Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus
poliisikamarin perustamisesta Tampereen kaupunkiin.
Annettu Helsingissä, 14 p:nä Tammikuuta 1891.
Me, ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Wenajänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m., Teemme tiettäväksi: Sittenkuin Tampereen kaupungin valtuusmiehet ja maistraatti sekä Hämeen läänin Kuvernööri alamaisuudessa ovat ilmoittaneet, että sanotun kaupungin poliisi on uudesta-järjestämisen ja enennyksen tarpeessa, sekä siinä suhteessa antaneet ehdotuksen ja lausunnot asiasta, olemme Me, Suomen Senaattimme alamaisesta esityksesta, nähneet hyväksi täten sallia poliisikamarin perustettavaksi Tampereen kaupunkiin sekä sikäläisestä poliisilaitoksesta säätää ja määrätä niinkuin seuraa:
1 Luku.
Poliisilaitoksen virka- ja palvelusmiehistä.
1 §.
Poliisitointa Tampereella hoitaa läänin Kuvernöörin ylivalvonnan alaisena, poliisimestari, jolle on apulaisina, poliisikamarin asiana olevissa tehtävissä, kaksi jäsentä, joista toinen, lain-oppinut, myöskin on sihteerinä, sekä kaksi komissariusta, neljä vanhempaa ja seitsemäntoista nuorempaa konstaapelia, jotka nauttivat palkka- ja muita etuja myötäliitetyn vuosirahan-säännön mukaan.
2 §.
Poliisimestarin, joka myöskin saattaa kuulua sotilassäätyyn, pitää olla maan oloihin perehtynyt ja hänet nimittää maan Kenraalikuvernööri. Sitä varten tulee läänin Kuvernöörin, asianmukaisesti kuulutetun kolmenkymmenen päivän hakemus-ajan perästä, Senaatin Siviili-toimituskunnan kautta Kenraalikuvernöörille lähettää ne hakemukset, jotka sen johdosta ovat sisääntulleet, sekä viran saamiseen ehdottaa se hakijoista, jota siihen soveliaimmaksi katsotaan. Lain-oppineen jäsenen nimittää läänin Kuvernööri asian- mukaisesti kuulutetun kolmenkymmenen päivän hakemus- ajan jälkeen.
Mainittuin virkamiesten erohakemukset annetaan niinikään Kuvernöörille. Jos poliisimestari on tehnyt hakemuksen, tulee Kuvernöörin ylempänä mainitussa järjestyksessä jättää se ynnä oman lausuntonsa kanssa Kenraalikuvernöörin tutkittavaksi; jota vastaan lain-oppineen jäsenen sellaisen hakemuksen tutkii ja ratkaisee Kuvernööri.
3 §.
Toiseksi poliisikamarin jäseneksi valitsevat kaupungin- valtuusmiehet vuodeksi erältään siihen sopivan henkilön kaupungin asukkaista.
4 §.
Poliisikomissariukset asettaa virkaan ja siitä eroittaa Kuvernööri, poliisi-mestarin kirjallisesta ilmoituksesta, mutta konstaapelit ottaa ja eroittaa poliisi-mestari. Markkinoita ja muita erinomaisia tilaisuuksia varten ottakoon poliisi-mestari, kun sitä tarpeelliseksi katsotaan, ylimääräisiä konstaapeleita, joitten palkka suoritetaan sitä varten määrätyistä varoista.
5 §.
Poliisimestarilla on arvo kahdeksannessa, lain-oppineella jäsenellä kolmannessatoista ja poliisikomissariuksilla neljännessätoista luokassa Suuriruhtinanmaalle voimassa olevaa arvojärjestystä; heillä on myös osallisuus siviili- viraston leski- ja orpokassassa.
6 §.
