Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
matkustaja-höyrylaivoista.
Annettu Helsingissä, 27 p:nä Maaliskuuta 1890.
Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m. Teemme tiettäväksi: Suomen Senaattimme alamaisesta esityksestä ja myöskin maan Kenraalikuvernöörin kehoitukseen katsoen olemme Me nähneet hyväksi matkustaja-höyrylaivoista Armossa säätää ja määrätä seuraavaisesti:
Matkustaja-höyrylaivain rakennuksesta ja varustuksesta.
1 §.
Matkustaja-höyrylaivat jaetaan:
a) Merta-kulkeviin höyrylaivoihin
1 :stä luokkaa, merenkulkua varten kaikilla merillä ja kulkuvesillä; ja
2:sta luokkaa, merenkulkua varten ulkopuolella saaristoa Suomen- ja Pohjanlahdissa sekä kaikkiin Itämeren, Belttien ja Kattegatin satamiin.
b) Ranta-höyrylaivoihin, joiksi luetaan kannelliset höyrylaivat, aiotut käytettäviksi sisä- ja ulkosaaristossa sekä Suomenmaan rannikkoja pitkin taikka saaristossa Suomen satamain ja Pietarin välillä kuin myöskin maan järvillä.
c) Höyrypursiin, joilla ymmärretään kannellisia tahi kannettomia aluksia,joitä käytetään ainoastaan määrätyillä niitten katsastuksessa ilmoitetuilla kulkuväylillä sisäsaaristossa tahi järvillä sekä joilla ja kanavilla, jos katsastajat tutkivat alusten vastaavan tarkoitustaan.
2 §.
Matkustajahöyrylaivan pitää olla niin rakennettu, kokoon liitetty ja varustettu, että se, kulkuveden eri laatuun katsoen, turvaa henkeä ja omaisuutta. Merta-kulkevain ja ranta-höyrylaivain pitää olla täysikannelliset sekä niinkuin kannellisten höyrypursienkin, jos laivat ovat rakennetut raudasta tahi puusta rautapanttureille, varustetut vähintään kahdella vedenpitävällä rautalaipiolla, ja isompien laivojen sitä paitsi niitten pituuden mukaan sovitetulla määrällä täysi- tahi puolilaipioita. Kaikissa vedenpitävissä laipioissa tulee olla vesireijät tiiviisti sulkeutuviila venttiileillä eli ranoilla, joita kannelta voidaan aukaista ja sulkea. Jos laivalla on luokka "Bureau Veritas'issa" tahi "Englannin Lloyd'issa", on se runkoon nähden hyväksyttävä sitä kulkuvettä varten, jonka sen luokka ilmoittaa.
Mertakulkevissa höyrylaivoissa pitää olla vähintään kaksi mastoa ja ranta-höyrylaivoissa vähintään yksi masto, jonka ohessa niitten tulee olla varustettuina sellaisilla purjeilla, että laiva, jos koneisto joutuu epäkuntoon, voipi pysyä hanka-tuulessa (piilivinnissä) ja kääntää myötä tuulen.
Jos laivalla aiotaan ylläpitää säännöllistä talviliikettä Suomen satamaan, pitää sen oleman tehty taatusti hyvistä aineksista, niin rakennettu, kuin vaaditaan luokan saamiseksi "Englannin Lloyd'issa tahi "Bureau Veritas'issa", erittäin vahvennettu jään murtamista varten, ylirakennettu keulasta perään, niin että välikansi voidaan lämmittää, sekä varustettu kahdenkertaisella pohjalla ainakin kone- ja pannuruuman alla ja vähintään viidellä vedenpitävällä laipiolla, jotka ovat niin sovitetut että, jos kaksi ruumaa täyttyy vedellä, muu tiivis osa laivasta saattaa kannattaa kokonaisuutta.
3 §.
Mitä Suomen kauppalaivain varustamisesta laivan nimen ja kotipaikan sekä syvällyksen merkitsemisellä on erittäin säädetty, olkoon soveltuvissa kohdin voimassa myöskin matkustaja-höyrylaivoihin nähden.
4 §.
Matkustaja-höyrylaivan koneiston pitää oleman tehty hyvistä aineksista ja tulee sillä olla kylläksi vahvuutta ja lujuutta voidaksensa tarpeellisella vakuudella kestää sitä voimaa, jonka alaiseksi koneisto joutuu.
