KESÄKUUSA.
Ylösluetan
Yli koko Valdakunnan.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus ja Reglementti, Trakunain ja Sotamiehen Munderingein visiteramisesta Rusthållarein ja Ruotuin tykönä. Annettu Stockholmisa Neuvokammarisa s. 15 p. Lokakuusa 1723.
ME FRIEDRICH Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Temme tiettäväxi jne.
§. 1.
(Monderingi Visitationit ej pidä useimmin tapahtuman kuin, kaxi, kerta vuodesa.)
Monderingi visitationit eli besiktningit ej pidä tästälähin useimin...
nimittäin yhden kerran kohta General-Mönstringin eli Rygimentin kokouxen jälken, ja toisen kerran, koska Öfversti löytä sovelian olevan.
§. 2.
(Hevoisväesä tapahtu besiktningi Korporalin ja Jalkaväesä Underupserin kautta.)
Hevoisväesä tapahtu besiktningi jokaitsen Korporalin kautta Korporalskapisa; ja Jalkaväesä Underupserin kautta siinä Korporalskapisa, kuusa hänellä on Indelningi; jonga tähden Kompagnian Päämies jaka besiktningit Underupserin välillä, sen jälkeen kuin hän löytä että kukin heistä ne sovelimmasti toimitta taita; Kuitengin niin että Sergeanti pannan kahta Korporalskapia visiteramaan. Tämän jaon jälken pitä se sitte aina käymän, ettei joku muu, kuin se käsketty Underupseri itsekusakin Korporalskapisa besiktningiin koskea mahda.
(Visiterajan pitä saaman itsekuhungin besiktningiin Upserildans Kompagniasa kirjallisen käskyn.)
Ja että myös Rusthållari ja Ruotu mahta tietä, kellengä hän on velkapä näyttämään Munderingin, pitä se joka visiteramaan mene, itsekuhungiin besittningiin Päämieheldäns Kompagniasa saaman kirjallisen käskyn, jonga hänen tule Rusthållarille eli Ruodulle näyttä, ja besiktningin jälken, ynnä Juttuns kansa siitä, mainitulle Upserille takaisin anda.
(Underupserit ej sa omasa nimesäns anda käskyjä Rusthållareille eli Ruotutalonpojalle.)
Mutta ej pidä yhdengän Underupserin, rangaistuxen haastolla, omasa...
van pitä hänen, koska jotakin Kompaniasa eli Korporalskapisa tule käsketyksi, uloskirjoittaman Upserins Ordres, ja paneman ynnä nimens kansa sen meiningin niiden alle, että hän edelläseisovaiset Ordres, käskyn jälkeen, Rusthållarille ja Ruodulle tietä anda.
§. 3.
(Koska Munderingin Visitationia Ruoduisa pidetän, pitä Korporalin oleman läsnä; mutta ilman sitä ej saa Visiteraja Underupseri otta ketän kansans, senkaltaisisa tiloisa.)
§. 4.
(Joka visiteramasa on, ej pidä enämän aikaa viipyä, kuin besigtningin tarvitan.)
§. 5.
(Besiktningin jälken pitä Underupserin andaman siitä kirjallisen tiedon Kompagnian Päämiehelle.)
Besiktningisä pitä hänen katsoman Gevärin ja kaikein Munderingi-persedelein perään, ja sitte kuin se on tehty ymbäri koko Korporalskapin, pitä hänen Kompagnian Päämiehelle kirjallisesti tietä andaman, jos hän on löytänyt kaikki oleman saapuilla ja tallella, kuin Ryttärillä eli Sotamiehellä oli viimeisesä Munstringisä, eli Rygmentikokouxesa, eli mitä sitte on tainut turmeltua ja poistulla. Jos hän jotakin kaipais, eli löytäis Munstringin eli Rygmentin kokouxen jälken olevan pahasti pidettynä eli peräti turmeltuna, tiedustele hän kaunist ja siveydellä mikä siihen sy olla mahta; mutta jos Rusthållari eli Ruotu siihen vikapä olis, niin hän ej suingan saa toralla eli härjäys sanoilla karata hänen pällens, kahdexan päivän Fangiuden haastolla, paljota väheman lyömisellä ja hosumisella, jonga edestä, jos niin tapahduis, hänen pitä Lain jälken vetämän sakkoa, joka asianomaisen ja Krigsmanhuonen välillä kahtiaxi jaetan.