Kuvernöörin asiana on tarvittaissa myöntää poliisimestarille ja lain-oppineelle jäsenelle virkavapautta, poliisimestarille ei kuitenkaan pidemmäksi kuin kuuden viikon ajaksi, ja määrätä toinen sovelias henkilö virkaa sillä aikaa hakijan kustannuksella hoitamaan. Jos poliisimestari hakee vapautta pidemmäksi ajaksi, lähettäköön Kuvernööri hakemuksen ynnä oman lausuntonsa kanssa Kenraalikuvernöörille, jonka tulee siitä määrätä.
7 §.
Poliisimestari ja lain-oppinut jäsen saavat, kun he vanhuuden tahi kivulloisuuden tähden virasta eroovat taikka siitä eroitetaan, loppu-elinkaudekseen nauttia pensionia valtiovaroista niitten perusteitten mukaan, jotka armollisissa julistuksissa 28 p:ltä Heinäkuuta 1826 ja 12 p:ltä Kesäkuuta 1866 ovat määrätyt, mutta komissariuksille ja konstaapeleille lasketaan pensioni-oikeus ,samallatapaa kuin tullikamarin virka- ja palvelusmiehistä on säädetty, ja suoritetaan pensioni niinikään valtiovaroista.
8 §.
Virkavirheestä ovat poliisikamari ja poliisimestari syytettävät Turun Hovi-oikeudessa. Muut poliisilaitokseen kuuluvat virkamiehet sekä poliisipalvelijat tuomitaan tekemistään virkavirheistä ja hairahduksista rikospaikan alioikeudessa, mutta laiminlyönnistä virassa ja tottelemattomuudesta tahi epäkunnioituksesta esi-miehiä vastaan saattaa poliisikamari määrätä heitä vetämään sakkoa, joka vastaa enintään kolmen kuukauden palkkaa.
9 §.
Mitä laissa ja asetuksissa säädetään vartijamiesten ja oikeudenpalvelijain todistuksesta, sovelletaan myöskin poliisikomissariuksiin ja poliisikonstaapeleihin.
2 Luku.
Poliisin velvollisuuksista yleensä.
10 §.
Poliisilaitoksen tarkoituksena on edistää järjestystä ja turvallisuutta sekä itse kaupungissa että siihen yhdistetyllä tilus-alueella kuin myöskin antaa tarpeellista virka-apua lähimmälle maapoliisille; estää ja ehkäistä rikoksia, epäjärjestyksiä ja kaikenlaisia turmiollisia tapauksia sekä, jos rikkomus on tapahtunut, asianhaarain mukaan ryhtyä niihin toimiin, joita rikollisen tahi rikollisten saattamiseksi lailliseen edesvastaukseen katsotaan tarpeellisiksi; ja tulee poliisin, kun rikos on tehty kaupungissa tahi siihen yhdistetyn alueen piirissä eikä sitä tahi niitä henkilöitä, jotka ovat rikoksen tehneet, ole tavattu, mutta heidän luullaan oleskelevan lähitienoilla, siellä etsiskellä ja noudattaen mitä laki vangitsemisesta säätää ottaa kiinni sellaisia henkilöitä.