Matkustaja-höyrylaivain höyrypannujen rakennuksesta ja varustuksesta olkoon voimassa, mitä siitä asetuksessa 11 p:ltä Huhtikuuta 1888 höyrypannuista on säädetty.
5 §.
Kaikkien matkustaja-höyrylaivoissa olevien putkien, jotka höyrypannusta tahi höyrykoneesta ovat johdetut laidoituksen lävitse alipuolelle lastilinjaa, tulee olla varustetut ranoilla eli venttiilelllä laivan rungossa, jonka ohessa lalvan laitaan kiinteän kannen alle asetettujen akkunaventtiilien pitää oleman sisäpuolelta varustetut tarpeellisilla suojakansilla metallista.
6 §.
Höyrylaivoissa ja höyryveneissä pitää olla varakappaleita semmoisiin koneiston osiin, jotka ovat enimmin kulutukselle tahi särkymiselle alttiina, sekä tarpeellisia työaseita ja aineksia pienempien vajavuuksien korjaamista varten koneistossa ja laivassa.
7 §.
Merta-kulkevassa höyrylaivassa pitää olla:
a) kaksi tahi useampaa tarpeellisilla lisäkapineilla varustettua pelastusvenettä, jotka ovat niin isot, että kaikkiin yhteensä mahtuu istumaan, paitsi ohjaamiseen tarvittavaa miehistöä, vähintään kolmekymmentä prosenttia laivalle myönnetystä korkeimmasta matkustajain luvusta, sekä niin laitetut, että ne vesisupussa kantavat kuormituksen, joka vastaa kahdeksaa kilogrammaa kutakin veneesen mahtuvaa henkilöä kohti;
b) kuusi tahi useampaa henkipoijua, joilla vedessä rauta- painoilla koetettaissa 24 tunnin aikana on vähintään 8,5 kgrn kantovoima kullakin, sekä pelastusvöitä hyväksi tunnettua tekoa ja 5 kgrn kantovoimainen kukin, koko sitä matkustaja- määrää varten, joka laivaan saadaan ottaa;
c) yksi tyhjennyspumppu ja peilaustorvi jokaiseen laivan ruumaan, sekä yksi donkey pumppu, jolla vettä voidaan pumputa suoraan laivan eri ruumista ja jota sen ohessa pitää voitaman käyttää paloruiskuna, jonka vuoksi sen tulee olla varustettuna pumppuun kiinniruuvattavalla ja niin pitkällä letkulla, että se ulottuu laivan vantaisin asti;
d) kannen ylipuolelle asetettu, omalla torvijohdolla ja letkulla varustettu sekä käsivoimalla käytettävä kiinteä pumppu, jolla nostetaan vettä merestä ja jota myöskin sopii käyttää paloruiskuksi;
e) vähintään kolme pienempää kannettavaa paloruiskua ynnä tarvittava määrä vesipytsyjä ja köysiluutia;
f) vähintään kaksi kompassia deviatsionitaulujen kanssa, jotka asian-ymmärtävä henkilö siksi vuodeksi on tehnyt, yksi venekompassi, yksi deviatometrija muita merenkulkuun tarvittavia keinokaluja sitä kulkuvettä myöten, johon laiva on määrätty, sekä kansainväliseen signaalijärjestelmään kuuluvia lippuja ja lyhtyjä; ja
g) kaksitoista tahi useampia signaalirakettia, yhtä monta signaalivalkeaa ja yksi kanuuna ynnä ruudin ja tarve- aineitten kanssa vähintään 20 tyhjää laukausta varten, ne signaalikapineet mertakulkevaa höyrylaivaa varten, jotka ovat säädetyt Armollisessa julistuksessa 11 p:ltä Kesäkuuta 1880 siitä, mitä on vaariin-otettava laivain yhteensattumisen estämiseksi merellä, sekä muita laivan suuruuden mukaan sovellettuja tarpeellisia tarvekaluja, niinkuin ankkureja, kettinkejä ja kiinnitystouveja y. m. sekä ainakin yksi viisikiivuinen jiina ja kaksi nelikii-vuista taljaa.