Jne.
Kuning:sen Maij:tin Uudistettu Asetus ja Käsky, jonga jälken kaikkein oikeutta hakevaisten tule heitäns kuuliaisesti käyttä, ennen kuin he rohkenevat, anomuxellans Kuning:sen Maj:tin tygö tulla. Annettu Stockholmisa Raadikammarisa s. 3 p. Lokakuusa 1723.
ME FRIEDRICH. Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi, että Me erinomaisella mielen murhella olemme havainet, kuinga sekä ne, Meidän uskollisista Alamaisistamme ja Yhteisestä Kansasta, jotka lähembänä että myös ne jotka edembänä asuvat Meidän Pääkaupungistamme, koska he löytävät, itsens vaadituxi, josakusa heidän tarpellisudesans Meildä jotain anoa, tietämättömydestä suoraan ja ojetis Meidän tygömme tulevat, ja sen kautta paljon aika turhaan viettävät, niinkuin myöskin heitäns pitkillä ja kulutavaisilla matkoilla vaivavat. Ja koska he ej ainoastans taida välttä näittä rasituxia ja vaivalloisudeita, autta myös paljota pikemmin saada Meidän Armollisia Resolutionniamme ja Päätöxemme heidän anomustens päälle, jos he nijtä ensin oikiasa paikasa ja siasa edestuovat. Sentähden, ja että, ilman muita täsä asiasa ulostulleita Asetuxia, se 26 p. Huhtikuusa 1682 erinomattan osotta ja käske, kuinga senkaltaisisa tiloisa mainittuin anomusten kansa menetettämän pitä.
(Etsiväisten ej pidä valituxillans tuleman Kuning:sen Maj:tin tygö, ennen kuin he asian omaisten Maaherrain eli Tuomioistuinden tykönä, niinkuin myös Kollegiumisa ja Konsistoriumisa itsens edesandavat ja niisä apua ja tietoa pyytänet ovat.)
Niin olemme Me Armosa hyväxi löytänet, sitä samaa tämän kautta uudistaa ja vahvistaa, niin ettei yxikän Yhteisestä kansasta ja muista Meidän uskollisista Alamaisistamme pidä tästälähin Valituxillans ja anomustens kansa Meidän tygömmä tuleman, ennen kuin he asianomaisten Maaherrain eli Tuomioistuinden tykönä, niinkuin myös Kollegiumeisa ja Konsistoriumeisa itsens edesandanet ovat, ja niisä hakenet apua ja tietoa, misä senkaltaiset asiat pitä ojennettaman ja päätettämän, lijoitengin kuin Me olemme havainet, että ne asiat joilla he ovat Meidän tygömme tullet ja vielä joka päivä sisälletulevat, osittain ej ole siitä painosta ja arvosta, että Me taidaisimme ja että Meidän pidäis niihin koskea, osittain myös siitä laadusta, että Meillen kamalaxi langea yxpuolisten juttuin päälle muulla tavalla refolverata, kuin Remissorialin ja osottamisen kautta asianomaisten tygö, osittain ovat Valituxet niin pimiät ja perättömät ettei Meidän sovi niitä ylösotta. Jolla heidän lijallisella juoxullans koska ej he muuta tee, kuin Meitä rasittavat ja itsiäns vahingoitavat.
(Maanherrain pitä auttaman ja ojendaman sen kuin he taitavat, ja oikeudenkäymisen asioisa osottaman etsiväistä Tuomioistuimen tygö.)