Poliisin velvollisuutena on niinmuodoin:
1 :ksi valvoa sapatin pyhyyttä ja katsoa, että mikä sitä vastaan sotii älköön tapahtuko tahi ilman laillista syytettä jääkö;
2:ksi irtolaisten ja kerjäläisten kanssa menetellä lain ja asetusten säätämällä tavalla;
3:ksi pitää silmällä niitä, jotka saadaksensa työansiota saapuvat kaupunkiin, ja niistä kirjoittaa erityistä luetteloa;
4:ksi pitää päiväkirjaa kaupunkiin tulevista matkustajista;
5 :ksi valvoa järjestyksen ylläpitämistä markkinoilla ja julkisissa huveissa sekä niissä tilaisuuksissa, joissa suurempi kansankokous tahi ajoneuvojen tungos tapahtuu, ryhtyä tarpeellisiin toimiin onnettomuuksien, epäjärjestysten, ja rikosten estämiseksi;
6:ksi pitää vaaria, että juoppoutta sekä väkeväin juomain valmistusta ja myyntiä koskevia asetuksia noudatetaan, jossa suhteessa erityinen huomio on kiinnitettävä sekä niihin henkilöihin, jotka ovat tunnetut tahi epäluulon-alaiset luvattomasta sellaisen elinkeinon harjoittamisesta että kaupungissa oleviin ravintoloihin, kondiittorioihin, ruokaloihin ja muihin ravintopaikkoihin;
7:ksi pitää silmällä kuorma-ajureja, voura-ajajia ja palkkasoutajia sekä heidän käyttämiänsä apulaisia, niin että he käyttäen itseään siivosti, mieluisesti ovat niille avullisia, jotka heidän palvelustansa tarvitsevat, sekä käyvät kunnollisissa vaatteissa ja pitävät ajokalujaan ja veneitään hyvässä kunnossa;
8:ksi niinikään pitää silmällä kaupungin kestikievaria siihen kuuluvien kyyditsijäin, hevosten sekä ajoneuvojen ja muitten kalujen kanssa kuin myöskin riitaisuuksien syntyessä matkustajain ja kestikievarin tahi kyyditsijäin välillä, antaa vääryyttä kärsineelle tarpeellista ja laillista virka-apua;
9:ksi estää heikolle jäälle menemistä sekä vallatonta ajamista kaupungin kaduilla ja avoimilla paikoilla kuin myös eläinten rääkkäämistä, ja valvoa sitä, että matkustajoita kuljettamaan aiotut höyryveneet eivät ota suurempaa määrää matkustajia eikä enempää lastia kuin asetukset myöntävät;
10:ksi valvoa, että katuvalaistusta sitä varten määrättyinä aikoina voimassa pidetään; että kivitystä kaupungin toreilla, kaduilla ja avoimilla paikoilla asianmukaisesti kunnossa pidetään ja siinä syntyvät puutteet pikaisesti korjataan; että puhtaana-pitoa sellaisissa paikoissa sekä hyyskissä ei laiminlyödä; että kaupungin katuja ja tien-osia talvis-aikana pidetään hyvässä ja ajettavassa tilassa; että kadunkäytävät pidetään vapaina liiallisesta lumesta ja, tarvittaissa, sannoitetaan tahi muilla soveliailla aineilla ripotellaan; että rumentavat vajavaisuudet rakennuksissa, porteissa ja lauta-aidoissa katuja ja avoimia paikkoja vastaan viipymättä korjataan; että kaupungin puistoja, yleisiä istutuksia ja muita julkisia kaunistuksia asianmukaisesti rauhoitetaan raiskaukselta sekä että katulyhtyjä, sähkölennätin- ja telefoonijohtoja, postilaatikoita ja muita yleisiä tarpeita varten aiotuita laitoksia suojellaan väkivaltaa vastaan;
11:ksi yhdessä kaupungin satamamestarin ja satama- palvelijain kanssa valvoa satamajärjestyksen noudattamista sekä antaa heille sitä virka-apua, jota siinä suhteessa ja muuten järjestyksen voimassa pitämiseksi tarve vaatii;