8 §.
Matkustaja-höyrylaivassa, joka ylläpitää säännöllistä talviliikettä Suomen satamaan, pitää, edellisessä §:ssä lueteltujen tarvekapineitten lisäksi, olla:
kaksi keveää pienenläntää venettä tahi ruuhta, joitten pohjat ovat peitetyt sinkki- tahi muulla metallilevyllä ja anturoilla varustetut;
12 pitkää jääsahaa;
" tuuraa;
" jäähakaa;
" kirvestä;
2 varppiankkuria eli jääharkkia;
1 vipuruuvi;
2 kymmenen tuuman paksuista 14 jalan parrua;
3 taskukompassia;
2 varapurjetta ja 1 varariuku, jääkenkiä kolmellekyminenelle prosentille matkustajain luukumäärästä;
12 paria suksia piikkisauvoineen;
3 " luistimia; ja pitää muuten ne veneet, joilla puheenalaiset laivat 7 §:n a) kohdan mukaan ovat varustettavat, oleman tehdyt tammesta tahi muusta kovasta puunlajista sekä lasketut mahduttamaan vähintään kuusikymmentä prosenttia laivalle määrätystä korkeimmasta matkustajain lukumäärästä.
9 §.
Ranta-höyrylaivassa pitää olla:
a) yksi tahi useampia asianmukaisesti varustettuja veneitä, jotka ovat niin isot, että 20%:ia laivalle sallitusta korkeimmasta matkustajain lukumäärästä, ohjausmiehistöä lukuun ottamatta, saattaa niihin mahtua istumaan, sekä siten laitetut, että ne vesisupussa voivat kantaa saman henkilömäärän, 7 §:n a) kohdassa ilmoitetun laskun mukaan;
b) vähintään neljä henkipoijua sekä pelastusvöitä sitä matkustajamäärää varten, jonka laiva on oikeutettu mukaansa ottamaan, kumpikin laji pelastuskaluja sitä laatua ja kantovoimaa kuin 7 §:n b) kohdassa on määrätty;
c) yksi tyhjennyspumppu kuhunkin ruumaan sekä senlaatuinen peilaustorvi kuin 7 §:n c) kohdassa mainitaan;
d) yksi kiinteä pumppu, semmoinen kuin tässä edellä 7 §:n b) kohdassa on kerrottu;
e) vähintään yksi kannettava paloruisku sekä tarpeellinen määrä vesipytsyjä& ja köysiluutia;
f)yksi peränpito-kompassi deviatsionitaulun kanssa; sekä g) signaalilaitteita y. m. niinkuin 7 §:n g) kohdassa on säädetty.
10 §.
Mitä höyrypursien varustukseen tulee, olkoon asianomaisten katsastusmiesten asiana kultakin purrelta, erittäin sen ilmoitettuun tarkoitukseen ja kulkuveden laatuun katsoen, määrätä, mitkä ranta-höyrylaivoille tässä asetuksessa määrätyt hengenpelastus- ja palonsammutus- sekä muut tarvekalut ovat sellaisia, että ilman niitä voidaan toimeen tulla; kuitenkin niin, että jokaisessa semmoisessa höyrypurressa pitää löytyä:
a) kaksi paria tarpeeksi isoja airoja taikka, jos höyrypurtta ei voi airoilla ohjata tahi jos se on kannellinen, vähintään yksi vene tarpeellisine lisäkapineineen;
b) tyhjennyspumppu;
c) kaksi, kolme tahi neljä senlaatuista henkipoijua, kuin ylempänä höyrylaivoista sanottu on, sekä pelastusvöitä vähintään kahdellekymmenelle prosentille purrelle sallitusta matkustajain määrästä;
d) tarpeellinen määrä pytsyjä ja köysiluutia;
e) edellä mainitussa Armollisessa julistuksessa 11 p:ltä Kesäkuuta 1880 merta-kulkeville höyrylaivoille määrätyt signaalilyhdyt, joitten valo pimeänä yönäja selkeällä ilmalla ei kuitenkaan tarvitse näkyä kauemmaksi kuin yhden Englannin meripeninkulman päähän; sekä
f) muita höyrypurren suuruuden mukaan sovitettuja tarvekaluja, niinkuin ankkureja, kettinkejä, kiinnitystouveja y. m. Kannellisen höyrypurren pitää sen lisäksi olla varustettuna:
g) tyhjennyspumpulla joka ruumaan; ja
h) pienemmällä kannettavalla paloruiskulla.
