Järjestyssääntö
liikenteelle Pielisjoen kanavien ja sulkujen kautta.
1 Luku.
Kanavakulun tahi kanavien liikenteessä-pitämisen ohjeita.
1 §.
Pielisjoen kanavia ja sulkuja saavat veden matalimmalla ollessa kulkea laivat, jotka ovat korkeintaan 31,9 metriä pitkät, 7 metriä leveät ja 1,5 metriä syvältävät. Veden korkeammalla ollessa sallittakoon, kanavan- päällikkö- kunnan määräyksen mukaan, syvempikulkuisten laivain kulkea suluista, kuitenkin niin, että laivan emäpuuu (köölin) ja sulkukynnyksen välille jää vettä 30 sentimetrin syvältä. Jos laiva on syvältävämpi eikä sitä kanavalle tultaissa ilmoiteta, vetäköön laivuri sakkoa kahdeksankymmentä markkaa älköönkä hänen sallittako edemmäksi matkustaa ennenkuin laivaa lossaamalla on tarpeenmukaisesti kevennetty.
Kanavia kulkevalla laivalla pitää olla sen ohjaamiseen riittävä miehitys.
Laivan syvällys pitää oleman joka toiselta decimetriltä merkittynä laivan sekä keula- että perävantaasen yhden decimetrin korkuisilla roomalaisilla numeroilla.
2 §.
Kaikista laivoista, veneistä ja tavaroista, jotka kulkevat Pielisjoen kanavien kautta, on, vahvistetun voimassa olevan taksan mukaan, kanavamaksu asianomaiselle ylöskanto-miehelle suoritettava sillä ylöskanto-asemalla, Joensuun, Utran tahi Kaltimon, johon ensiksi tullaan, jolloin kuitenkin se poikkeus tehdään, että kun ei näillä asemilla käydä, vaan ainoastaan yhdestä tahi useammasta muista suluista, mitään maksua ei kanneta eikä siis myöskään ilmoituskirjaa tarvita. Jos kuitenkin sama laiva tahi vene tulisi useamman kuin yhden kerran vuorokaudessa näistä viimemainituista suluista lasketuksi, suoritetaan, ellei matkaa varten käypää kuitattua ilmoituskirjaa tuoda esiin, kultakin seuraavalta kerralta jokaisessa niistä viiden- kolmatta pennin maksu, jonka sulku- tahi kanavavartija saapi.
Jos, alusta ylöskanto-asemalla klareerattaissa, ilmoitus- kirjassa väärä määräpaikka mainitaan, vetäköön se, joka siitä tavataan, sakkoa kymmenkertaisen kanavamaksun siltä tahi niiltä suluilta, joista laiva siten maksuttomasti petollisella tavalla on kulkenut.
3 §.
Ylöskanto-konttoreissa klareeratessa on laivuri velvollinen, vaadittaissa, kanavan-katsontamiehelle näyttämään kantavuuskirjansa, jonka mukaan maksut itse laivasta lasketaan, sekä, höyrylaivaan nähden, todistus kone- hevosvoimain lukumäärästä. Kun laivan kantavuus tahi konevoima uudesta-rakennuksen kautta on muuttunut, tulee laivurin siitä ensi matkalla katsontamiehelle ilmoittaa.
4 §.
Maksujen laskemista varten mukana olevasta lastista on laivuri velvollinen katsontamiehelle myöskin näyttämään rahtikirjan tahi passin, jos semmoista on, sekä antamaan kaksi kappaletta ilmoituskirjaa, johon on merkitty lastin paino, mitta tahi luku, sillä tavoin kuin taksassa kultakin eri tavaralajilta on määrätty.
Sellaisten ilmoituskirjain blanketteja pidetään asianomaisille kanto-konttoreissa ilmaiseksi, mutta siinä tapauksessa että kanava-käytetään blankettien täyttämiseen, suoritetaan siitä viidenkolmatta penninkappaleelta.
5 §.