12:ksi huolellisesti valvoa mitä laki ja asetukset tulen varomatonta pitelemistä sekä tulen-arkain aineitten varastoon-panemista vastaan säätävät, ja siis pitää vaaria, että luvatonta ampumista kaupungissa sekä tupakanpolttoa tulen-aroissa paikoissa kuin myös ala-ikäisten tupakan- polttoa ja muuta sellaista, joka tuottaa tulen irtipääsemisen vaaraa, älköön tapahtuko, sekä, tulipalon sattuessa tarkasti noudattaa kaikkea, mikä voimassa olevan palojärjestyksen mukaan on poliisin tehtävänä;
13:ksi estää puoskaroimista ja valvoa myrkyllisten aineitten kauppaa;
14:ksi noudattaen säännöksiä voimassa olevassa terveyden- hoito-säännössä, aina ja varsinkin kulkutautien aikana estää kaikkea, joka terveydentilalle kaupungissa on haitallista, niinkuin kypsymättömäin hedelmäin ja pilaantuneitten elatus-aineitten myyntiä, sonnan tahi muun lian pitämistä kauemman aikaa taloissa ja näitten ulkopuolella sekä sen pois-ajamista muulla kuin määrätyllä tavalla tahi kiellettynä vuorokauden aikana, kuin myös häviön-alaisten tahi ilmeisesti epäterveellisten huoneitten käyttämistä ynnä muuta sellaista;
15:ksi pitää vaaria siitä, ettei vahinkoeläimiä tahi koiria ja muita koti-eläimiä, vastoin säädettyä kieltoa, irtonaisina kuljeksi ympäri kaupungin kaduilla ja yleisillä paikoilla sekä, jos sellaisia eläimiä sillä tavoin tavataan, saattaa niitten omistajat edesvastaukseen;
16:ksi pitää huolta, että annetuita yleisiä taksoja asian- mukaisesti noudatetaan; että pituus-, astia- ja painomittoja koskevia asetuksia seurataan; että jokapäiväisessä tori- kaupassa järjestystä ja kuntoa voimassa pidetään ja ettei sitä harjoiteta muissa kuin sitä varten osoitetuissa paikoissa; että hyödyllistä metsän-riistaa ei pidetä kaupaksi kiellettynä aikana; että kravun- ja kalansikiöitä, joita ei ole luvallisesti pyydetty, älköön minäkään vuoden aikana myytäkö; sekä että luvatonta elinkeinon harjoittamista älköön tapahtuko;
17:ksi kun henkilöitä ulkona kodista ja asunnosta tavataan joko kuolleina taikka myöskin kovasti sairastuneina taikka väkevistä juomista päihtyneinä ja siten kykenemättöminä itsestään huolta pitämään, heti ryhtyä niihin toimiin, joita asian-haarat vaativat;
18:ksi antaa sellaista aputointa, kuin palkkaussäännössä käsketään, isän-nille ja palkollisille, joitten oikeus siihen havaitaan kieltämättömäksi: niin myöskin, käsityöläisen, tehtaanjohtajan tahi laivanpäällikön ilmoituksesta ja hänen edesvastauksellaan, ajaa takaa ja ottaa kiinni karanneita työmiehiä, oppipoikia ja merimiehiä sekä heitä myöskin palvelukseensa tuoda, ellei laillista estettä sitä vastaan ole:
19:ksi katsoa, että voimassa olevissa asetuksissa säädetyitä vaarin-ottamisia lapsia kauppa-, käsiammatti- ja tehdas- työssä pidettäissä tarkasti noudatetaan sekä tarvittaissa antaa rahatoimi-kamarille, kaupunginviskaalille ja muille viran-omaisille kuin myös yksityisille henkilöille tarpeellista virka-apua;
20:ksi omata tarkka tieto asujamistosta sekä alituisen huomion alaisena pitää semmoisia henkilöitä ja niitten toimia, jotka ovat tehneet itsensä tunnetuiksi säännöttömästä elämästä ja taipuvaisuudesta rikoksiin;
21:ksi myöskin kaikessa muussa, joka edistää hyvän järjestyksen ja siveellisyyden ylläpitämistä kaupungissa ja sen ympäristöissä, niin päivin kuin öin pitää tasaista ja tarkkaa valvontaa, niin että mikä sitä vastaan sotii, tulee estetyksi tahi laillisesti syytteesen saatetuksi; ollen poliisimestarin asiana Kuvernöörille ilmoittaa sellaisista käskyistä, jotka tähän nähden saattavat olla tarpeen vaatimia.
11 §.
