunsa, saa poislähtevä oppilas laitoksesta toisen täydellisen uuden pukuimen ynnä siihen lisäksi 2 paitaa, 2 paria sukkia, 1 lakin ja 1 parin saappaita.
§ 54.
Oppilasten laitokseen tullessa myötä tuodut vaatteet lankeavat laitokselle ja käytetään soveliaalla tavalla sen tarpeisiin.
§ 55.
Laitoksen kaikkien virkamiesten ja palveliain tulee:
1:o noudattamalla kristillistä mielenlaatua ja vakavuutta, kohdella oppilaita rakkaudella ja sekä käytöksessä ja elämässä että velvollisuuksiensa täyttämisessä olla heille hyvänä esimerkkinä ja esikuvana;
2:o itsekunkin kohdastansa ahkeroita että laitoksen tarkoitusta edistetään ja että kaikkea semmoista, joka saattaa vaikuttaa häiritsevästi tai haitallisesti laitoksen toimintaan, sieltä poistetaan.
§ 56.
Johtaja on laitoksen esimies. Semmoisena tulee hänelle paikalla pääkatsanto laitoksen ja sen palvelusväen yli sekä isäntävalta kaikkien laitoksessa hoidettavien tahi sen katsannon alaisten oppilasten yli. Muuten on johtaja velvollinen ...
§ 57.
Opettajan tulee ...
§ 60.
Laitokseen otetun lääkärin tulee:
1:o kerran joka kuukaudessa käydä laitoksessa ja silloin kaikissa sen huoneissa ja lähinnä niiden ulkopuolella katsoa että sitä, mikä johtaa tautien estämiseen ja terveyden säilyttämiseen, noudatetaan;
2:o tarkoin tutkia jokaisen äsken tulleen oppilaan terveyden tilaa ruumiin ja hengen suhteen kuin myös hänen työvoimiansa, ja mitä siinä havaitaan ilmoittaa johtajalle;
3:o antaa määräyksiä sairasten hoidosta sekä säästäväisyyttä noudattaen määrätä tarpeellisia lääkkeitä ja erinäistä ravintoa niille, joille tavallinen ruoka olisi vahingollista;
4:o käydessään laitoksessa antaa, tarpeen mukaan, lääkärin apua sairaille laitoksen palvelusväessä;
5:o asunnossaan ottaa vastaan sairaita laitoksen oppilaita ja muuten sekä suusanalla että kirjallisesti antaa johtajalle neuvoja laitoksen terveys- ja sairashoidossa; sekä
6:o sairauden tapahtuessa, jos tarpeellista on, useamminkin kuin kerran kuukaudessa käydä laitoksessa.