Ennen ja nyt
Mitä meillä oli ennen ja mitä meillä on nyt:
Ennen oli meillä se perustuslakiemme mukainen oikeus olemassa, että kaikki postilaitostamme koskevat kuulutukset, määräykset ja luettelot tehdään oman senaattimme talousosastossa ja esitetään Hallitsijalle ministerivaltiosihteerin välityksellä.
Nyt tekee tämän keisarikunnan sisäasiain ministeri, joka entisten voimassa olevien asetusten sijaan tulee panemaan keisarikunnassa vallitsevat, sekä antamaan suomalaisille postivirkamiehille suoranaisia heidän virkaansa koskevia ohjeita.
Kotimaisen hallituksen tehtäväksi ei tässä kohden jää muuta kuin että kenraalikuvernööri saa pitää huolen annettujen ohjeitten ja määräysten julkaisemisesta ja toimeenpanosta.
Ennen oli meillä se perustuslakiimme perustuva oikeus, että suomalaisten virkakuntien vuosirahan-sääntöjä ja kulunkiarvioita ei voi tarkastaa vieras viranomainen.
Nyt on säädetty, että postilaitoksemme vuosirahan-säännöt ja kulunkiarviot tulevat Venäjän posti- ja sähkölennätin ylihallitusten tarkastettaviksi.
Ennen ei vieras viranomainen voinut nimittää virkamiehiä suomalaisiin virastoihin. Ainoastaan Hallitsija tai hänen nimessään senaatti määräsi virkamiehemme.
Nyt asettaa Hallitsija postitirehtöörin, mutta siten, että nimitys tapahtuu esityksestä, jonka kenraalikuvernööri sopimuksen jälkeen sisäasiain ministerin kanssa on tehnyt. Ja mitä postilaitoksen muihin virkamiehiin tulee, niin ovat ne tosin asetettavat sillä tavoin kuin tähänkin asti, mutta sillä pienellä poikkeuksella, että ne heistä (postinhoitajat ja postihallituksen virkamiehet), jotka senaatti nimittää, määrätään sopimuksen jälkeen posti- ja sähkölennätin ylihallituksen kanssa.
Ennen oli meillä kaksi virallista kieltä, suomi ja ruotsi, joita kunkin suomalaisen virkamiehen tuli taitaa.
Nyt on tullut kolmas virallinen kieli lisäksi, siten nimittäin, että venäjänkielen taito on oleva pakollinen kaikille, jotka vast'edes otetaan postin palvelukseen kaupungeissa ja Viipurin läänin postitoimistoissa.
Ennen kysyttiin maan säätyjen mieltä Suomen perustuslakeja koskevien muutosten suhteen. Nyt ei ole kysytty säätyjen mieltä. Tiedämme, mitä meillä oli ennen ja mitä meillä on nyt.
Mutta sitä emme tiedä, mitä tuleman pitää.
Juhani Aho, Päivälehti 9.7.1890