Senlaatuisia käskyjä, joista lähinnä edellisessä kohdassa mainitaan, on Kuvernöörillä valta yksin neuvoin kaupungin maistraatin kanssa ulosantaa ja niitten rikkomisista määrätä soveliaita uhkasakkoja. Nämät käskyt pitää, poliisi- järjestykseksi yhteen-asetettuina, aika ajoin kuulutettaman, josta poliisimestarin tulee pitää huolta. Poliisijärjestys on Ruotsin, Suomen ja Venäjän kielillä painettava ja halvasta hinnasta yleisölle saatavana pidettävä.
3 Luku.
Poliisimestarin ja poliisipalvelijain erityisistä velvollisuuksista.
12 §.
Poliisimestari, poliisilaitoksen päällikkönä, vaatikoon kuuliaisuutta ja tottelevaisuutta kaikilta siihen kuuluvilta virka- ja palvelusmiehiltä sekä olkoon sen johdosta vastuunalainen niistä toimista, joihin hänen käskystään ryhdytään kuinmyöskin järjestyksen ja kunnon voimassa pitämisestä kaikessa, mikä tämän asetuksen mukaan on poliisin asiana; ollen hän velvollinen, törkeämpien rikosten tahi muitten merkillisten tapausten sattuessa, heti kirjallisesti Kuvernöörille ilmoittamaan siitä ja niistä toimista, joihin niitten johdosta on ryhdytty.
14 §.
Kun tehty rikos tahi yritys siihen poliisille ilmoitetaan, on poliisimestari velvollinen viipymättä vaatimaan saadaksensa tahi rikospaikalla hankkimaan tarpeellista selitystä rikoksen todellisuudesta ja laadusta kuin myöskin ryhtymään toimeen rikoksentekijän ja rikoksessa osallisten ilmi saamiseen, sekä määräämään rikollisten ottamisesta säilyyn, kun laillista syytä siihen on, ja jos aihetta syytteesen löytyy, heti antamaan ilmoituksen asianomaiselle kaupunginviskaalille sen kanteen ajamista varten oikeudessa, johon asianhaarat aihetta antavat; ja on erityinen tutkimus, jos sitä tarpeelliseksi havaitaan, sitä paitsi poliisikamarin edessä toimitettava.
15 §.
Lain-oppineen jäsenen, joka, poliisimestarin määrääminä aikoina, hoitaa diaarinpitoa ja kansliatehtäviä, tulee sitä tarkoitusta varten joka arkipäivä olla läsnä poliisikamarissa; ja on hän velvollinen sen kokouksissa kirjoittamaan pöytäkirjaa.
16 §.
Vartioimista varten jaetaan kaupunki ja sen alue kahteen poliisipiiriin, joissa kummassakin on vahtikonttori, nimittäin 1) alue virran länsipuolella, konttori poliisikamarissa ja 2) alue virran itäpuolella, konttori siellä.
Läntisen piirin konttorin lähintä valvontaa pitää poliisimestari ja itäisen piirin konttorin valvontaa järjestyspoliisin poliisikomissarius.
Jos vastedes tulisi tarpeelliseksi jakaa kaupunki toisella tapaa, on Kuvernöörin asiana, poliisikamarin ehdotuksesta ja kaupungin-valtuusmiehiä kuulustettua, siitä määrätä.
17 §.
Järjestyspoliisin komissariuksen tulee vaivoa ulkonaista järjestystä kummassakin piirissä, ja erittäin konttoria itäisessä piirissä; ja hoitaa vartioimista kaupungissa tarpeellinen luku konstaapeleja poliisimestarin määräämän jaon mukaan.
18 §.
Järjestyspoliisin komissariuksen tulee lakkaamatta valvoa järjestyksen ylläpitämistä, alati pitää huomiotaan kiinnitettynä konstaapelien käytökseen virassa ja sen ulkopuolella sekä antaa heille tarpeellisia neuvoja ja ohjeita, kuin myös, joka päivä, niin usein kuin hänen muut velvollisuutensa sen myöntävät, saapua poliisikamariin tehdäksensä poliisimestarille ilmoituksia ja häneltä vastaan-ottaaksensa tarpeellisia ohjeita.