Jos katsontamiehellä Kaltimon, Utran tahi Joensuun sululla on syytä siihen otaksumiseen, että laivan lasti on väärin tahi liian pieneen määrään ilmoitettu, toimittakoon hän, jos ei laivuri käskystä heti oikaise ilmoituskirjaa, asian laidasta tutkimuksen ja antakoon, ellei sitä voi muulla tavoin selville saada, kahden saapuville kutsutun jäävittömän todistajan läsnä ollessa lossata lastia niin paljon, että todellinen laita voidaan ilmi saada. Älköön kuitenkaan semmoista tutkimusta varten laivaa viivytettäkö pitempää aikaa kuin välttämätöntä on. Jos laivuri tahi hänen väkensä kieltäytyy lossausta itse toimittamasta, tapahtukoon se kruunun edeltä suoritettavalla kustannuksella.
Muitten sulkujen sulku- ja kanavavartijain tulee, sittenkuin kuitattu ilmoituskirja tahi passi heille on näytetty, laskea alus kanavasta menemään.
6 §.
Jos ylempänä mainitussa tutkimuksessa huomataan, että lasti on oikein ilmoitettu tahi ettei se nouse enempään kuin viiteen prosenttiin päälle ilmoitetun määrän, kärsiköön kruunu kustannukset lastin lossaamisesta ja uudestaan lastaamisesta laivaan. Mutta jos toimitetussa tutkimuksessa havaitaan, että laivan lasti tekee enemmän kuin viisi prosenttia yli ilmoitetun määrän taikka jos löydetään salattua tahi ilmoittamatonta tavaraa, pitää laivurin maksaa kustannukset lossauksesta ja uudesta lastauksesta sekä kaikki tutkimuksesta aiheutuneet menot, jotapaitsi väärin ilmoitetusta tahi salatusta ja ilmoittamattomasta tavarasta on suoritettava kymmenkertainen kanavamaksu, joka niinkuin kustannuskorvauskin on maksettava ennenkuin laiva saa edemmäksi lähteä. Kaikki siten suoritetut menot ovat laivurin ilmoituskirja-kappaleesen merkittävät ja jaetaan ne katsontamiehen ja iäkkäille ja jaksamattomille alemmille kanavapalvelijoille sekä heidän leskilleen ja lapsilleen perustetun apukassan välillä, niinkuin sakoista 31 §:ssä säädetty on.
7 §.
Sululle tullessaan kanavan aukipidon aikana on alus, ellei pätevää estettä ilmaannu, viivyttämättä siitä läpi päästettävä. Älköön kuitenkaan kukaan itsevaltaisesti sulkupalvelijain poissa ollessa aukaisko sulkuporttia. Jos se tapahtuu, vetäköön rikollinen sakkoa sata markkaa ja korvatkoon paitsi sitä ehkä syntyneen vahingon.
Laivuri on velvollinen jo ennen laivan tuloa kanavaan hiljentämään sen vauhtia ja varovasti kulkemaan sen lävitse sekä sulussa varovasti hinaamaan laivaa eteenpäin kahdenkymmenen markan sakon uhalla. Jos tämä laiminlyödään ja jos siinä vahinkoa tapahtuu, korvatkoon laivuri sen ja vetäköön sakkoa kolmekymmentä markkaa. Höyrylaivat käyttäkööt konetta sulkuun mennäksensä, ei kuitenkaan suuremmalla nopeudella kuin että laiva tottelee peräsintä.
Jos laivuri purjehtii sulkuporttia vastaan tahi siihen kiinnittää laivan, vetäköön sakkoa kahdeksankymmentä markkaa ja korvatkoon vahingon.
8 §.
Sulkujen läpi kuljettaissa noudatetaan, että laivat lasketaan sulusta siinä järjestyksessä, jossa ovat tulleet; matkustajoita kuljettava höyrylaiva olkoon kuitenkin oikeutettu niin pian kuin mahdollista on ja ennen muita odottavia aluksia pääsemään sulun lävitse.
9 §.
