KATSAUS SUOMEN TALOUDELLISEEN TILAAN 1886-1890
1. Ulkonaiset valtiolliset olot
Koko viisivuotiskausi oli rauhan ja levollisuuden aikakausi. Oli siis täysi syy odottaa, että maan kauppa ja tavaranvaihto olisivat verraten vilkkaita. Tämä toivomus ei toteutunut. Toisaalta myyntiä vaikeutti sorrostila, jossa kauppa-asiat Venäjällä olivat, toisaalta Venäjän rahan alhainen kurssi. Myöskin Venäjällä toimeenpannut tullirajoitukset vaikuttivat ehkäisevästi Suomen kauppaan. Etenkin rauta-, paperi- ja liinakangasteollisuus, joiden tuotteet vietiin suureksi osaksi venäjälle, kärsivät melkoisia tappioita.
Teollisuudenhaarojen, jotka kilpailivat venäläisten, koti- maisista raaka-aineista valmistettujen samanlaatuisten tuotteitten kanssa, täytyi usein myydä tavaransa polku- hintaan, kun hinnat Venäjällä alenivat.
Puutavarakauppa oli myös muutamana vuonna ahtaassa tilassa, jonka johdosta eivät ainoastaan tulot melkoisesti vähentyneet vaan tukki- ja sahatoimessa työskentelevien palkatkin tuntuvasti alentuivat. Lopuksi myös Suomen rahtikauppa joutui myös taistelemaan ulkonaisia vastuksia vastaan. Erittäin suotuisana asianhaarana kaupalle ja keskusliikkeelle on kuitenkin mainittava aloitettu talvi- liikenne Hankoniemessä.
Vaikka kaupan ja teollisuuden tila täten oli vähemmän edullinen, ei yleinen varallisuus maassa kuitenkaan huonontunut, pikemminkin se, kiitos hyvien satojen, jossakin määrin edistyi.
2. Elinkeinot
Karjanhoito
Järkiperäinen meijeritoimi on suuresti edistynyt. Kun sitä alkuaan harjoitettiin melkein yksinomaan suuremmilla tiloilla, on se vähitellen rautatieverkon laajennuttua levinnyt myös yhä useammalle pienen tilan omistajan harrastukseksi. Nämä ovat perustaneet piirimeijereitä helpottaakseen paikkakunnan maitovarojen vientiä.
Koti- ja käsiteollisuus
Naispuolinen teollisuus näkyy yleensä olevan paremmalla kannalla kuin miespuolinen. Parhaasta päästä pitää vaimoväki huolta perheen puettamisesta, juhlapäiväpuku sitä vastoin on ainakin osaksi valmistettu tehdaskankaista. Viimeksi mainittu seikka koskee myös yleensä irtaimen väestön ja palvelijoiden vaatteita. Etenkin maan itäosissa käytetään viljalti venäläisiä kankaita ja karttuneja. Pumpulitehtaidemme läheisyydessä näkyvät taas tehdas- kankaat melkoisesti tunkeneen kotiteokset syrjään. Yleisimmin tavataan käytännössä villa- ja puolivilla- vaatteita, niistä lähinnä liinavaatteita, ei kuitenkaan maan pohjoisimmissa ja itäisimmissä osissa. Pumpulivaatteita käytetään hyvin yleisesti.
Vuoriteollisuus
Vuoriteollisuus on ollut huomattavasti paremmassa tilassa kuin edellisinä ajanjaksoina. Koska tullikorotus, joka Keisarikunnassa vuosina 1882 ja 1883 asetettiin ulkomailta tuoduille rauta- ja terästavaroille, oli Suomen rauta- teollisuudelle eduksi, kohosi tämän tuotanto, koska tuotteilla oli hyvä menekki Venäjällä. Koska tullikorotukset myöhemmin määrättiin myös suomesta tuleville tavaroille aleni tuotanto väliaikaisesti 1885 ja 1886, mutta on sen jälkeen tasaisesti noussut.
Tehdasteollisuus
Suotuisana seurauksena muuttuneista tullisuhteista keisarikuntaan on mainittava, että suomalaiset teollisuudenharjoittajat olivat pakotetut suuremmassa määrin kuin ennen hakemaan menekkiä tavaroilleen kotimaassa sekä kilpailemaan ulkomailla. Venäläisten tullien aiheuttama ahdinkotila on siis monella taholla vaikuttanut yllykkeenä suurempaan valppauteen ja toimeliaisuuteen sekä samalla vähentänyt taloudellista riippuvaisuutta Venäjästä. Kuitenkin on tämän vuoksi suurentunut teollisuustoimi vaikuttanut niin, että suomalaisten tuotteiden vienti myös Venäjälle ei ole ainoastaan kohonnut entiseen määrään vaan vielä kasvanutkin.
3. Kauppa ja kulkuneuvot
Kauppa
Yleensä on suoranainen tavaraliike useimpien maiden kanssa vaihdellut erittäin huomattavalla tavalla. Myöskin tuonti kaukaisemmista maista on noussut silmiinpistävän alhaisiin määriin. Syy tähän viimeksi mainittuun seikkaan on kuitenkin helposti ymmärrettävissä, kun otetaan huomioon, että Suomen suoranainen yhdysliike kaukaisempien maiden kanssa on ainoastaan satunnainen ja että sen vuoksi välillä olevien maiden satamat välittävät suurimman osan niiden tavaranvaihdosta tai ainakin se kulkee näiden satamien kautta.