19 §.
Poliisivartioimista ja siihen kuuluvaa kulkuvahtina kävelemistä (patrulleerausta) hoitavat ja toimittavat konstaapelit yöllä kaupungin palovartijain avulla.
20 §.
Kummassakin poliisi-vahtikonttorissa pitää poliisi- konstaapeleja poliisimestarin järjestelyn mukaan oleman tavattavissa; ollen muuten vartioiminen piirissä, mikäli mahdollista, niin järjestettävä, että vahtikonttorissa oleva henkilökunta ja kulkuvahtina kävelevät konstaapelit molemmin puolin tarvittaissa, saattavat toisilleen avullisina olla.
21 §.
Kun järjestyspoliisin komissarius tahi konstaapeli on virantoimituksessa, pitää hänen joko käydä univormussa taikka, milloin sitä jostakin syystä ei katsota soveliaaksi, oleman varustettuna muulla säädetyllä tunnusmerkillä, jonka näytettyä häntä, toimivaltansa rajoissa, on toteltava. Semmoinen merkki pitää oleman myöskin etsivän poliisin komissariuksella ja konstaapeleilla.
22 §.
Poliisilaitoksen virka- ja palvelusmiesten pitää kohteliaasti ja mieluisasti kohdella jokaista, joka heidän apuansa pyytää, sekä kaikissa toimissaan noudattaa siivoutta ja sävyisyyttä, olla tarpeettomasti sekaantumatta jonkun luvalliseen askareesen, mutta vakavuudella ja pontevuudella käyttää niitä välikappaleita, joita laki tarjoo vallattomuuden ja kaiken sen häätämiseen, joka saattaa häiritä yleistä järjestystä ja yksityistä turvallisuutta.
23 §.
Etsivän poliisin komissariuksen tulee ensi sijassa hänen alaisensa henkilökunnan kanssa saattaa rikoksia syytteesen ja kun semmoinen on tehty, heti pitää tarpeellinen tutkimus sekä ryhtyä siitä aiheutuviin toimiin ja muuten noudattaa poliisimestarin käskyjä.
4 Luku.
Asiain käsittelystä poliisikamarissa.
24 §.
Joka päivä kello kymmenen edellä puolen päivää pitää poliisimestarin, ellei tauti tahi muu laillinen syy häntä siitä estä, saapua poliisikamariin ja komissariuksilta vastaan- ottaa ilmoituksia kaikesta merkillisestä, mikä viimekuluneena vuorokautena on tapahtunut sekä, niin hyvin tämän kuin senkin johdosta, mitä muut henkilöt ovat ilmoittaneet, ryhtyä niihin toimiin, joita kunkin asian laatu vaatii.
25 §.