11 §.
Ylempänä säädettyjen veneitten pitää oleman ylös- ripustettuina teevertteihin sekä, niinkuin kaikkien hengen- pelastus- ja palonsammutus-kalujen, alati täysin hyvässä kunnossa, sopiviin paikkoihin sijoitettuina sekä kohtipäiseen käyttämiseen valmiina; höyrypursille eräissä tapauksissa määrätyitä veneitä saatakoon kuitenkin ottaa perässä vedettäviksi taikka myöskin salongin- tahi teltankatoille sijoitettaviksi, jos semmoisia löytyy ja ne ovat siihen tarkoitukseen tarpeeksi vahvat.
12 §.
Jos puita käytetään polttoaineeksi, on laivan savutorvi varustettava joko säenverkolla taikka muulla semmoisella laitoksella, jota siltojen alta tahi läheisten tulen-ottavain esineitten ohitse kuljettaissa voidaan käyttää näitten suojelemiseen sytytykseltä savutorvesta tulevien säkenien kautta.
Yli- ja alipäälliköistä sekä koneenkäyttäjistä.
13 §.
Merta-kulkevan matkustaja-höyrylaivan sekä niitten muuten rantahöyry-laivain luokkaan luettujen matkustaja-höyry- laivain päällikön, jotka Laatokan järvellä harjoittavat liikennettä Wenäjän satamiin, pitää olla säädetyn merikapteinin-tutkinnon suorittanut ja tuoda esiin Polyteknillisesta opistosta tahi jostakin maan teollisuus- koulusta saatu todistus siitä, että hän tuntee perusteet höyryn käyttämiselle liikevoimana sekä omaa tietoja meri-höyry- koneista ja pannuista ynnä niitten kokoonpanosta ja hoidosta.
Päällikkyys ranta-höyrylaivalla, paitsi edellisessä kohdassa mainituilla, saadaan uskoa sille, joka on suorittanut kauppalaivurin-tutkinnon ja tuo esiin semmoisen todistuksen asianomaisesta oppilaitoksesta kuin edellisessä kohdassa sanottu on.
Kelpaavainen pienemmän höyrypurren päälliköksi olkoon jokainen hyvä-maineinen henkilö, joka on taitava meri- miehen-ammatissa sekä tuo esiin paikkakunnan katsastus- miesten antaman todistuksen siitä, että hän tietää mitenkä kone pannaan käymään, seisautetaan ja peräytetään (pakataan) sekä varoventtiiliä ja vedenkorkeutta höyry- pannussa silmällä pidetään, kuin myöskin voimassa olevat säännökset siitä, mitä on vaariin-otettava laivain yhteen- sattumisen estämiseksi merellä. Mutta jos höyrypursi on niin iso, että sen toimitetussa katsastuksessa on tutkittu voivan ottaa mukaansa 100 matkustajaa tahi enemmän, olkoon sen päällikkyyden suhteen voimassa mitä lähinnä-edellisessä kohdassa ranta-höyrylaivoista on säädetty.
14 §.
Merta-kulkevilla matkustaja-höyrylaivoilla pitää oleman alipäällikköinä yksi ensimmäinen perämies ja yksi toinen perämies; toisen luokan höyrylaivoilla olkoon kuitenkin toisen perämiehen sijassa pitkiluotsi, joka täyttää lähinnä-seuraavassa §:ssä määrätyt ehdot.
Ranta-höyrylaivoilla on alipäällikkönä perämies.
15 §.
Merta-kulkevan höyrylaivan ensimmäisen perämiehen tulee olla perämiehen-teon suorittanut.
Merta-kulkevan höyrylaivan toisen perämiehen ja ranta-höyrylaivan perämiehen pitää olla vähintään aliperämiehen-tutkinnon suorittanut.