Niin tahdomme Me, sen estämisexi, tämän kautta Armosa käskeä, ettei Yhteinen Kansa enämmin kuin muutkan Meidän Uskollisista Alamaisistamme ja Palvelioistamme, mahda ilman pakkia lijallisella juoxullans vaivata Meitä, vaan ensin anomuxens asianomaisille Maherroille ilmoitta, joiden tule sitä tutkia, ja Virkains velvollisuden jälken ilman viivytystä autta, koska asiat ovat senkaltaiset että ne heildä taitan ojennetta; Mutta Oikeudenkäymisen asioisa tule heidän osotta heitä asian omaisten Tuomioistuinden tygö, että he mahtavat tietä, kuinga ja misä he taitavat tulla autetuxi, ja ej tarvita etsiä Meidän käskyjämme Maherroille eli Tuomioistuimille, joiden tule Virkains puolesta, käskemätä autta ja holhoa itsekutakin siinä kuin kohtullinen ja mahdollinen on, ja ej kauvan aikailla, ennen kuin he Anomusten päälle resolveravat, paljota vähemmin kieltä Virkains apua eli väärydellä pidättä jongun oikeutta.
(Kuinga Maaherrain ja Tuomioistuinden kansa pitä käymän, jotka laiminlyövät, että autta Yhteistä Kansa niisä asioisa, joita he heidän edesäns valittavat.)
Jos Joku Maaherroista eli Tuomareista unhottais tämän velvollisuden, niin pitä händä sen edestä kuultavaxi Meidän etehemme eli velvolliseen oikeuteen nuhdeltavaxi asetettaman; ja ne jällens, jotka ilman syytä menevät Esimiestens ohitse ja Meitä vaivavat, pitä kohtullisesti sen edestä sakotettaman, että he ovat rohjenneet tehdä Meidän Kieltojamme vastan, ja ej ole hakennet asianomaisten apua, niisä asioisa kuin heildä kohta taita ojennetta ja autetta.
(Ne asiat, jotka välttämättömästi Kuning:sen Maj:tin eten ovat toimitettavat, pitä Maaherran luonna edesannettaman, joka alamaisen ajatuxens kansa niiden ylitse, Kuning:sen Maj:tin tygö tule.)
Mutta niiden asian kansa, jotka ovat siitä luonosta, että ne välttämättömästi Meidän etehemme pitä toimitettaman Meidän Armollisten Resolutionimme ja Selityxemme saamisexi niiden ylitse, täyty, saman Asetuxen sisällepidon jälken, niin menetettämän että Yhteisen Kansan myös niisä asioisa pitä Maaherrain tygö menemän, jotka sitte kirjoituxen kautta pitä jutun ja tiedon niistä sisällelähettämän, ja siinä sivusa alamaisen ajatuxens andaman, niin että Yhteinen Kansa aina mahta Maakunnisa, kusa he asuvat, saada vastauxen, ja ej tarvita kulutuxella ja ajan tuhlamisella vaelda pitkät matkat Meidän tygömme. Ja että oikeutta hakevainen mahta tietä, kuinga asia Meidän etehemme vedetän, ja jos siinä jotakin kirjoitetan, kuin on sen oikiata laatua vastan; niin pitä kyllä oikeutta etsiväisen, koska hän sitä vaati, saaman Maankansliasa oikian Uloskirjoituxen siitä jutusta, kuin tule poislähetettäväxi, kuitengin sillä tavalla ettei tarpellinen ole, sitä asiasta ylös pandua ja myötä seuravaista ajatusta Riitakumppanille ilmoitta; jonga kautta kaikki yxipuoliset ja vääräin juttuin päällä perustetut Resolutionit ennätettä ja poispoistetta taitan.
(Se kuin anomuxens kansa mene asianomaisten ohitse, pitä maxaman 10 Tal. Hop. rahaa sakkoa vaivaisille.)
Nyt niinkuin tämä kaikki Yhteiselle Kansalle hyödytyxexi tule, pitä se myös kuuliaisexi jälkenelämisexi niin yxtotisesti heidän etehens asetettaman, että se, joka ej tätä tottele, vaan mene asianomaisten ohitse, pitä vaivaisille maxaman kymmenen Taleria Hopiarahaa sakkoa, niinkuin se joka on tehnyt Midän Kjeldoamme ja sitä hyvä siivoa vastan, kuin Me Maakunnasa olemme säätänet.