Poliisikamarin tulee, kun ne siellä ilmoitetaan, tutkittavaksi ja ratkaistavaksi ottaa asioita, jotka koskevat:
1:ksi myönnettyä pääsöä kellareihin, ravintoloihin tahi muihin sellaisiin ravintopaikkoihin kiellettynä aikana kuin myös vieraan kieltoa totella ravintolan-isännän käskyä menemään sieltä pois;
2:ksi kysymyksiä palkollisten ja muitten palvelijain tuomisesta palvelukseen tahi eroittamisesta siitä, kun niitten käsitteleminen on poliisikamarin asiana, sekä siitä virka-avusta, josta voimassa olevassa palkkaussäännössä likemmin mainitaan;
3:ksi kestikievarin ja kyyditsijän laiminlyöntiä pitää vierashuoneita, hevosia ja ajokaluja asianmukaisessa kunnossa sekä semmoisilla ja muilla säädetyillä tarpeilla olla matkustajille apuna;
4:ksi voura-ajajain, palkkasoutajain, kuorma-ajurien ja heidän apulaistensa laiminlyöntiä pitää hevosiaan, ajokalujaan ja veneitään asianmukaisessa kunnossa, käydä kunnollisissa vaatteissa sekä mieluisasti olla niille avullisia, jotka heidän palvelustaan haluavat;
5:ksi niitten taksain yli menemistä, jotka maistraatti on antanut;
6:ksi laiminlyöntiä poliisille ilmoittaa kaupunkiin tullutta matkustajaa;
7:ksi laiminlyöntiä katuvalaistuksen voimassa-pidossa sekä katujen ja pihain puhtaana pitämisessä, kuin myöskin sonnan ja muun lian oikeudetonta varastoon-panoa ja kuljetusta kiellettynä aikana kaupungissa ja sen alueella;
8:ksi heikolle jäälle menemistä, vaikka siitä on annettu kielto;
9:ksi sen rikkomisia, mitä on säädetty ahdingon ja epäjärjestysten estämiseksi markkinoilla, julkisissa huveissa sekä muissa tilaisuuksissa, joihin kansaa paljon kokoontuu;
10:ksi kaupan harjoittamista muilla kuin siihen osoitetuilla yleisillä paikoilla.
26 §.
Lähinnä edellisessä §:ssä luetelluista hairauksista on poliisikamarilla valta tuomita niitä, joita sellaisista laillisesti syypäiksi näytetään, poliisijärjestyksessä tahi erikseen asianmukaisesti annetuissa ja julistetuissa käskyissä säädettyihin sakkoihin ja uhkasakkoihin sekä vahingon- korvaukseen; mutta jos joku muu rikkomus on poliisi- hairaukseen yhdistynyt, lykätään asia koko laveudessaan laillisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Poliisikamari ei muussa, kuin mitä nyt on sanottu, saa puuttua siihen, joka tuomarinvirkaan kuuluu.
27 §.
Milloin, 14 §:ssä sanotulla tavalla, erityinen tutkimus tehdystä rikoksesta havaitaan tarpeelliseksi, kutsuttakoon sitä varten asianomainen asiallinen ja ne henkilöt, joilta tarpeellista valaistusta sopii odottaa saatavan, poliisikamariin ja kuulustettakoon siellä asianomaisen kaupunginviskaalin läsnä ollessa. Jos siinä ilmaantuu syytä lailliseen syytteesen tahi rikollisen vangitsemiseen, josta poliisi-kamarin semmoisessa tapauksessa tulee määrätä, jätetään asia laillisen tuomio-istuimen käsiteltäväksi, jonka ohessa asiasta poliisikamarissa laadittu pöytäkirjaon kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, viiden markan seitsemänkymmenen-kuuden pennin uhkasakon haastolla kultakin ylimenevältä päivältä, tuomioistuimelle saatavina pidettävä. Ja ovat kaikki poliisikamarin sekä 14 §:n mukaan poliisimestarin tuomioistuimessa syytteesen pantaviksi jätetyt asiat kirjoitettavat erittäin sitä varten laitettuun kirjaan, johon myös merkitään mitä asiaan on tehty.
28 §.
Poliisikamarin toimena olevain asiain käsittelemiseen ottavat osaa poliisi-mestari sekä poliisikamarin molemmat jäsenet; ja pitää sekä puheenjohtajan että jäsenten oleman tuomarinvalan tehneitä.
29 §.
Jos poliisimestari jäävistä tahi muusta syystä on estetty puheenjohtajan-tointa poliisikamarissa hoitamasta, on hänen sijassaan mainitussa toimessa lain-oppinut jäsen; jossa tapauksessa, niinkuin myöskin esteen sattuessa jäsenelle,poliisikamari ottakoon apujäseneksi jonkun muun kaupungin asukkaista, joka on vannonut tuomarinvalan.
30 §.