Sitä vastoin, koska metsätuotteet, jotka ovat tärkein vienti- tavara Itämeren toisella puolella oleviin maihin, useimmissa tapauksissa kuljetetaan suoraan määräpaikkaansa, niin tiedot viennistä näihin maihin ovat todentuntuiset. Kuitenkin on otettava huomioon, että suuri osa maan muista vienti- tavaroista, kuten kaura, puu- ja paperimassa, voi, jne., kun niiden lopullinen määräpaikka on toisella puolella Itämerta, voi kuljetustien mukaan tulla luetuksi välillä olevien maiden vientimääriin, varsinkin Tanskan ja Ruotsin sekä toisinaan Venäjän. Etenkin esiintyy tällä tavoin Tanska, koska sen suotuisan aseman takia laivat helposti saattavat sinne poiketa, huomattavalla tavalla suomalaisten vienti- ja tuontitavarain myynti- tai oikeammin läpikulkupaikkana.
Kun kauppa Venäjän kanssa on ollut ylimalkaan yhtä vilkas kuin ennen, osoittaa kauppa muiden maiden kanssa melkoisia muutoksia verrattuna aikaisempaan. Etenkin on silmiin- pistävästi kasvanut suoranainen tuonti Englannista ja Saksasta. Myöskin tuonti Ruotsista ja Tanskasta on 1889-90 melkoisesti suurentunut. Lisääntyneeseen tuontiin näistä maista voi kuitenkin jossain määrin olla syynä se, että Englannin, Ranskan tai muiden tuolla puolen Itämerta olevien maiden tavarat suuremmissa määrin kuin ennen ovat läpikulkutavaroina tulleet yllämainittujen maiden satamiin, joiden summiin ne siinä tapauksessa tulevat, koska tuonnissa viimeinen lastauspaikka nykyisen suomalaisen kauppatilaston mukaan katsotaan tavaran kotipaikaksi.
Samaten osoittavat tiedot välittömästä tuonnista Ranskasta, Espanjasta ja Belgiasta kasvua entiseen, johon kasvuun samoin kuin Englannin enentyneeseen tuontiin on syynä säännöllinen höyrylaivaliikenne näiden maiden ja Suomen välillä. Koska tuonti varsinaisilta ulkomailta on suuresti kasvanut, on tuonti Venäjältä, joka on edelleen suurinta, suhteellisesti vähentynyt.
Myöskin vienti Venäjälle on suhteellisesti jossakin määrin alentunut. Sen ohessa on mainittava, että vienti muihin maihin paitsi Venäjälle kärsi suuria vaurioita 1890, jolloin metsätuotteet ja useat muut Suomen vientitavarat länsieurooppalaisilla markkinoilla olivat alhaisessa hinnassa. Syynä Venäjän viennin vähenemiseen on epäilemättä se 1885 Venäjän tulleissa tapahtunut muutos, jonka takia suurempi huomio kääntyi sellaisten tavaroiden valmistamiseen, joilla oli menekki länsi-eurooppalaisilla markkinoilla. Korvauksen vaikeutetusta viennistä Venäjälle on Suomen kauppa hakenut vierailla markkinoilla. Kuitenkin ainoastaan puumassalla ja paperilla on ollut suurempi menekki ulkomail-la niistä tuotteista, joita oli myyty Venäjälle.
Merenkulku
Kuten jo edellisen viisivuotiskauden aikana huomattiin maamme purjelaivojen lukumäärä yhä edelleen kasvaa, mutta niiden yhteenlaskettu kantavuus vähenee. Tämä johtuu pääosin keskisuurten laivojen häviämisestä. Alle 100:n ja yli 1000:n rekisteritonnin alusten lukumäärä on kasvanut selvästi. Mitä höyrylaivastoon tulee, on se lakkaamatta ja tuntuvasti kasvanut.
4. Yhteiskunnalliset ja kunnalliset olot
Rahaliike ja lainalaitokset
Vaikka maan vienti sekä ulkomaille että Venäjälle yhä edelleen on ollut epäsuotuisten olojen alaisena, on kuitenkin käytettävää pääomaa viisivuotiskauden kuluessa ylipäänsä löytynyt runsaasti maassa. Tämä näkyy sekä alhaisesta korkokannasta että pankkeihin sijoitetusta talletus- määrästä, samoin kuin osaksi myöskin pankkien antamien lainojen suuruudesta.
Köyhäinhoito
Köyhien lukumäärä on osoittanut pientä taipumusta alenemiseen. Ilahduttavaa on huomata, että niistä kolmesta pääluokasta, joihin köyhät tähän saakka on jaettu, nimittäin: a) turvapaikoissa elätettyjä tai hoi-dettavaksi vuokrattuja, b) ruotuvaivaisia ja c) sellaisia, jotka ovat saaneet elatusapua, väheneminen ei, niin kuin voisi luulla, ole ensi sijassa tapahtunut viimeisessä luokassa mainittujen joukossa, vaan ruotuvaivaisissa.