Mutta jos, sitte kuin Stats- ja Revisionin-Sekreterarit, Sekreterarin eli jongun muun läsnäollesa Exepeditionista, ovat oikeutta etsiväiselle tietä andanet, että tämä rangaistus hänelle on määrätty, ja että hänen täyty anomuxellans käändä itsiäns velvolliseen paaikkaan, hän kuitengin tule takaisin, pitä se sama vastuudesta sakotettaman 15:nen Tal. hopiarahaa, eli, jos ej hänellä ole varaa niitä maxaa, vangiuteen pandaman, sillä että nämät sakot kohta pitä ulosmitattaman, sitte kuin asianomaiset senkaltaista ovat Kuning:selle Maj:tille edesandanet, joka mainittuin sakkoin ulosmittamiseen Armollisen käskyn anda. Tämän kautta ej pidä kuitengan keldän oleman kieltty, Meidän tykönäme valittamasta Maaherrain ja muiden, asianomaisten ylitse, jos ej heille oikeutta tapahdu ja senkaltaiset Edesandajat heidän Valituxens todista voivat, mutta muutoin vetävät he päällens sen rangaistuxen, kuin senkaltaisten perättömäin valitusten ja edesandamisten päälle, Lain ja Asetusten jälken, oikeudella seuraman pitä. Suuremmaxi vahvudexi jne.
Ulosveto Pahantegon Kaaresta.
1 LUKU.
Pilkasta Jumalata vastan, ja luopumuxesta sijtä puhdasta Evangeliumin opista.
1 §.
(Sen rangaistuxesta, joka pilkka Jumalata ja hänen pyhä Sanaans.)
Joka aikomuxesta, sanoilla eli kirjoituxilla, laitta ja pilkka Jumalata, hänen Pyhä Sanans ja Sakramentejä; olkon hengens rikkonut. Jos se tapahtu ajattelemattomasti ja pikaisudesta, ja hän katu; vetäkön sackoa sata talaria, ja rukoilkan rikoxens julkisesti Seurakunnasa andexi. Jos hän sitä teke toisen erän; tehkön kahdenkertaisen sakon. Joka ei voi sakkoa maxa; kärsikön ruumillans, nijnkuin Rangaistus Kaaresa sanotan.
2 §.
(Kuinga händä pitä rangaistaman, joka teke pilamista Jumalan palveluxesta.)
Jos joku teke pilamista Jumalan palveluxen, Jumalan Sanan ja Sakramentein kansa, maltamattomasta mielestä; vetäkön sakkoa viisikymmendä talaria.
2 LUKU.
Taikauxesta.
2 §.
(Kuinga händä rangaistan, joka pitä edesäns ennustuxia ja muuta taikausta.)
Jos joku edesäns pitä ennustuxia, lukuparannuxia, eli muuta taikausta; vetäkön sakkoa ensimmäisen kerran kymmenen talaria, eli enämmän, neljäänkymmeneen talariin asti, sen jälken kuin rikos on, eli istukon vangiudesa vedellä ja leivällä. Jos hän teke sen toisen kerran; vetäkön kaxikertaisen sakon. Jos joku essi neuvo eli parannusta lukuparandajin eli tietäitten tykönä; tehkön sakkoa viisi talaria, eli enämmän, kahtenkymmeneen talariin asti, nijnkuin rikos on, eli kärsikön vangiutta vedellä ja leivällä.
3 LUKU.
Kirouxista ja Sabbatin rikoxesta.
1 §.
(Hänen sakottamisestans, joka kiroile.)
Jos joku puhke ulos valoihin ja kirouxiin Jumalan palvelluxen alla; tehkön sakkoa neljäkymmendä talaria, eli istukon vangiudesa vedellä ja leivällä. Jos joku sen teke istuvan Oikeuden edesä; olkon sakko puolda vähembi. Jos se tapahtu ilkivallaisudesta, eli pahasta tavasta, kokouxisa, krouvisa eli juomasiasa, eli julkisesti yheisillä kujilla ja paikoilla; vetäkön sakkoa vjisi talaria joka eräldä kuin händä sentähden Oikeudesa käytetän. Jos joku vanno muutoin pikaisudesta ja mielen malttamattomudesta; vetäkön sakkoa yhden talarin. Jos hän kolmannen erän, eli usiamman, sen kansa löytän; tehkön sakkoa vijsi talaria, kuin ennen sanottu on: ja langetkon näistä sakoista, puoli edesandajalle, ja puoli vaivaisille. Jos joku teke väärän vaalan; sijtä eroitetan Oikeudenkäymisen Kaaresa.