Kanavaa kulkiessa ei ole sallittu sauvoa laivaa tahi venettä kanavanpenkerestä eikä pohjasta, ja laivan kuljettamiseen sulussa tahi kanavassa on käytettävä ainoastaan semmoisia sauvoimia, joitten päässä on vähintään viiden tuuman levyinen porkka eli sompa. Jos tämä laiminlyödään taikka jos käytetään keksiä tahi muuta terävää rautaa, vetäköön syyllinen sakkoa kaksitoista markkaa. Jos tapahtuu vahinkoa, joka vaatii korjausta, korvatkoon myöskin kustannukset siitä.
10 §.
Sulusta lasketuksi tultuaan älköön laivuri ilman päteviä syitä jääkö kanavaan, siihen ankkuroiko tahi laivaa kytkekö älköönkä millään verukkeella kiinnittäkö alustansa sulkuporttiin tahi kanavan varrelle istutettuihin puihin, viidentoista markan uhkasakon haastolla ja velvollisuudella korvata siitä syntyvä vahinko. Saman uhkasakon haastolla älköön puunlastausta toimitettako sulkukammiossa eikä kanavassa.
11 §.
Jos laiva uppoo kanavaan tahi sen suuhun, niin että estettä liikenteessä siitä syntyy, pitää laivurin heti korjata laiva pois, sillä uhalla että se toimitetaan hänen tahi laivan-omistajan kustannuksella.
12 §.
Metsäntuotteita (puuaineita mitä lajia hyvänsä) ei saa lautata sulun lävitse.
13 §.
Suomen tahi Venäjän kruunun omistamista laivoista ei suoriteta mitään kanavamaksua, mutta lastista, jota sellaiset laivat mukanaan tuovat, maksetaan voimassa olevan taksan mukaan.
2 Luku.
Sulkupalvelijain velvollisuuksista.
14 §.
Sulkupalvelijain pitää alttiisti auttaman yleisöä kaikissa, mitä heidän toimeensa kuuluu, sekä muuten tarkasti ja ehdottomasti noudattaman esimiestensä käskyjä ja määräyksiä virassa.
15 §.
Katsontamies tahi kanavavartija älköön ilman asian- mukaista lupaa tahi esimiehen käskyä niinä aikoina, jolloin kanava on avoinna pidettävä, menkö asemapaikastaan kauemmaksi kuin että hän viipymättä saattaa paikalle tulevia laivoja palveluksellaan auttaa.
16 §.
Katsontamiehen tahi kanavavartijan tulee pitää tarkkaa huolta kanavasta ja sulusta, sallimatta kenenkään panna alusta porttiin kiinni, sekä katsoa ettei sulkua, kanavaa tahi näitten omuuksia vahingoiteta laivalla tahi laivaväen syyllisyyden kautta. Jos se kuitenkin tapahtuu, menetelköön katsontamies sillä tavalla kuin 27 §:ssä määrätään.
17 §.
Laivan mentyä sulusta pitää avatut portit heti suljettaman ja vesi sulussa niin tasattaman, että noin puoli veden voimasta painaa kumpaistakin porttiparia.
18 §.
Sulkuavainta pitää katsontamiehen tahi kanavavartijan säilyttää asuttavassansa huoneessa eikä milläkään verukkeella jättää sitä lukkoon eikä sivullisen henkilön saatavaksi ja käytettäväksi.
19 §.
Kun vesi talven aikana kanavassa jäätyy, tulee kanava- palvelijain tarpeen-mukaisesti hakata jää sekä luoda lumi pois.
20 §.
Sulkupalvelijat ovat velvolliset osoituksen mukaan istuttamaan puita kanavan viereen ja niitä hoitamaan sekä, mikäli mahdollista, estämään oikeudettomain teitten ja polkujen laittamista siihen; katsomaan että aitaus on välttävässä kunnossa; tarkasti pitämään vaaria, ettei mitään, joka saattaa kanavaa tahi liikennettä vahingoittaa, heitetä tahi virran viemänä joudu kanavaan tahi sulkuihin ja, jos niin kumminkin on tapahtunut, toimittamaan se sieltä ylös otettavaksi; valvomaan ettei kanavaa, kanavapenkereitä ja sulkuja raiskata, sekä pitämään niitten ympäristöä alati puhtaana ja siistinä.