Voidaksensa tulla alipäällikkökuntaan merta-kulkevalla höyrylaivalla luetuksi vaaditaan pitkiluotsilta:
a) vähintään kahden vuoden meripalvelus ulkomaan-matkalla tahi Itämerellä;
b) kahdentoista kuukauden harjoitus pitkiluotsina tahi luotsin-oppilaana sillä kulkuväylällä, jossa hän tulee luotsaamaan;
c) semmoinen todistus sen kulkuväylän tuntemisesta, jossa hän tulee luotsaamaan, kuin säädetään Armollisessa julistuksessa 15 p:ltä Toukokuuta 1867, millä ehdoilla semmoinen yksityinen, joka ei kuulu luotsikuntaan, saa tehdä luotsin palvelusta suomalaisella matkustaja-höyrylaivalla, joka purjehtii kulkuvesiä pitkin Suomen rantoja; sekä
d) merenkulku-koulusta saatu todistus siitä, että hän välttävästi osaa lukea ja kirjoittaa, laskea neljällä luvun- laskun tavalla, käyttää lokia, luotia ja kompassia, oikaista kursseja, merkitä nämät ja peilaukset merikartalle sekä tietää, mitä on vaariin-otettava laivain yhteensattumisen estämiseksi merellä.
...
16 §.
Merta-kulkevalla höyrylaivalla pitää olla yksi ensimmäisen luokan koneen-käyttäjä, yksi toisen luokan ja yksi koneen- käyttäjän-oppilas, mutta rantahöyry-laivalle ja höyry- purrelle, jonka tapahtuvassa katsastuksessa, suuruuteensa nähden, tutkitaan voivan ottaa mukaan toista sataa matkustajaa, tarvitaan vaan yksi ensimmäisen tahi toisen luokan koneenkäyttäjä sekä yksi koneenkäyttäjän-oppilas, jos laiva tekee pitempiä kuin päivänmatkoja.
...
17 §.
Toisen luokan koneenkäyttäjän tulee olla lämmittäjänä tahi koneenkäyttäjän-oppilaana palvellut höyrylaivalla vähintään kuusi kuukautta ja vähintään kolme vuotta konepajassa työtä tehnyt höyrykoneitten valmistamisessa sekä sen jälkeen jossakin maan teollisuuskoulussa kuulustelun suorittanut ja näyttänyt voivansa kirjoittaa selvää käsialaa, laskea neljää luvunlaskun tapaa kokonaisilla ja kymmenysmurtoluvuilla, piirustaa ja mitata erityisiä koneen-osia sekä tuntea erilaisia höyrykoneita ja niitten toiminnan, kokoonpanon, järjestelyn ja hoidon ehdot.
Ensimmäisen luokan koneenkäyttäjän pitää, paitsi mitä toisen luokan koneenkäyttäjälle tässä ylempänä on määrätty, tuoda esiin todistus vähintään kahdentoista kuukauden harjoituksesta toisen luokan koneenkäyttäjänä, sekä teollisuuskoulussa pidetyssä kuulustelussa näyttää omaavansa hyväksytyn taidon neljässä luvunlaskun tavassa murtoluvuilla ja suhdeopin yksinkertaisimmissa perusteissa, planimetrian ja stereometrian alkeissa, fysikan ja matematikan peruslaeissa, höyrykoneitten ja näitten erityis-osien piirustamisessa virheettömästi sekä perusteissa höyryn käyttämiselle liikevoimana ja erilajisten höyry- koneitten ja pannujen tuntemisessa, niitten hoidossa sekä indikaattorin käyttämisessä ja höyrykoneen voimanlaskemis- tavassa.
...
18 §.
Suomalaisten matkustaja-höyrylaivain yli- ja alipäälliköksi sekä koneen-käyttäjäksi älköön otettako vieraan maan alamaista, ellei hätätilassa tästä tarvitse poiketa.
Katsastuksesta.
19 §.
Matkustaja-höyrylaivain katsastuksen toimittamista varten tulee läänin Kuvernöörin, kaupungissa Maistraatin tahi maalla kruununvoudin ehdotuksesta, missä sellaisia toimituksia tarvitaan ja sopivia henkilöitä on saatavana, sekä Teollisuus-hallitukselta lausunnon saatua määrätä kolmeksi vuodeksi erältään kolme katsastusmiestä, joista yksi on taitava laivanrakentamisessa, yksi höyrykoneitten kokoon-panemisessa ja hoitamisessa sekä yksi höyrylaivain kuljettamisessa; kuin myöskin siitä ilmoittaa lähimmälle tullikamarille ja saattaa annettu määräys yleisön tiedoksi. Jos katsastusmies kuolee tahi muuttaa pois paikkakunnasta tahi luopuu toimestaan, pitää asianomaisen Maistraatin tahi kruununvoudin siitä viipymättä antaa ilmoitus Kuvernöörille ja ehdottaa toinen sopiva henkilö eronneen sijaan.