2 §.
(Kuinga lapsi-ikäistä kirouxesta pitä kuritettaman.)
Jos lapsi-ikäinen vanno; se pitä vanhemmilda eli isännäldä vissoilla kuritettaman, sen jälken kuin ikä eli paha sisu on. Jos se tapahtu usiammin; pandakon jalkapuhun kirkon oven tygö. Jos vanhemmat laiminlyövät kuritta lapsians kirouxista; tehkön sakkoa vijsi talaria.
3 §.
(Hänen sakoittamisestans, joka ylönkatso Jumalan palveluxen.)
Jos joku Ylönkasso sen yhteisen Jumalanpalveluxen, nijn että hän harvoin tule Kirkkoon Sunundaina ja Julapäivinä: Jos hän sijtä on varoitettu, nijnkuin Kirckosäänösä sanotan; tehkön sakkoa kymmenen talaria. Jos joku pidättä perhens pois Kirkosta, nijnkuin sanottu on; olkon sama laki.
Jne.
Ylösluetan yli koko Valdakunnan, 14 p. ennen Johannexen p.
Kuning:sen Maj:tin Uudistettu Kieldo Kirkkoin lehdittämistä ja Lehtimajain rakendamista vastan. Annettu Stockholmin Linnasa s. 15 p. Helmekuusa 1773.
ME GUSTAF Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi: että koska sekä Lehtimajain rakendaminen että myös Kirkkoin ja muiden paikkain lehdittäminen, ehkä se 10. Dalerin sakon haastolla Hopiaraha 31 §:sa ulosannetusa Kuning:sesa Asetuxesa, Metsistä Valdakunnasa, sinä 12 p. Joulukuusa 1734 on kieltty, vielä kuitengin vuotisesti, erinomattain Johannexen päivän aikana, nijn hyvin Maalla kuin Kaupungeisakin löytän harjoitettavan; Ja mainittu Kieldo sijs ylitsekäydän tavan tähden, jonga kautta Lehtimetsät turhaan kaunistuxeen raiskataan ja tuhlataan, jotka murhenpidolla, moninaisijn tarpeisiin huoneenhallituxesa, ovat säästettävät, erinomaisesti nijsä paikkakunnisa, joisa ej ole kosolda Metsää; Nijn olemme Me vaaditut Armosa tämän kautta uudista edellämainitun, Kuning:sen Kiellon kaikkia lehdittämistä ja Lehtimajain rakendamista vastan, kahden kertaisen eli 20 Dalerin sakon määrämisellä Hopiaraha, jos joku sitä vastan rikkoo.
Jonga sivusa Me myös, Koivumetsäin oikian menettämisen tähden, tahdomme saman sakon haastolla vastaudesta kieldä, ettei Koivuja, Lehtien ja Tohten tähden, muulla tavalla kaadeta, kuin 17 §:si Kuning:sesa Selityxesä sijtä 5 p:stä Huhtikuusa 1739, joka Metsäasetuxen ylitse ulostullut on, etenkirjoitta, nijn ettej nijtä jätetä maahan mätänemään, vaan huonentarpeixi käytetään, pitäin myös Vanhemmat ja Isännät näillä sakoilla sakoteldaman, jos heidän Lapsens ja Palkollisens tätä Asetusta vastan rikkovat.
Se pitä sentähden ej ainoastans oleman Kruununpalveliain velvollisus Maalla, että he tarkan ja visun vaarin tästä pitävät ja ylitsenkäviät rangaistavaxi Lakihin haastavat, mutta myös Tullipalveliain Kaupungeisa, että he pysyttävät kaikki ne lehdet, jotka Tullehin ulevat, pyyttävät rikkojat kohta Aksis Oikeuteen ja siellä sakottavat.
Paitsi sitä seisoo jokaitsen vallasa, olis hän kuka ikänäns, edesanda rikoxen ja kanda sen päälle, pitäin silloin senkaltaisen yhteisestä parahasta hyvin ansaitun Kanssa-asujan saaman sakoista ej ainoastans Asianomaisen mutta myös Kihlakunnan osan.
Suuremmaxi vahvudexi jne.