21 §.
Sulkupalvelij ain tulee muistuttamatta ja ilman erityistä korvausta toimittaa kaikki kanavalla ja suluilla sattuvat vähemmät työt, joitten suorittamiseen tarvittavia aineksia ja, kun sitä tarpeelliseksi katsotaan, aputointakin saadaan, ilmoituksen jälkeen kanavanpäällikön luona. Semmoisia töitä ovat sulkuportin-kuljetuskoneitten ja lankkuvuorausten korjaaminen ynnä niitten tervaaminen, kiven- ja turpeen- pano, someroiminen, tasoittaminen ja siivoominen sulkujen ja asuntojen ympärillä sekä aitojen ja veräjäin kunnossa- pitäminen ynnä muut sellaiset pienemmät työt.
22 §.
Katsontamies, rakennusmestari ja muut kanavapalvelijat eivät saa ruveta apumiehinä palvelemaan tukinlauttauksessa tahi purjehduksessa joella eikä myöskään, viran menettämisen uhalla, paitsi muuta laillista seuraamusta, millä verukkeella hyvänsä myydä tahi jakaa paloviinaa tahi muita väkeviä juomia; ollen he, jos muut harjoittavat sellaista epäjärjestystä kanavapiirissä tahi sen lähellä, velvolliset siitä heti kanavan-päällikkökunnalle ilmoittamaan, päällikkökunnan asiana olevaa enempää toimenpidettä varten. Niinikään ovat kanavapalvelijat kielletyt laivurilta tahi liikkeenharjoittajalta vaatimasta tahi vastaan-ottamasta lahjaa tahi kestitystä. Tämän kiellon rikkomisesta annetaan syylliselle ensimmäinen kertavaroitus, mutta uudestaan hairahtaessaan rangaistaan hän viran menettämisellä. Jos kanavapalvelija virkatoimituksessa tavataan juoppoudesta, laiminlyönnistä, leväperäisyydestä, epäkohteliaisuudesta tahi vastahakoisuudesta, saakoon hän, asianhaarain mukaan, varoituksen tahi virkaeron. Epärehellisyyttä osoitettuaan kanava-palvelija heti pantakoon viralta.
3 Luku.
Yleisiä säännöksiä.
23 §.
Kanavat sulkuinensa ovat, milloin korjaustyöt eivät sitä estä, pidettävät avoinna liikennettä varten laivoilla, veneillä ja proomuilla purjehduskauden alusta Elokuun 15 päivään asti kaikkina päivinä ja vuorokauden aikoina sekä mainitusta päivästä siksi kuin kanavat menevät jäähän niin pitkänä aikana vuorokaudesta kuin päivänvalo sallii varmasti laskea kanavasta ja sulusta; sulusta laskemista ei kuitenkaan saa sallia aikaisemmin kuin tuntia ennen auringon nousua eikä myöhemmin kuin tuntia jälkeen sen laskun.
24 §.
Sadan markan uhkasakon haastolla ja vahingonkorvauksen velvollisuudella kielletään jokaista sivullista liikuttamasta tahi vahingoittamasta kanavan suihin tahi muualle purje- väylään asetettuja kumpeleita, poijuja, pollareita, reimareita ynnä muita sellaisia laitoksia purjehduksen helpottamiseksi. Viidenkolmatta markan uhkasakon haastolla älköön myöskään kukaan ajoneuvoilla tahi ratsain muulla tavoin kuin hiljaa liikkuen kulkeko kanavain liikkuvien siltojen ylitse.
25 §.
Jos jukoteitä, pollareja tahi muita kanaviin ja sulkuihin kuuluvia laitoksia vahingoitetaan, taikka jos kiviä, soraa tahi likaa heitetään sulkuun tahi kanavaan, taikka jos niissä sellaista lakaistaan veteen laivasta, vetäköön rikollinen sakkoa kolmekymmentä markkaa.
26 §.