Poliisikamarin puheenjohtaja ja jäsenet kokoontuvat kaksi kertaa viikossa sitä varten määrättyinä aikoina sekä sillä välinkin puheenjohtajan kutsumuksesta, milloin asiain paljous tahi laatu sitä vaatii, taikka joku vakinaista kokousta odottaessa tulisi asioissaan viivytetyksi.
Syyttäjänä poliisikamarin ratkaistavana olevissa asioissa on asianomainen poliisikomissarius; kaupunginviskaali on kuitenkin velvollinen semmoisena saattamaan syytteesen ne rikokset, jotka hän itse on ilmi saanut tahi jotka ovat hänelle ilmi annetut.
32 §.
Jos sotilashenkilö tekee rikoksen tahi jos sellaisen henkilön kuulustusta poliisikamarissa muuten katsotaan tarpeelliseksi, ilmoittakoon poliisimestari siitä Kuvernöörille tahi asianomaiselle sotilaspäälikölle, joka ryhtyy toimeen puheenaolevan henkilön kutsumiseksi saapuville tulemaan. Tutkimuksessa kirjoitettu pöytäkirja lähetetään sen jälkeen Kuvernöörille; toimitettavaksi asianomaiseen sota-oikeuteen tahi muuhun hänen asianaan olevaan toimeen ryhtymistä varten.
33 §.
Jos kantaja tahi vastaaja on asiamiehen kautta saapunut kannettaan ajamaan, tutkikoon poliisikamari, onko asian laatuun katsoen hänen mieskohtainen kuulustelunsa tarpeellinen ja määrätköön semmoisessa tapauksessa siihen.
34 §.
Tehdystä väitteestä pitää poliisikamarin antaa lausuntonsa lain mukaan. Jos asianosainen on tyytymätön lausuntoon, hakekoon siihen muutosta, ei kuitenkaan ennen kuin asia on poliisikamarissa lopullisesti käsitelty.
35 §.
Poliisikamari saa asioissa, jotka ovat sen ratkaistavina, valalla kuulustaa todistajia, jos ne ovat jäävittömiä ja muuten todistajiksi kelpaavia.
36 §.
Sakot, joihin poliisikamarissa tuomitaan, menevät kruunulle ja ovat, varain puuttuessa niitten maksamiseen, muunnettavat lain säätämällä tavalla.
Poliisikamari tehköön kaikista siellä tuomituista sakoista sakkoluettelon ja jättäköön otteen siitä joka kuukaudelta ennen seuraavan kuukauden 15 päivää maistraatille täytäntöön-panoa varten; ollen maistraatti velvollinen säädetyssä järjestyksessä sakoista tiliä tekemään.
37 §.
Valitus poliisikamarin päätöksestä saadaan tehdä läänin Kuvernöörille viimeistään ennen kello kahtatoista viidentenätoista päivänä siitä kuin päätös julistettiin. Se, joka ei tyydy Kuvernöörin päätökseen, hakekoon muutosta siihen alamaisella valituksella, joka kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kuin päätös todistettavasti on tiedoksi saatu, on annettava Suomen Senaatin Oikeus-osastoon. Jos päätöksessä on tuomittu sakkoon, on muutosta haettaessa noudatettava, mitä täyttämisestä tuomioistuimen päätöksestä valitettaissa on laissa säädetty; ja tulee sekä Kuvernöörin että poliisikamarin antaa tyytymättömälle täydellinen valitus-osoitus.
38 §.
Muuten tulee poliisikamarin, sen toimenpiteenä olevia asioita ja juttuja käsitellessään, tarkasti noudattaa lakia ja asetuksia.
Tätä kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 14 p:nä Tammikuuta 1891.
Keisarillisen Majesteetin Oman Päätöksen mukaan ja Hänen Korkeassa Nimessään,
Suomeen asetettu Senaattinsa:
J. PH. PALMÉN.
S. W. von TROIL.
G. v. ALFTHAN.
J. G. SOHLMAN.
EMIL STRENG.
ISAK FELLMAN.
C. TUDEER.
OSCAR GYLLING.
Theod. Bergelund.