Ylösluetan ainoastans niisä paikoisa, jotka Merenrannoilla ovat.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Protektoriali Dykerin eli Sukeldamisen Osanottaille ja heidän Palvelioillens: Annettu s. 1. p. Lokakuusa 1730.
(Dykeri-Palveliat ovat saman varjelluxen ja suojelluxen alla kuin Tullipalveliat.)
ME FRIEDRICH Jumalan Armosta Ruotsin, Göthein ja Vendein Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne. Koska sitte kuin Kuning:nen Maj:ti Privilegiumillans on edeskatsonut vissit Personat ja Osannottajat, jotka ovat päällens ottanet, tapahtuvaisisa Merivahingoisa ja haaxirikoisa, olla Merivahingoon joutuneille avuxi, veden ala menemisellä ja Meri-Ajoon joutuneitten kaluin ylösottamisella, yhden vissin ylösottamisen palkan edestä, nimitetyt Osanottajat ovat Meildä alamaisimmast anonet, että saman Merkin vakutuxexi, niin he, kuin myös heidän Kommissariuxens, Päällekatsandomiehet, Randafoudit, Dykarit eli ne jotka veden alla käyvät ja Dykarein palveliat, Meidän Kuning:sen suojeluxem ja varjeluxem ale otettaisin, ja Meidän Armollisella Protektorialillam varustettaisin; Sentähden olemme Me kohtullisexi löytänet, heille sen anotun Protektorialin eli Suojelluxen anda, niin että he saman varjeluxen ja suojelluxen alle, kuin Meidän Tullipalveliammekin, Meildä otetan, johon, Dykeri-Osanottajain sivus, myös heidän Kommissariuxens ja Palvelians, koska he ovat heidän Dykerityösäns ja kaluin ylösottamises, pitä sisälle suljetut oleman.
(Joka Dykeri-Privilegiumeita vastan rikko, pitä oleman langenut 1000:nen Tal. h. r.)
Kuka ikänäns nimitettyjä Privilegiumeita vastan rikko, ja asianomaisille täsä jongun esteen ja väkivallan matkansaatta Dykerisä eli kaluin ylösottamisesa, pitä oleman langenut Tuhannen talarin hopiarahan sakkoon, ja sen sivus oleman paitsi kalun ylösottamisen palkka.
(Mitä vahingoituista Aluxista ja niiden Lastista Meresä kulkeilla löyty, se tule Dykeriin yxinäns korjata ja pelasta.)
Jonga sivusa myös pitä visu vaari otettaman Meidän Armollisesta Resolutionistam Kaupungein yhteisten valitusten päälle siitä 30 p. Heinäkuusa 1719, ja sen 12 §:sta, josa asetetan, että mitä niistä vahingoituista Aluxista ja niiden Lastista, päällä eli alla veden meresä kulkeilla löydyis, niin ettei se, ilman paatita eli muita Dykerin aseita, siitä taidais ylösotetuxi ja korjatuxi tulla, niin ej tule kengän muun, kuin ainoastans Dykeri-Osanottajain ja heidän väkens ja palvelians siiheen kättäns laskea, van kaikki muut ulossuljetan samasta toimituxesta.
(Kuinga sen kalun korjamisen kansa tehtämän pitä, joka kuivan Maan pälle on tullut heitetyxi ja ajetuxi.)
Mutta sitä vastan, se kuin niin kauvas kuivan maan päälle on tullut heitetyxi ja ajetuxi, että itsekukin taita tulla ilman estettä ottamaan sitä pois hänen halduhuns, pitä jokaitsella oleman sallittu kohtullisen maxon edestä korjata ja varjeluxeens otta, siihen asti, että siitä ja sen menettelemisestä laviammalda tutkitan Merilain ja Kuning:sten Asetusten jälken, ettei senkaltainen rannalla heitetty kalu pidemmän ulkona makamisen kautta, taikka poisvarastetuxi eli muutoin turmelluxi tulis. Ei kuitengan ole Dykeri-Osanottailda myös senkaltaisen kalun korjamises, kohtullisen korjauspalkan edestä, esikäsi ja heidän oikeudens poisotettu, jos ainoastans he eli heidän väkens kaikkein ensin, eli niin pian kuin joku toinen, siinä löyttäis.