Jos kanaviin kuuluvia aitoja, veräjiä, puita, istutuksia tahi kaunistukseksi tehtyjä laitoksia vahingoitetaan taikka jos kanavan alueelle tehdään valkeaa tahi siinä harjoitetaan loukkausta tahi muuta haaskausta, vetäköön syyllinen sakkoa kolmekymmentä markkaa ja korvatkoon kaiken vahingon. Saman sakon uhalla kielletään muunlainen kalastus kanavassa tahi sulussa kuin onkiminen.
27 §.
Ne sakot ja korvaukset, joihin vesimatkalaiset tämän järjestyssäännön mukaan tekevät itsensä vikapäiksi, ovat katsontamiehelle tahi kanavavartijalle suoritettavat ennenkuin laivan sallitaan edemmäksi lähteä, jonkatähden, vahingon tapahduttua, tämä heti on katsontamiehen tahi kanavavartijan arvioitava kahden saapuville kutsutun jäävittömän miehen läsnäollessa; ja antakoon laivuri myöskin viimemainituille yhden hevosen kyytirahan matkalta kodista ja sinne takaisin, elleivät he paikalla asu, sekä tavallisen päivärahan. Jos ei sakkoja hyvällä makseta taikka jos laiva jo on lähtenyt sulusta, on katsontamies tahi kanava-vartija velvollinen siitä piiri-insinöörille ilmoittamaan, jonka tulee kuvernööriltä pyytää aputointa rahain ulosottamiseen laivurilta tahi laivan-isännistöltä.
28 §.
Muitten kuin vesimatkalaisten harjoittamat epäjärjestykset ja rikkomukset tätä järjestyssääntöä vastaan ovat oikeuteen vedettävät, ellei sakkoja ja korvauksia hyvällä makseta. Jos vesimatkalaisen mielestä laittomuutta sakko- ja vahingon- korvaus-summain määräämisessä taikka muuten yhdessä tai toisessa suhteessa on harjoitettu, tehtäköön siitä, kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen, kirjallinen valitus piiri- insinöörille, jonka tulee, asiata tutkittuaan, ynnä oman lausuntonsa kanssa lykätä valitus tie- ja vesirakennusten Ylihallituksen toimenpiteen alaiseksi.
Valitus liian korkeiksi lasketuista ja ylöskannetuista kanava- maksuista tehdään myöskin piiri-insinöörin luona ennen kuluvan vuoden loppua sen uhalla, että kannevalta siihen sen jälkeen on menetetty, ja tulee piiri-insinöörin siinä tapauksessa ryhtyä hänen asianaan olevaan toimenpiteesen.
29 §.
Jokainen, joka käyttää kanavia ja sulkuja, olkoon velvollinen noudattamaan niitä ohjeita, joita kanavanpäällikkökunta sitä varten saattaa antaa.
30 §.
Kanavan-katsontamies ja palvelijat, jotka valtuutetaan järjestystä voimassapitämään ja kanavalaitoksen etua valvomaan, olkoot kaikesta solvauksesta ja väkivallasta rauhoitetut sekä nauttikoot virantoimituksessa samaa suojaa ja turvaa kuin kruununpalvelijoille yleensä suotu on.
31 §.
Tässä järjestyssäännössä määrätyt sakot, jotka lähetetään asianomaiselle piiri-insinöörille ja joista tämän tulee tie- ja vesirakennusten Ylihallitukselle tiliä tehdä, jaetaan siten, että kolmas-osa niistä menee ilmiantajalle ja kaksi kolmatta-osaa apukassaan iällisiä ja jaksamattomia alempia kanava- palvelijoita sekä heidän leskiänsä ja lapsiansa varten.
32 §.
Tätä järjestyssääntöä pitää tarpeellinen määrä kappaleita aina oleman kanavan-katsontamiehillä ostajille saatavina 25 pennin maksusta kappaleelta.
Hyväksytty ja vahvistettu: Helsingissä, Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosastossa, 10 p:nä Joulukuuta 1891.
Käskystä
Samuel Segerstråle.