Jos katsastusmiehia ei ole määrätty, olkoon laivan isännistön vallassa joko toisesta paikkakunnasta kutsua laillisesti määrättyjä katsastusmiehiä taikka toimituttaa katsastus ensimmäisessä satamassa, jonne laiva lähtee ja jossa katsastus-miehiä on.
20 §.
Jokainen matkustajahöyrylaiva, jolla ei ole luokkaa "Bureau Veritas'issa" tahi "Englannin Lloyd'issa", on rungoltaan, 2 §:n määräysten mukaan, tarkasti katsastettava ja hyväksyttävä asianomaiselta katsastusmieheltä, jonka tulee antaa todistus toimituksesta.
Rungon katsastus on sittemmin uudistettava ainakin joka toinen vuosi, laivan ollessa tokassa tahi seisoessa telakalla, ennenkuin runkoa on paklattu tahi maalattu; mutta veneitten ja tarvekalujen katsastus on tapahtuva vuosittain laivaa varustettaissa.
...
28 §.
Ulkomaan höyrylaiva, jolla matkustajoita Suomen satamasta kuljetetaan, saatetaan koetteen ja katsastuksen alaiseksi sillä tavoin kuin tässä asetuksessa säädetään, ellei päällikkö tullikamarissa tuo esiin todistusta siitä, että laiva, sen kotimaassa voimassa olevan lain mukaan, saa semmoiselle matkalle, josta kysymys on, ottaa mukaansa matkustajia.
Matkustajahöyrylaivain käyttämisestä.
30 §.
Matkustajahöyrylaivoihin ei saa ottaa useampaa matkustajaa kuin laivan kantavuuden ja vakavuuden sekä sen kulkuveden laadun, jossa laiva on käytettävä, katsotaan myöntävän. Joka tapauksessa rajoitetaan korkein määrä matkustajia siten, että itsekutakin varten heistä pitää oleman, kappien,luukkujen, kailettien, koneiston y. m. ala pois vedettynä, vähintään puoli neliömetriä lastista vapaata tilaa kannellisessa laivassa kannenpinnasta ja muussa laivassa sen vaakasuorasta ohjekuvauksesta (projektionista) reelinkien sisäpuolella. Jos otetaan mukaan kansilastia, vähennetään korkein matkustajaluku samassa suhteessa.
Älköön kukaan tunkeuko laivaan, päällikön ilmoitettua ettei useampia matkustajia enää voida ottaa.
31 §.
Lastiin nähden noudatetaan: että laivan merelle- kelpaavaisuutta ei saateta vaaran alaiseksi liikalastauksella kannen päälle tai alle; että helposti syttyviä aineita, niinkuin heiniä, olkia, pellavia, tuketta eli triiviä y. m. ei lastata kannelle,elleivät ne ole hyvin päällystetyt ja presenningeillä peitetyt; että on mukavia käytäviä laivan keula- ja peräpuolen välillä; että kansilasti on hyvin pönkitetty tahi köytetty, sekä ettei missään tapauksessa muuta tavaraa kuin matkustajain matkakapineita ja isotilaisia esineitä saa laivan päällysrakennukselle sijoittaa.