Päällisexi pitä Dykeri-Osanottajat heidän Palveliains kansa, Meren hädäsä olevaisia kohtaman kaikella siveydellä, toimellisudella ja avulla jne.
Suuremmaxi vahvudexi jne.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Asetus Dykeristä. Annettu s. 18 p. Marraskuusa 1734.
(Dykeri-Osanottailla on vapaus että muiden edellä korjata ja veden alda ylösotta Merivahingoon joutuneita ja randaunduneita Laivoja.)
ME FRIEDRICH Jumalan Armosta, Ruotsin, Göthein ja Vendin Kuningas jne. Teemme tiettäväxi jne. Valdakunnan Säätyin alamaisenkehoituxen jälken, ja Porvari Säädyn edestuotuin valitusten suhten, olemme Me tahtonet Armosa säättä; että mitä näiden valitusten 1:seen ja 2:seen punktiin tule, pitä Dykeriin Osanottailla muiden edellä oleman vapaus, estämätä korjata ja ylösotta Laivoja, aluxia ja kaluja, jotka taikka veden alla seisovat ja veden päällä kulkevat, eli randaan tullet ovat: Ej kuitengan tämän alle suljeta niitä Aluxia, jotka ainoastans ovat ruvennet vuotamaan, ja auttaxens itsiäns, juoxevat Haminoihin purkamaan, sillä että Reddareilla, Skepparilla ja Laivan vuorolle ottajalla pitä oleman oikeus, omalla Laivaväelläns ilman jotain estettä, koska niin tapahtua taita, kohdastans säilyttä ja korjata Laivaa ja kalua.
(Merivahingosa olevaiset saavat myös avuxens otta muita kohtullista työpalkka vastan, joka Dykeri-Osanottailda maxetan.)
Ja ettei ne jotka merivahingoon joutunet ovat, vielä enämmin sen kautta tulis kärsimmään, että heidän pitä odottaman Dykärein tulemista, ennen kuin he saavat ruveta korjamaan kaluans; niin sallitan myös, että he ottavat muita avuxens, jotka käsillä ja saapuilla olla taitavat. Josa tapauxesa niille jotka niinmuodon auttavat korjamaan, ej enämmin anneta korjausvaivasta, kuin kohtullinen työpalkka, joka sitte tule maxettavaxi Dykeri-Osannotailda, niinkuin ne jotka korjamisen edestä Taxan jälken nauttivat heidän vaivans maxon; pitäin, koska Dykeri- ja Koriamisen-Osanottajain Kommissariuxet eli Uloslähetetyt, tarpellisilla Instrumenteilla, Apukaluilla ja Aseilla randaudunen ja Merivahingosa olevaisen Aluxen tygö tulevat, heidän estämätä saaman korjata ja veden alda ylösotta mitä he taitavat, niin ettei ne edelliset, jotka siihen kutsutut eli palkatut ovat sitä mahda estää. Kuitengin pitä edellisten äskön mainitulla tavalla Dykeri-Osanottailda saaman kohtullisen ja oikian palkans sen edestä, kuin he ovat aikoin saattanet, ennen kuin Dykeripalveliat tulit, vaivans ja työns jälken.
(Kaupungit Helsingin Maalla, Medelpadisa ja Ångerin Maalla, niin myös Itä- ja Länsi-Pohjamaalla ovat vapautetut ja eroitetut Dykeri-Privilegiumeista.)
Mutta Kaupungit Helsingin Maalla, Medelpadisa, ja Ångerin Maalla, niinmyös Itä- ja Länsi-Pohjamaalla, joiden Asujat enimmiten kuljettavat Puukalueita, Tukkia, Hirsiä, Lautoja ja muuta senkaltaista, ovat Dykeri- ja Korjamisen-Osanottajain Privilegiumeistä, niinkuin viimeisillä Herrain päivillä Luotsamisenkin Värkistä on asetettu, vapautetut ja eroitetut, ellei he itse pyydä tulla niiden alle suljetuxi. Ej mahda kuitengan muut paikkakunnat, eli ne, jotka kuljettavat Rautalasteja, joita ilman Konstillisia Apu-Aseita ja pihtejä ej taita ylösongitta, tästä otta esimerkkiä ja tilaa päälleseisoaxens sitä samaa. Aadelin Privilegiumit näisä asioisa aina säilytetyt.