Lastiksi matkustaja-höyrylaivoihin ei saa ottaa vastaan ruutia eikä muita räjäydys-aineita; ei myöskään eetteriä, alkoholia, kivennäishappoja, syövyttävää lipiää tahi haihtuvia ja helposti syttyviä öljyjä muulla tavoin, kuin hyvin suljetuissa metalliastioissa, vahvoissa lasipulloissa tahi kiviruuseissa, molemmat viimemainitut sisäänpakattuina leseillä tahi sahajauhoilla puu tahi metallilaatikkoihin, eikä myöskään tulitikkuja muutoin kuin tiiviissä ja lujissa laatikoissa; kuitenkin saatakoon petroleumia ja tärpättiä yhteensä enintään 1,000 litraa merta-kulkevalla tahi ranta-höyrylaivalla sekä enintään 200 litraa höyrypurrella vahvoissa ja tiiviissä puuastioissa ottaa mukaan laivaan. Mainituita lastina kuljetettaviksi sallituita aineita, joitten laadusta lähettäjän tulee ilmoittaa päällikölle, ei kuitenkaan saa lastata kannen alle ja ovat ne kannella presenningeillä peitettävät.
33 §.
1) Höyrylaivan tulee, lähestyessään kapeata kulkuvettä tahi kanavaa tahi yleensä semmoista paikkaa, jossa vastaantulevaa laivaa ei voi pitemmän matkan päässä hyvään aikaan ennen huomata, antaa pitkältä-kestävä vihellyssignaali varoitukseksi ehkä vastaantulevalle laivalle.
2) Jos kaksi höyrylaivaa kohtaa toinen toistaan niin ahtaassa kulkuvedessä, etteivät ne ilman yhteensattumisen vaaratta voi toistensa ohitse päästä, pitää sen laivan, joka ei vielä ole mennyt sisään ahtaasen kulkuveteen, pysähtyä kunnes toinen laiva on siitä kulkenut. Jos kaksi laivaa kulkee samaa suuntaa ahtaassa purjehdusvedessä ja jos jälkeenseuraavalla on kovempi vauhti, tulee edellisen väistyä vasemmalle (paapuurin) puolelle, jotta jälkeen-seuraava saattaisi mennä ohitse oikealta (tyyrpuurin) puolelta.
3) Jos höyryllä käyvä laiva kohtaa purjelaivan tahi soutu- veneen, pitää kumpaisenkin koettaa välttää yhteen- sattumista ja sitä varten, jos se käypi päinsä, väistyä oikealle (tyyrpuurin) puolelle; pääasiallisen edesvastauksen alaisena on kuitenkin, jos onnettomuus tapahtuu, höyrylaivan päällikkö.
4) Kun höyrylaivaa vastan tulee laiva, jossa on ruutilastia, tulee edellisen joko mennä alle tuulen (leehen) jälkimäisestä taikka myöskin niin kauas tuulen puolelle (luuvarttiin), että säkenet savutorvesta eivät voi ulottua siihen.
5) Laivain yhteen-sattumisen estämiseksi on muitten noudatettava mitä Armollinen Julistus 11 p:ltä Kesäkuuta 1880 asiasta säätää; kuitenkin siten, että rautahöyrylaivaa katsotaan yhdenvertaiseksi merta-kulkevan höyrylaivan kanssa sekä että niitten signaalilyhtyjen, joilla höyrypursien ylempänä olevan 10 §:n mukaan tulee olla varustettuina, pitää käytettäissä oleman pantuina riippumaan vähintään 1,2 metriä vedenpinnan yläpuolelle.
34 §.
Rantaportaan, jota käytetään matkustajain tullessa laivaan ja siitä pois mennessä, pitää olla tarpeeksi pitkä ja leveä sekä varustettu käsipuilla tahi lujasti kiinnitetyillä juoksuköysillä ja hyvin valaistu, kun matkustajia pimeässä vastaan otetaan tahi pois lasketaan.
35 §.
Matkustajahöyrylaivan päällikön tulee pitää vaaria, että kaikki matkustajia ja laivaväkeä varten laitetut suojat ja hytit sekä erittäin ruokavarain ja pöytä-astiain säilytyspaikat alati ovat tarkasti puhtaina pidetyt.
...
43 §.
Kussakin höyrylaivassa pitää tämä asetus Ruotsin ja Suomen kielillä oleman matkustajille saatavissa.
44 §.
Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä Tammikuuta 1891. Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 27 p:nä Maaliskuuta 1890.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
S. W. von TROIL.
G. v. ALFTHAN.
V. PROCOPÉ.
FR. LERCHE.
L. MECHELIN.
Z. YRJÖ-KOSKINEN.
K. F. IGNATIUS.
J. G. SOHLMAN.
C. TUDEER.
Berndt Ahnger.