(Kalusta kuin joutu matalan päälle eli jäiden sekan seisattu, pitä maxettaman 10 Prosentia, säilytetystä Laivasta ja
Kalusta.)
3:xi. Sen suuren kulutuxen suhten, kuin Osanottajat tämän Hyödyllisen Laitoxen päälle tehnet ovat, ja edespäin vielä täytyvät tehdä, niinkuin myös sen suhten, että he ovat velkapäät ilman jotain palkkiota autta ja korjata Kruunun Laivoja ja Aluxia, asetetan, että siitä kalusta kuin joutu ainoastans matalan päälle, eli jäiden sekan seisahtu, niin ettei Laiva ole saanut jotain vahingota, mutta ej taida kuitengan sieldä päästä, jos ej sitä purjeta, eli jäistä ulosauteta, ja sekä Laiva että kalua niinmuodon säilytetä, pitä heille maxettaman ylipään 10 Prosentiä, säilytetystä Laivasta ja kalusta, josa Dykeri-Osanottajat itse maxavat kaikki säilytys- ja korjaus kulutuxet.
(Kalusta, kuin loukatuista ja vesilastisa kulkevista Aluxista korjatan, saavat Dykeri-Kumpanit neljännen osan.)
Kaikesta Kalusta kuin loukatuisa ja vesilastisa kulkevaisisa Aluxisa vedestä ylösotetan, omistetan heille neljäs osa: Kuitengin niin että Kalun-Isännät maxavat Tullin kolme neljännes osan ja Dykeri-Kumpanit yhden neljännes osan edestä, jota vastan Dykeri-Kumpanit vastavat kaiken sen kulutuxen edestä, kuin korjamisen tähden, tehty on, olkon kulutus mistä nimestä tahtons, niinkuin myös tarkasti peräänkatsovat, ettei, korjamisen jälken, kalusta jotain tule salatuxi vaan että, jos se jää Maahan, tulli edellämainitulla tavalla oikein sen edestä maxetan.
(Puulastin, Tiili- ja Kattokivien, niin myös Suola ja Jyväalusten edestä, saavat Dykeri-Kumpanit 15 Prosentiä korjatuista Laivoista ja kaluista.)
Korjatuista halvemmista kaluista, joiden kautta kuitengin kulutuxet tulevat lisätyxi, niinkuin Puulastista, Tiili- ja Kattokivistä, Sannalla ja kivillä barlastatuista Aluxista, niinkuin myös Suola ja Jyvälaivoista, joiden Lastit vesisä turmeltuvat, omistetan Dykeri-Kumpanille 15 Prosentiä korjatusta Laivasta ja kalusta, sitte kuin kaikki korjamisen päälle tehdyt selvät kulutuxet edellä päin Haldialda heille erittäin ovat maxetut.
(Kaluista, kuin Kelloilla pohjasta ylösongitan, nauttivat Dykeri-Kumpanit 3:nen osan.)
Kaluista kuin Kelloilla ja kalleilla konstillisilla Apu-Aseilla, Kalun Haldian osotuxen jälken, Merenpohjasta täyty ylösongitta, mahtavat Dykeri-Kumpanit nautita kolmannen osan.
(Tolagi ja muut Kaupungeille tulevaisit oikeudet korjatusta Kalusta, maxetan siinä Kaupungisa, jonga Läänin alla vahingo tapahtunut on.)
4:xi. Tolagi ja muut Kaupungeille tulevaiset oikeudet korjatusta kalusta, josta Tulli on maxettava ja Valdakunnasta ej viedä ulos, pitä luettaman ja maxettaman ainaostans siinä Tapuli- eli Merikaupungisa, jonga Tullikammarin Läänin alla vahingo tapahtunut on, joka ej pidä oikeuxians paitsi oleman sentähden, että Kalu toisiin paikkohin viedän ja siellä myydän.
Suuremmaxi vahvudexi jne.
Kuning:sen Maj:tin Armollinen Selitys Asetuxen ylitse Dykerijstä siitä 18 päiv. Marraskuusa 1734. Annettu Stockholm. Raadikamarisa sinä 6 päiv. Maaliskuusa 1739.